Arkeologit onnistuivat paikantamaan keskiaikaisen kirkkomaan Lempäälästä – "Aavistus ja vanhat tarinat johdattivat paikalle"

Aimalan kirkosta ja sen polttamisesta on säilynyt sitkeää perimätietoa jo usean sadan vuoden ajalta.

arkeologia
Luita keskiaikaisessa haudassa.
Arkeologit löysivät keskiaikaisen kirkkomaan viikko sitten. Esitutkimuksessa löydettiin ja kaivettiin kymmenkunta hautaa.Juha Ruohonen

Turun yliopiston arkeologit ovat onnistuneet paikantamaan myyttiseksi kuvatun Aimalan kirkon keskiaikaisen kirkkomaan Lempäälässä. Kirkosta on 1700-luvulta lähtien tallennettu kertomuksia, mutta varsinaisesta kirkosta ei ole kirjallisia lähteitä.

Tutkimuksia johtava arkeologi Juha Ruohonen tuntee kirkon tarinat. Niiden mukaan nykyään Lempäälään kuuluvassa Aimalassa on keskiajalla 1300-luvulla ja 1400-luvun alussa sijainnut Lempäälän ja Vesilahden muodostaman yhteisen kirkkopitäjän puukirkko.

– Aimalaan liittyy paljon perimätietoa, jopa jo 1700-luvulla kerättyä kansanrunoutta. Tästä huolimatta sen olemassaoloa on epäilty. Nyt vihdoin on faktaa, Ruohonen iloitsee.

Anne-Mari Liira kaivaa haudan pohjalta esiin lapselle kuulunutta reisiluuta.
Anne-Mari Liira kaivaa haudan pohjalta esiin lapselle kuulunutta reisiluuta.Juha Ruohonen

Ruohosen mukaan Aimalaan liittyy uskomustarinoita, joita on tallennettu jo satoja vuosia sitten. 1700-uvun puolivälissä tallennetun tarinan mukaan kirkon paikka ei tyydyttänyt kauimpana pitäjässä olevia kyliä. Niinpä kylät palkkasivat hullun miehen polttamaan kirkon. Tarinan mukaan kirkko paloi, mutta piika ehti pelastaa kirkosta kaksi pyhimyksen kuvaa.

– Kirkon polttaja tapetaan ja haudataan kivijalkaan, mutta kaksi pyhäinkuvaa lähetetään lautalla järvelle. Minne ne rantautuvat, rakennetaan uudet kirkot. Toinen menee Lempäälään ja toinen Vesilahteen, nykyisten kirkkojen paikoille, Ruohonen kertaa tarinaa.

Kymmenkunta ruumishautaa tutkittu

Kirkkomaa löytyi viikko sitten arkeologien koetutkimuksissa. Löytö on tutkijoille sykähdyttävä.

– Aavistus paikasta oli ja vanhat tarinat johdattivat paikalle, Ruohonen sanoo.

Ruohosella on pitkä kokemus etsinnöistä. Hän on seitsemän vuoden ajan tutkinut myös löytämäänsä Suomen vanhinta kirkkoa Varsinais-Suomessa Kaarinan Ravattulassa.

Aimalasta ruumishautoja löytyi laajalta alueelta. Työryhmä ehti tutkia kaivausten aikana kokonaisuudessaan kymmenisen lapsille tai aikuisille kuulunutta ruumishautaa.

Hautakaivaus
Numeron kuusi saanut hauta on tutkittu pohjaan asti. Pituutensa perusteella se on kuulunut lapselle. Nuoli osoittaa pohjoiseen.Juha Ruohonen

Haudat olivat itä–länsi-suunnassa ja täysin esineettömiä. Ruohosen mukaan edes arkun nauloja ei hautauksissa tullut vastaan. Hautaamistavan säännönmukaisuudesta ja luiden maatumisasteesta tutkijat päättelevät, että kyse on keskiaikaisesta kristillisestä hautausmaasta.

– Kirkkomaan tarkka ikä tullaan kuitenkin vielä selvittämään paikalta otetuista näytteistä radiohiilimenetelmällä, Ruohonen kertoo.

Kirkon etsimiseen tarvitaan jatkorahoitusta

Hautausmaan perusteella tutkijat uskovat myös kirkkorakennuksen sijainneen alueella. Sitä ei kuitenkaan koeluoteisissa tutkimuksissa vielä erikseen haettu.

Varsinaisen kirkkorakennuksen sijainnin paikantaminen tarvitsisi jatkorahoitusta.

– Toiveissa on, että ensi vuonna saisimme alueelle laajemman tutkimuksen. Tällä hetkellä meillä ei kuitenkaan ole lisärahoitusta hankkeelle.

Meillä on ainutlaatuinen tilaisuus päästä sydänkeskiajan pirkanmaalaisen kirkkomaan rakenteeseen, yhteisöön ja yksilöihin kiinni.

Juha Ruohonen

Alue sijaitsee pihapiirissä kylätien varressa. Kalmisto on osittain tuhoutunut rakentamisen seurauksena, sillä paikalla on iso tiilinavetta.

Tutkimuksella tietoa seurakunnan yksityiskohdista

Kohteesta tekee ainutlaatuisen se, että syystä tai toisesta se on jäänyt pois käytöstä jo keskiajalla.

– Useinhan jos kirkko on jäänyt pieneksi, tilalle on yleensä rakennettu uusi, jolloin jäänteet jäävät uuden alle. Myös hautausmailla on monesti jatkettu hautaamista tähän päivään asti, jolloin se täysin sekaisin. Nyt meillä on ainutlaatuinen tilaisuus päästä sydänkeskiajan pirkanmaalaisen kirkkomaan rakenteeseen, yhteisöön ja yksilöihin kiinni.

– Uskon, että monta myyttiä saadaan tarkennettua ja purettuakin.

Turun yliopisto toteutti tutkimukset yhteistyössä muun muassa Lempäälä-Seuran kanssa. Seura sai Aimalan tutkimuksiin avustusta Suomen Kulttuurirahaston Pirkanmaan rahastosta.