Erityislapset eivät aina pääse koulun retkille – vanhemmat turvautuvat jopa lakimiehen apuun

Lain mukaan kaikilla koululaisilla tulisi olla mahdollisuus osallistua retkille vammasta tai taloudellisesta tilanteesta riippumatta.

erityislapset
koulureppuja naulakossa
Johanna Manu / Yle

Mynämäkeläinen Pia Syrjälä sai poikansa Patrikin opettajalta puhelinsoiton vain kaksi viikkoa ennen kuin oppilaiden olisi ollut tarkoitus lähteä luokkaretkelle.

Mietoisten Tavastilan koulun pienryhmän viides- ja kuudesluokkalaisten oli tarkoitus mennä Turun linnaan, käydä syömässä ja lopuksi vielä pelata lasersotaa.

– Opettajalle tuli mieleen, että lasersota ei varmaan vilkkuvalojen takia sovi Patrikille, koska hänellä on vaikea epilepsia. Vastasin, että aivan oikein, ei onnistu, mitä te olette ajatelleet tilalle, Pia Syrjälä kertoo.

Opettaja oli hetken mietittyään tarjonnut vaihtoehdoksi kolmas- ja neljäsluokkalaisten retkeä Uuteenkaupunkiin. Retkellä vierailtaisiin ainakin museossa.

Pia Syrjälä ei ollut tarjoukseen tyytyväinen. Hän koki museoretken olevan tylsempi vaihtoehto ja siksi sopimattomampi hänen liikunnalliselle pojalleen.

Tilanteet voivat herättää voimakkaitakin tunteita

Pia Syrjälä piti tärkeänä, että Patrik pääsisi samalle retkelle ikätovereidensa kanssa. Aiemmin Patrik on retkeillyt ongelmitta myös nuorempien oppilaiden kanssa. Tämän kevään retki oli kuitenkin erityinen. Osa koulukavereista nimittäin pääsee kuudennelta luokalta.

Koulu ja Syrjälät yrittivät neuvotella retkestä, mutta sopua oli vaikea löytää. Lopulta Patrikin vanhemmat päättivät, että poika lähtee retkeltä kotiin ennen muita.

Olemme miettineet kaikenlaisia vaihtoehtoja. Ilmeisesti asiasta on kuitenkin tullut pahaa mieltä. Täytyy jatkossa huomioida, että näin ei tulisi käymään.

Laura Päiviö-Häkämies

Mynämäen kasvatus- ja sivistysjohtaja Laura Päiviö-Häkämiehen mukaan Mynämäellä on retkiä suunnitellessa tarkoitus ottaa kaikkien erityistarpeet huomioon. Tässä tapauksessa vaikuttaisi siltä, että niin ei jostain syystä huomattu kaikkien kohdalla tehdä tarpeeksi ajoissa.

Päiviö-Häkämies kertoo koulun rehtorin olleen tapauksesta häneen yhteydessä. Rehtori pelkäsi, että joku pahoittaisi asiasta mielensä.

– Sitä ei kukaan halunnut. Olemme miettineet kaikenlaisia vaihtoehtoja. Ilmeisesti asiasta on kuitenkin tullut pahaa mieltä. Täytyy jatkossa huomioida, että näin ei tulisi käymään, Laura Päiviö-Häkämies vakuuttaa.

Tilanne saattaa yllättää koulun

Lakitoimisto Kumpuvuoreen alkaa ripotella yhteydenottoja koulujen retkistä erityisesti huhti-toukokuussa. Vanhemmat kysyvät neuvoja tilanteeseen, jossa koulu on jättämässä lapsen retken ulkopuolelle. Syitä kelkasta pudottamiselle löytyy useita.

– Ehkä yleisin syy on se, että koulussa ei ole tultu ajatelleeksi, että tarvittaisiin jotain erityisiä toimia. Retki saatetaan tehdä esimerkiksi eläintarhaan ja siellä opastuskierrokselle. Vasta siinä vaiheessa huomataan, että joku oppilaista olisi tarvinnut erityisjärjestelyjä kierroksella. Asia voi tulla tällä tavalla yllätyksenä, lakimies Jukka Kumpuvuori kertoo.

Raha ei saisi olla este retkelle osallistumiseen 

Lakimies Jukka Kumpuvuori kertoo, että vammaisten oikeuksia koskevissa asioissa nousee yleensä esiin raha. Näin ei hänen mukaansa perustuslain perusteella saisi olla. Kenenkään osallistuminen ei saisi jäädä rahasta kiinni.

– Tällaisia esimerkkejä on tullut, että maksaa liikaa ottaa lapselle oma avustaja retkelle mukaan. Tai maksaa liikaa ottaa lapselle invataksi, kun muut menevät bussilla. Tai maksaa liikaa ottaa sellainen bussi, johon kaikki pääsisivät, Kumpuvuori sanoo.

Jos lapsi tarvitsee peruskoulussa avustajaa, lähtee lasku Kumpuvuoren mukaan koulutoimeen, ei lapsen vanhemmille.

– Siinä on paljon ongelmia, että koulutoimet eivät oikein tunne lainsäädäntöä. He osoittavat helposti sosiaalitoimiston luukulle, vaikka olisi koulutoimen velvollisuus järjestää palveluja, Kumpuvuori toteaa.

Jukka Kumpuvuori.
Jukka Kumpuvuori. Yle

Asioista kannattaa neuvotella

Mitä sitten voi tehdä, jos koulu sulkee vammaisen lapsen kouluretken ulkopuolelle? Jukka Kumpuvuori suosittelee vanhempia ottamaan yhteyttä kouluun ja tarvittaessa muistuttamaan uudesta yhdenvertaisuuslaista. Usein asiat ratkeavat siinä vaiheessa.

Vanhemmat suosivat Kumpuvuoren mukaan muutenkin neuvottelutaktiikkaa. Konflikteja koulun kanssa halutaan välttää. Jos koulu kuitenkin suhtautuu asiaan huonosti, voivat vanhemmat ottaa yhteyttä lakimieheen.

– Lakimiehen kanssa voidaan keskustella siitä, mitä oikeusturvaan liittyviä keinoja on käytettävissä, Kumpuvuori neuvoo.

Kumpuvuori ymmärtää, että vanhemmilla on usein myös leimautumisen pelko. Silti hän kannustaa ihmisiä puolustamaan lapsensa oikeuksia. Asialla voi olla hyviä vaikutuksia jatkossa: lapsi voi vaikka päästä mukaan seuraavana vuonna.

Hällfors poikansa kanssa
Mia Hällfors

Hyvällä suunnittelulla pääsee pitkälle

Kouluissa kannattaa jo retkiä suunniteltaessa ottaa huomioon oppilaiden erilaiset tarpeet ja rajoitteet. Näin voidaan löytää retkikohde, joka sopii kaikille. Myös mahdolliset erityisjärjestelyt voidaan näin hoitaa hyvissä ajoin. Joku koululaisista voi esimerkiksi tarvita invataksin, tai koko ryhmälle voidaan tilata isompi bussi.

Turkulainen Mia Hällfors kiittelee vuolaasti Luolavuoren koulun Inkilänkadun yksikköä. Hänen 13-vuotiaalla Jasper-pojallaan on vaikea-asteinen kehitysvamma. Esimerkiksi liikkuminen ja kommunikointi tuottavat pojalle vaikeuksia.

Hällfors kertoo Jasper olevan tietyllä tavalla taaperon tasolla. Retkille hän on silti päässyt muiden mukana. Jasper kulkee pyörätuolissa, joten välillä liikkuminen tapahtuu invataksilla, välillä isolla bussilla.

– Viimeksi tiistaina oli kaupunkiretki. Oppilaat olivat Aurajoen rannassa jäätelöllä ja kaikkea. Koko porukka lähtee aina retkille. Oppilaat ovat olleet maatilallakin ja tehneet kaikenlaisia retkiä, joita voi tehdä Turun lähiympäristössä.

Mia Hällfors kertoo, että koulussa reagoidaan hyvin vanhempien toiveisiin. Hän on muun muassa pyytänyt koulua käyttämään kuvakortteja, joissa on tunteita ja arkipäivän tilanteita. Hänen pyyntöönsä vastattiin heti samana päivänä.

– Niitä sitten käytetään, että tilanteet helpottuisivat, Hällfors sanoo.