ADHD:n hoitosuositukset koskevat nyt aikuisiakin – "Toivon, että he pääsevät ulos kaapista tämän suhteen"

Lääkäriseura Duodecim on julkaissut tänään täydennetyt Käypä hoito -suositukset ADHD:ta varten. Suositus käsittelee nyt ensimmäistä kertaa lasten ja nuorten lisäksi myös aikuisten ADHD:n diagnostiikkaa, hoitoa ja kuntoutusta.

ADHD
Seija Kaarre.
ADHD-diagnoosin saaminen aikuisena on voinut olla vuosia kestävä prosessi. Seija Kaarre, 60, sai oman diagnoosinsa kuuden vuoden jälkeen. Nella Nuora / Yle

Helsinkiläinen Seija Kaarre sai ADHD-diagnoosinsa vasta yli 50-vuotiaana. Diagnoosin saaminen oli pitkä ja kuluttava prosessi, johon Kaarteella kului vuosia. Terveydenhuollossa häneen suhtauduttiin epäileväisesti iän takia.

– Julkisella puolella naisten "parasta ennen -päivä" on jo 35-vuotiaana. Jos on sitä vanhempi ja menee kyselemään ADHD:sta, niin siellä kysytään, että "mitä hyötyä siitä [diagnoosista] olisi". Siellä ei ole aina ymmärrystä siitä, miten häiriö vaikuttaa arjessa ja kuinka invalidisoivaa on olla hoitamattoman ADHD:n kanssa, Kaarre huokaa.

Vastaavanlaisia tarinoita Kaarre on kuullut myös muilta ADHD-aikuisilta vertaistukiryhmissä. Hoitokäytännöt ovat olleet eri puolilla Suomea hyvin vaihtelevia ja aina ei ole välttämättä edes uskottu koko oireyhtymän olemassaoloon.

ADHD pitäisi muistaa terveydenhuollossa

Tämän muuttamiseksi ja terveydenhuollon tukemiseksi Lääkäriseura Duodecim on täydentänyt tänään ADHD:n Käypä hoito -suositustaan (siirryt toiseen palveluun). Lasten ja nuorten lisäksi mukana on nyt ensimmäistä kertaa ohjeita aikuisten ADHD:n diagnostiikkaan, hoitoon ja kuntoutukseen. Suositusten tavoitteena on lisätä tietoisuutta tarkkaavaisuushäiriöstä koko Suomessa ja auttaa sen tunnistamista, jotta entistä useampi ohjautuisi hoidon piiriin.

– Toivon, että yhä useampi terveydenhuollon piirissä työskentelevä muistaisi ADHD:n mahdollisuuden. Se voi löytyä esimerkiksi jonkun mielenterveydenhäiriön taustalta, psykiatrian dosentti ja Käypä hoito -suosituksia laatineeseen työryhmään kuulunut Sami Leppämäki toteaa.

Arvioiden mukaan Suomessa on tällä hetkellä kymmeniä tuhansia aikuisia, joiden ADHD:ta ei vielä hoideta. Leppämäen mukaan monille tarkkaavaisuushäiriöstä kärsivälle diagnoosi olisi tärkeä alku kohti tasapainoisempaa arkea.

Se antaa selityksen ainakin osalle niistä vaikeuksista, joita on elämässään voinut kohdata.

Sami Leppämäki, psykiatrian dosentti

– Se antaa selityksen ainakin osalle niistä vaikeuksista, joita on elämässään voinut kohdata, psykiatrian dosentti kertoo.

Käypä hoito -suosituksessa todetaan, että ADHD heikentää elämänlaatua suunnilleen yhtä paljon kuin fyysinen krooninen sairaus, mutta psyykkisillä ja sosiaalisilla elämän osa-alueilla. Oikeasta hoidosta on Leppämäen mukaan tähän kuitenkin selvästi hyötyä.

– On hoitokeinoja ja kuntoutusmenetelmiä, jotka parantavat ADHD-ihmisen toimintakykyä merkittävästi.

Sami Leppämäki.
ADHD:hen liittyy monilla aikuisilla myös muita mielenterveyden häiriöitä. ADHD voi olla taustatekijä esimerkiksi mieliala- tai ahdistuneisuushäiriön takana, psykiatrian dosentti Sami Leppämäki kertoo.Sasha Silvala / Yle

Suomessa ADHD:n hoito ollut muita Pohjoismaita jäljessä

Aiemmin ADHD:n Käypä hoito -suositukset koskivat vain lasten ja nuorten diagnosointia ja hoitoa. Psykiatrian dosentin Sami Leppämäen mukaan tämä johtuu siitä, että ennen oireyhtymän ajateltiin koskevan vain lapsuutta ja nuoruutta. On kuitenkin jo pitkään tiedetty, että ADHD vaikuttaa yleensä koko elämän ajan.

– Yleisesti voidaan sanoa, että Suomessa tullaan tässä asiassa noin viitisen vuotta jäljessä verrattuna muihin Pohjoisimaihin ja Eurooppaan. Suomessa ollaan oltu aika konservatiivisia näissä asioissa, Leppämäki arvioi.

Suomessa ollaan oltu aika konservatiivisia näissä asioissa.

Sami Leppämäki, psykiatrian dosentti

Hänen mukaansa ADHD:ta on aikuisilla kuitenkin Suomessa hoidettu julkisella puolella jo noin 15 vuoden ajan.

– Siihen nähden nämä suositukset tulevat aika myöhässä, mutta parempi myöhään kuin ei milloinkaan.

Nopeampaa hoitoa ja vähemmän leimausta

ADHD:n kanssa elävä Seija Kaarre on tyytyväinen, että Käypä hoito -suositus on vihdoin täydennetty ja julkaistu. Erityisesti hän odottaa, että suositus nopeuttaisi aikuisten hoitoon pääsyä ja vähentäisi ADHD:hen liittyvää leimaantumisen pelkoa.

– Nyt kun suositus on saatu, niin toivon ettei ihmisten tarvitse enää piilotella tämän kanssa, vaan he pääsevät tulemaan ulos kaapista ADHD:n suhteen ja kertomaan siitä. Toivon myös, että työpaikoilla ei ajateltaisi ADHD-ihmisiä vain pelkkinä riskeinä, vaan ymmärrettäisiin myös ne lahjat, mitkä tähän liittyy.

Seija Kaarre.
Seija Kaarre toivoo, että ADHD:n täydennetyt Käypä hoito -suositukset nopeuttavat hoitoon pääsemistä.Nella Nuora / Yle