Kotimaassa viljellyn härkäpavun määrä jatkaa kasvuaan ja yhä uusia viljelijöitä kaivattaisiin lajin pariin.
Lapualainen maatalousyrittäjä Jussi Talvitie on juuri kylvänyt härkäpapua peltoonsa. Tarkoitus on kasvattaa sitä siemenkäyttöön.
– Tämä härkäpapu on pikkusen erilainen kuin viljakasvit. Se asettaa vaatimuksia maalajeille eli pitää vähän fundeerata, kun lähtee kasvattamaan. Kasvuajaltaan Kontu-lajike on ollut pitkä, mutta nyt on tullut tämä uusi lajike Sampo. Se on kymmenen päivää nopeampi kasvuajaltaan, kertoo Jussi Talvitie.
Valtaosa eläinten rehuksi
Härkäpapu on viime vuosina löytänyt tiensä suomalaisten ruokapöytiin, mutta silti vain murto-osa kotimaisesta härkäpavusta päätyy ihmisravinnoksi. Suurin osa kasvista käytetään lypsykarja- tai lihantuotantotiloilla korvaamaan tuontisoijaa. Härkäpapu sisältää eläinten tarvitsemaa valkuaista.
– Henkilökohtaisesti toivon, että härkäpapua menisi enemmän ihan suoraan ihmisravinnoksikin. Meillä on kuitenkin kotieläintiloilla hirmuinen tarve valkuaisesta edelleen. Molempiin kun sitä saataisiin, niin se olisi hyvä, toteaa ProAgria Etelä-Pohjanmaan kasvintuotannon asiantuntija Erkki Vihonen.
Maatalousyrittäjä Jussi Talvitie uskoo, että härkäpapua tullaan tulevaisuudessa kasvattamaan pohjalaismaakunnissa entistä enemmän. Esimerkiksi Härkis Oy rakentaa Kauhavalle uuden tehtaan, joka valmistaa härkäpavusta elintarvikkeita.
Hyvät ja huonot puolet
Härkäpavun kasvatuksesta on tullut ProAgrian suuntaan niin positiivista kuin negatiivistakin palautetta. Härkäpapu on hyvä viljelykiertokasvi. Se sitoo typpeä maahan ja siitä hyötyvät viljelykierron seuraavat kasvit. Näin lannoitustarve ja -kustannukset tiloilla pienenevät.
Haastetta härkäpavun viljelijöille asettaa myöhään syksylle venyvä ja yleensä kosteissa olosuhteissa tehtävä puinti. Lisäksi tilojen viljelykulttuurissa olisi parannettavaa. Moni tila haluaa jatkaa vuodesta toiseen samoilla vanhoilla kasvilajikkeilla.
– Tutkijat ovat myös kysyneet, minkä takia härkäpapu ei vaan lisäänny vauhdilla. Se on varmaan viljelykulttuuriset kysymykset ja toisaalta lajikkeet. Viljelystä saadut kokemukset eivät ole olleet kaikilla tiloilla positiivisia. Toivotaan, että saadaan nyt positiivisia kokemuksia aikaan ja uutta viljelykulttuuria myöskin, sanoo kasvintuotannon asiantuntija Erkki Vihonen.