Tutkimus: Nauraminen tekee hyvää aivoille ja lisää yhteenkuuluvuutta

Tyhjännauraminenkaan ei ole turhaa. Aivojen kerroskuvausta hyödyntäneen tutkimuksen mukaan nauraminen vapauttaa endorfiineja aivoissa.

Aivot ja hermojärjestelmä
Mies ja nainen nauravat.
Arne Dedert / EPA

Nauraminen vapauttaa endorfiineja eli elimistön omia mielihyvähormoneja ihmisen aivoissa. Asiaa on tutkittu Turun PET-keskuksen (siirryt toiseen palveluun), englantilaisen Oxfordin yliopiston sekä Aalto-opiston yhteistyönä. Tutkijat uskovat yhteisen naurun auttavan sosiaalisten suhteiden muodostamisessa ja ylläpitämisessä.

Tutkimuksessa käytettiin apuna aivojen kerroskuvausmenetelmää. Tutkijoiden mukaan kyseessä oli ensimmäinen kerta, kun naurun vaikutusta aivotoimintaan tutkittiin ihmisillä. Aivojen reagointia seurattiin kahdesti: ystävien kanssa nauramisen jälkeen sekä yksin vietetyn ajan jälkeen.

Tutkittavina olivat terveet 20–32-vuotiaat miehet. Naisia ei ollut tällä kertaa mukana.

– Hormonikierroksen pitäisi olla tutkittavilla naisilla synkassa, perustelee lääketieteen lisensiaatti ja väitöskirjatyöntekijä Sandra Manninen PET-keskuksesta.

Sandra Manninen kannustaa nauramaan paljon. Porukalla hyvälle jutulle yhdessä nauraminen rentouttaa.

– Pellejä ja narreja on aikojen alusta pidetty vähän turhina, mutta jos he saavat nauramaan, niin hyvä. Nauraminen ei ole turhaa.

Nauru ulottuu kauemmas kuin kosketus

Professori Lauri Nummenmaa Turun PET-keskuksesta kertoo, että tutkittavat nauroivat sitä enemmän, mitä enemmän aivoissa oli opioidireseptoreja.

– Nauramisen aiheuttama endorfiinien vapautuminen voi olla tärkeä mekanismi, joka tukee sosiaalisten suhteiden muodostumista, vahvistumista ja ylläpitämistä. Endorfiinien vapautumisen aiheuttama mielihyvä ja rentoutuminen korostavat turvallisuuden tunnetta, toteaa Nummenmaa Turun yliopiston tiedotteessa.

Professori Robin Dunbar Oxfordin yliopistosta tähdentää, että myös kosketus vapauttaa endorfiineja. Nauraminen kuitenkin mahdollistaa laajempien sosiaalisten verkostojen muodostumisen kuin kahdenkeskinen kosketus. Nauru tarttuu helposti.

Ihmisten sosiaalisuus vaihtelee. Nummenmaan mukaan tämäkin johtuu opioidijärjestelmän toimintaeroista kehossa.

Tulokset julkaistiin The Journal of Neuroscience (siirryt toiseen palveluun) -tiedelehdessä. Tutkimusta rahoittivat Suomen Akatemia ja European Research Council.