Vesirokko on mainettaan pahempi – tässä järjestyksessä lapset rokotetaan tautia vastaan

Vesirokkorokote tuo THL:n mukaan Suomelle miljoonien säästöt. Rokotukset alkavat syksyllä.

vesirokko
Vesirokkorokote.
Toni Pitkänen / Yle

Suomalaislasten vesirokkorokotukset aloitetaan syyskuussa. Ensimmäisen vuoden aikana rokotetaan suuri joukko vesirokolta säästyneitä lapsia puolentoista vuoden ikäisistä viidesluokkalaisiin.

Ensimmäiselle vuodelle rokotteita on varattu hiukan yli 230 000 annosta. Annosten määrä on arvioitu sillä perusteella, kuinka moni lapsi ei ole vielä sairastanut vesirokkoa. Se puolestaan tiedetään jäännösverinäytteistä tehdyistä tutkimuksista: tavallisista verinäytteistä on jäänyt yli verta, josta on tutkittu, onko lapsi sairastanut vesirokon.

Lapsi vesirokko.
Vesirokko neljän kuukauden ikäisellä lapsella.AOP

Vaikka rokotusohjelma alkaa syksyllä, kaikkia lapsia ei rokoteta heti ohjelman alettua.

Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen suositus on, että lapset rokotetaan tavallisten ikäkausitarkastusten yhteydessä, eli koululaiset saavat rokotteen kouluterveydenhoitajakäynnillä ja pienemmät neuvolassa.

– Kunnat ovat olleet huolissaan lisäkäynneistä terveydenhoitoon, näin lisäkäyntejä ei tule, THL:n rokotusohjelmayksikön ylilääkäri Tuija Leino sanoo.

Käytännössä moni lapsi saa rokotteen vasta ensi vuonna. Sitä ennen rokotteen voi hankkia myös itse omalla kustannuksella, mutta Leinon mukaan ensi vuoteen on kuitenkin pääosin turvallista odottaa.

– Rokote kannattaa hakea itse, jos perheessä on esimerkiksi hyvin sairas lapsi, joka ei ole sairastanut vesirokkoa. Muuten kannattaa odottaa. Toki rokotteen voi hakea esimerkiksi myös siinä tapauksessa, jos päiväkodissa on liikkeellä rokkoa ja pelkää lapsen sairastuvan siihen.

Rokote voi estää taudin, jos sen ottaa vielä kolmen päivän sisällä altistuksestakin.

"Vesirokosta elää väärinkäsityksiä"

Suomessa hieman yli viisi prosenttia ikäluokista on ostanut rokotteen omalla kustannuksellaan. Käytännössä jokaisella koululuokalla on jo muutama rokotettu lapsi. Rokotettujen määrä on viime vuosina noussut hiukan.

Vesirokkorokote otettiin kansalliseen rokotusohjelmaan viime vuonna pitkän pohdinnan jälkeen.

– Sitä on suositeltu jo vuonna 2008 ja yritetty koko ajan saada budjettiin. Tässä välissä budjettiin on saatu tyttöjen HPV-rokote ja pneumokokkirokote. Osin epäillyn kalliutensa takia vesirokko on jäänyt odottamaan, Tuija Leino toteaa.

Leinon mukaan vesirokkorokotukset maksavat kuitenkin itsensä takaisin noin nelinkertaisesti.

– Taudit jäävät sairastamatta ja aikuisten sekä raskaana olevien vakavat taudit jäävät pois.

THL:ää on huolestuttanut se, että kaikki perheet eivät ymmärrä vesirokon vakavuutta. Tämä on käynyt ilmi THL:n teettämistä lapsiperheiden haastatteluista.

– Eteen on tullut sellaisia ajatuksia, ettei vesirokkoa vastaan tarvitse rokottaa, koska se ei ole niin vaarallinen tauti. Se on vääräkäsitys, Leino tyrmää.

Suurin osa vesirokkoon sairastuneista selviää taudista rakkuloilla ja kuumeilulla ilman jälkitauteja. Osa kuitenkin sairastuu vakavaan infektioon. Valtaosa vakavasti sairastuneista on aiemmin ollut terveitä, joten arpapeliä on, osuuko omalle kohdalle helppo vai vaikea vesirokko.

Yleisin syy sairaalahoitoon joutumiseen on Tuija Leinon mukaan ihon paha tulehtuminen.

– Märkärupibakteeri pääsee rakkuloihin ja tulehduttaa ihon rakkuloiden välistä. Tulehdus voi edetä myös syviin kudoksiin ja aiheuttaa arpia.

Vesirokosta voi seurata myös aivotulehduksia, keuhkokuumetta, nivel-, maksa- ja munuaistulehduksia, umpisuolentulehduksia, sydänpussin tulehduksia ja kivestulehduksia. Raskaana oleville vesirokko on vaarallinen, sillä virus voi aiheuttaa sikiövaurioita.

Rokotteella kitketään myös vyöruusua

Vesirokko on ihmiselle hankala vastus. Kun siihen on kerran sairastunut, ei viruksesta pääse eroon, vaan se jää selkäytimen vieressä oleviin hermosolukkeisiin. Myöhemmin virus voi "herätä" aiheuttamaan vyöruusun esimerkiksi ikääntyvälle tai vakavaan tautiin sairastuneelle.

Kyseessä on vesirokon kaltainen ihottuma, mutta se iskee vain rajoitetulle alueelle.

Vyöruusua ei voi saada, jos ei ole aiemmin sairastanut vesirokkoa. Käytännössä suomalaiset joutuvat vyöruusun takia käyttämään enemmän terveyspalveluita kuin itse vesirokon takia.

– Vesirokkorokote tuleekin estämään 80–90 prosenttia vyöruususta, THL:n rokotusohjelmayksikön ylilääkäri Tuija Leino kertoo.

vesirokko
Päivi Meritähti / Yle

Suurin riski sairastua vesirokkoon on 3–5-vuotiailla. Mitä vanhemmaksi tulee, sitä useampi ikäluokasta on jo sairastanut vesirokon.

Jatkossa yhä useampi suomalainen on rokotettu vesirokkoa vastaan. Se tarkoittaa tartuntojen vähenemistä, mutta toisaalta rokottamattomat voivat Leinon mukaan saada entistä kovemman taudin.

– Kun suuri osa ottaa rokotteen, viruskierto harvinaistuu. Silloin rokottamattomat ehtivät kasvaa isommaksi ennen kuin kohtaavat viruksen. Vaikka rokote tulee kansalliseen rokotusohjelmaan, ei virus häviä maailmasta.