1. yle.fi
  2. Uutiset
  3. räjähdysaineet

Vanhojen kranaattien raivaaminen on edelleen arkipäivää – "Usein isäntä on tuonut ammuksen kaivon kannelle odottamaan"

Joka vuosi puolustusvoimat raivaa nelisensataa vanhaa sotilasräjähdettä. Ihan kaikki kranaatit eivät ole maastossa vaan niitä löytyy mitä kummallisimmista paikoista ja varastoista.

Puolustusvoimat haki kranaatin Lappia-talon työmaalta Rovaniemellä v. 2015 Kuva: Sauli Antikainen / Yle

Vuonna 2013 kemiläisessä autotallissa räjähti sodanaikainen kranaatti. Sitä käsitellyt mies kuoli ja toinen tallissa ollut loukkaantui. Apuun kutsuttiin puolustusvoimien henkilökunta, joka löysi tallista vielä satakunta muuta räjähdettä.

Viime vuonna Turun poliisiasemalle tuotiin sodanaikainen kranaatti, minkä vuoksi asema evakuoitiin ja puolustusvoimat hälytettiin poistamaan ammus.

Kemin ja Turun tapaukset eivät ole täysin poikkeuksellisia. Karjalan prikaatin raivaajaupseeri, kapteeni Kimmo Kulosen mukaan ihmiset yleensä osaavat jo soittaa hätänumeroon 112 (siirryt toiseen palveluun), kun he löytävät vanhan räjähteen, mutta eivät aina.

– Usein on käynyt, että isäntä on tuonut vanhan kranaatin kaivon kannelle odottamaan, kun olemme menneet paikalle.

Siviilit löytävät edelleen kranaatteja, joita tuotiin sodasta muistona kotiin. Yleensä kyseessä on käsikranaatti tai kiväärin patruunat. Vanhoja sotilasräjähteitä löytyy usein myös maanrakennustöiden yhteydessä.

Kaupunkialueilta löytyvät isot lentopommit ovat vaikeimpia kohteita. Kapteeni Kimmo Kulosen mukaan pommi joko siirretään tai tehdään vaarattomaksi paikalla. Pommin käsittely ei ole koskaan rutiinihomma.

– Ei tätä työtä voisi tehdä, jos pelottaisi, mutta joskus jännittää, jos kyseessä on iso pommi, Kulonen sanoo.

Varusmiehiä ei määrätä pomminpurkajiksi

Vanhoista räjähteistä tieto kulkee poliisin kautta puolustusvoimille, jonka henkilökunta vastaa aina räjähteen poiskuljettamisesta tai tuhoamisesta.

– Sotilasräjähteiden raivaaminen tehdään aina palkatulla henkilökunnalla, varusmiehiä ei voi käyttää vaaralliseen tehtävään, sanoo Maavoimien valmiuspäällikkö, eversti Arto Ikonen.

Varusmiehet voidaan Ikosen mukaan määrätä vain sellaisiin tehtäviin, joihin heillä on riittävä koulutus. Lisäksi palvelusta pitää olla takana vähintään kaksi viikkoa.

Metsäpaloja, etsintää ja turvaamista

Lain mukaan puolustusvoimien on annettava muutakin virka-apua, jos muiden viranomaisten omat voimat eivät riitä. Kaikkiaan poliisi ja pelastusviranomaiset pyytävät puolustusvoimilta virka-apua 500–600 kertaa vuodessa.

Räjähteiden lisäksi virka-aputehtävät vaihtelevat metsäpalojen sammuttamisesta, eksyneiden etsinnästä ja piiritystilanteista valtionpäämiesten turvaamiseen.

Keskimäärin virka-avusta sotilasräjähteitä raivataan nelisensataa kertaa, poliisia avustetaan 70 kertaa ja pelastustehtäviin puolustusvoimat osallistuu kymmenkunta kertaa. Lisäksi annetaan virka-apua helikoptereilla tai määrätään varusmiesosasto tehtävään.

Pelastusylijohtaja Esko Koskinen sisäasiainministeriön pelastusosastolta kertoo, että pelastusviranomaiset tarvitsevat puolustusvoimien apua muun muassa maastopalojen sammuttamisessa ja kadonneiden etsinnässä.

Yksi suurimmista tehtävistä sattui reilut kolmekymmentä vuotta sitten. Tshernobylin onnettomuuden jälkeen Suomen säteilytilanne mitattiin säteilyturvakeskuksen, pelastuslaitosten ja puolustusvoimien yhteistyönä. Tiedot siirrettiin datapankkiin, josta saatiin koko maan säteilykuva.

– Huvittava yksityiskohta oli, kuinka lentäjät pitivät säteilymittareita jalkojensa välissä ja mittasivat ilman radioaktiivisuutta, Koskinen muistelee.

Vaarallisten aineiden käsittelyyn tai tunnistamiseen puolustusvoimien apua kuitenkin tarvitaan harvoin, vain muutamia kertoja vuodessa, jos sitäkään, kertoo eversti Arto Ikonen Maavoimista.

Poliisi tarvitsee usein puolustusvoimilta tukea valtiovieraiden turvaamistehtävässä, liikenteenohjausta tai poliisin toiminnan suojaamista panssaroiduilla ajoneuvoilla, esimerkiksi piiritystilanteissa.

Ikonen kertoo, että juuri eksyneiden pelastaminen ja valtiovierailut ovat mieleenpainuvia tapauksia.

– Valtiovierailuihin liittyy merkittävä määrä viranomaisten yhteistyötä valmistelussa ja itse toteutuksessa. Toinen tapaus on yksittäisten ihmisten etsintä maastosta varusmiesjoukolla tai helikopterilla. Kun heidät löydetään, ne jäävät aina mieleen.

Virka-apupyynnöt maa-alueelta ja sisävesistöstä tulevat Maavoimien operaatiokeskukseen Mikkeliin. Virka-aputehtävässä toimintaa johtaa joko poliisi tai pelastusviranomainen.