Pieni muru maapähkinää oli tappava annos 11-vuotiaalle Otolle – Perheen kuolemanpelko poistui siedätyshoidon myötä

Suomessa on tutkittu siedätystä osana lasten vaikeiden ruoka-aineallergioiden hoitoa jo 12 vuotta. Ruokasiedätykselle haetaan yhteisiä kansainvälisiä pelisääntöjä.

siedätyshoito
Maapähkinöitä lapsen kämmenellä.
Riikka Porttila / Yle

Helsinkiläisen Huotarin perheen yksitoistavuotias poika Otto on kärsinyt vaikeista, jopa hengenvaarallisista allergioista koko lapsuutensa ajan.

Pienikin murunen maapähkinää olisi riittänyt aiheuttamaan hengenvaaran, mutta perhe pääsi pahimman tilanteen yli verrattain nopeasti siedätyshoidon avulla.

Vuoden hoitojakson jälkeen Otto voi syödä kolme maapähkinää päivässä, kun jakson alussa annos oli vain yksi kahdessadasosa.

– Hoito on mullistanut perheemme arjen, kertoo Oton äiti, Hilkka Huotari.

Vielä vuosi sitten kaikkien ruokien ainesosat piti syynätä tarkasti läpi, sillä maapähkinän jäämiä voi löytyä yllättävän monista tuotteista. Nyt pelkkiä jäämiä ei tarvitse huomioda niin neuroottisesti.

Korkea motivaatio siedätykseen

Suomessa on tutkittu siedätystä osana lasten vaikeiden ruoka-aineallergioiden hoitoa jo 12 vuotta.

Professori Mika Mäkelän tutkimusryhmä työskentelee Iho- ja allergiasairaalan lasten yksikössä, joka vastaa valtaosin HUS-piirin lasten allergologisesta toiminnasta yhteistyössä Lastenklinikan kanssa.

– Olin halunnut jo vuosia tuoda tätä hoitomuotoa kansan saataville. Aloitimme tutkimuksen vuonna 2005 maidolla, vehnällä ja maapähkinällä, ja nyt mukaan on tullut myös kananmuna, Mäkelä kertaa.

Mika Mäkelä
Mika MäkeläYle

Professori Mäkelän tiimissä työskentelevä lasten allergologi, osaston ylilääkäri Anna Kaarina Kukkonen kohtaa työssään Oton kaltaisia, vaikeasti allergisia pikkupotilaita.

Kukkosen mukaan jo kuusivuotiaat osaavat kysellä ravintolassa ja kylässä ollessaan pähkinättömän ruuan perään. Siedätyshoidon aloittaminen saattaa jännittää, mutta motivaatio on korkealla.

– Siedätyshoitoon hakeutuu usein perheitä, joiden elämänlaatu on heikentynyt lapsen allergian vuoksi, Kukkonen kertoo.

– Ei uskalleta matkustaa ulkomaille, ei uskalleta mennä ravintolaan syömään, hän luettelee.

Kuolemanpelko on pahin

Mäkelän mukaan allergiset reaktiot vaihtelevat lievästä suun kutinasta ja ihon punoituksesta anafylaktiseen reaktioon, joka voi olla hengenvaarallinen. Sen yhteydessä voi olla voimakasta turvotusta ja verenpaineen laskua ja ääritilanteessa se voi johtaa kuolemaan.

Suurin pelko, joka allergiaan liittyy, on oman lapsen kuolema.

Hilkka Huotari

– Suurin pelko, joka allergiaan liittyy, on oman lapsen kuolema. Huoli on vähentynyt todella paljon siedätyksen myötä, Hilkka Huotari huokaa.

Onnistuneesta siedätyshoidosta huolimatta Otto kantaa edelleen jatkuvasti mukanaan adrenaliinikynää.

Sietokyky loppuelämäksi

Maapähkinäsiedätykseen pääsee lääkärin lähetteellä.

Siedätyshoito aloitetaan kartoittamalla oireilun vaikeusaste ja se, kuinka suurella riskillä asiakas voi saada maapähkinästä anafylaktisen reaktion.

Jos potilaan taustatiedoista ei vielä saada tietoa siitä, millainen reaktio saattaisi olla tulossa, aloitetaan potilaan altistaminen.

– Annetaan pieniä määriä maapähkinää ja kasvatetaan annosta tunnin välein, kunnes tulee jonkinlainen reaktio, Mäkelä jatkaa.

Kokonaisuudessaan tässä saattaa ensimmäisellä kerralla mennä kokonainen päivä.

– On tärkeää, että hoitoon halutaan sitoutua, sillä hoidot jatkuvat säännöllisesti noin kuusi kuukautta ja annosta nostetaan valvotusti sairaalassa. Tämän jälkeen annosta ylläpidetään kotona, sanoo Anna Kaarina Kukkonen.

Siedätyshoitojakson jälkeen siedätettävää tuotetta tulee käyttää koko loppuelämän ajan säännöllisesti, jotta sietokyky säilyy.

– Tässä vanhempien kannattaa olla tarkkana, etenkin teini-ikäisten kanssa. Heillä kun tuppaa olemaan elämässä niin paljon kiinnostavia asioita, että päivän maapähkinä saattaa unohtua, lääkärit summaavat.

Hyökkääjästä ystäväksi

Mäkelän mukaan sietäminen on puolustusjärjestelemämme aktiivinen tapahtumaketju. Immuunijärjestelmä tunnistaa monia pöpöjä ja sellaista, joka on vierasta meille.

Evoluution aikana immuunijärjestelmämme on oppinut tunnistamaan kaikki sellaiset antigeenit, joiden ei pitäisi olla immuunijärjestelmän hyökkäyksen kohteena.

Siedätyksessä opetetaan uusia soluja vaimentamaan muuta “orkesteria”. Nämä uudet solut kertovat, että elimistön ei tarvitse hyökätä.

– Siedätyksessä käännetään immuunijärjestelmä pikkuhiljaa hyökkäysasennosta ystäväasentoon, Mäkelä tiivistää.

Siedätys pitää sisällään anafylaksian riskin, mutta sairaalaolosuhteissa valvotusti se on turvallista.

Tulevaisuuden käypähoitoa?

Mika Mäkelän mukaan menee vielä vuosia, ennen kuin maapähkinän siedätyshoito saadaan osaksi käypää hoitoa. Toistaiseksi tehdään kliinistä tutkimusta, joka alkoi 12 vuotta sitten.

– Olen mukana eurooppalaisessa työryhmässä, jossa ruokasiedätykselle haetaan yhteisiä pelisääntöjä. Toistaiseksi tämä hoitomuoto kuuluu Suomessa vielä hyvin erikoistuneisiin lasten allergologisiin pisteisiin, Mäkelä sanoo.

– Joissain maissa tämä on otettu jo osaksi rutiinihoitoa, mutta meillä tämä on vielä spesialisoitunutta hommaa. Ehkä kymmenen vuoden kuluttua tilanne on toinen.