Maailmankuulu Eliel Saarinen piirsi Helsinkiin pienen Pietarin – Tältä Munkkiniemi ja Haaga olisivat näyttäneet

Munkkiniemen ja Haagan suunnitelmasta on julkaistu uusi kolmiulotteinen virtuaalimallinnus.

Eliel Saarinen
3D-mallinnus Eliel Saarisen Munkkiniemi–Haaga-alueen suunnitelmista.
Munkkiniemi ja Haaga näyttäisivät tältä, jos Eliel Saarinen olisi saanut päättää.Helsingin kaupunki

– Se oli suuri tapaus, se oli sen syksyn puheenaihe. Kaikki kohisivat tästä aiheesta.

Näin vastaa näyttelykoordinaattori Reetta Heiskanen Helsingin kaupungilta, kun häneltä kysyy, millainen vastaanotto maailmankuulun arkkitehdin Eliel Saarisen Munkkiniemen ja Haagan alueita koskevalla suunnitelmalla oli sen julkaisuhetkellä vuonna 1915.

Saarinen oli toteuttanut suuren suunnitelman yksityisen kiinteistösijoittajan pyynnöstä, Heiskanen taustoittaa. Taloja ei ollut tarkoitus rakentaa vuodessa tai kahdessa, vaan ajatus oli, että kaupunginosa olisi täydentynyt vuosikymmenten aikana.

– Mutta koska se oli yksityisen toimijan hanke, se pääsi vain alkuun, Heiskanen sanoo.

Ei se mitenkään huono ajatus olisi ollut.

Reetta Heiskanen

Eliel Saarisen Munkkiniemi–Haaga-suunnitelmaan voi tutustua nyt kolmiulotteisena virtuaalimallinnuksena Kampin info- ja näyttelytila Laiturissa, jossa avattiin torstaina Saarisen kädenjälkeä esittelevä "Helsingistä on tullut suurkaupunki! – Eliel Saarinen ja Helsinki" -näyttely. Näyttely on esillä syyskuun puoleenväliin asti.

Munkkiniemen ja Haagan alueiden suunnitelmassa esillä olevat rakennukset ovat kuvitteellisia, mutta katulinjat mukailevat Huopalahdentietä ja Munkkiniemen puistotietä, Heiskanen kertoo. Tämän jutun kuvissa näkymänä on sisääntulo Munkkiniemeen.

3D-mallinnus Eliel Saarisen Munkkiniemi–Haaga-alueen suunnitelmista.
Näkymänä on sisääntulo Helsingin Munkkiniemeen.Helsingin kaupunki

Mitä mieltä näyttelykoordinaattori itse on – olisiko Eliel Saarisen visio ollut toteuttamiskelpoinen?

– Helsingissä on paljon asukkaita, jotka arvostavat umpikortteleita ja bulevardimaisia katuja puurivi-istutuksineen. Ei se mitenkään huono ajatus olisi ollut, sanoo Reetta Heiskanen.

– Julkiset rakennukset, kirkot ja palvelurakennukset on sijoitettu tässä aika mielenkiintoisella tavalla kaupunkirakenteeseen. Mutta onhan se tiivis. Se herättäisi varmaan nykypäivänäkin kysymyksiä.

Hänen mielestään suunnitelmaa voi verrata toisen suomalaisen huippunimen Alvar Aallon Töölönlahti-suunnitelmaan.

– Sekin oli isompi kokonaisuus, mutta siitä valmistui aikoinaan vain Finlandia-talo.

Näyttely on osa virallista Suomi 100 -juhlavuoden ohjelmaa. Siihen voi tutustua Helsingin Kampissa vanhan linja-autoaseman rakennuksessa osoitteessa Narinkka 2.