1. yle.fi
  2. Uutiset
  3. matkailu

Uusi laivayrittäjä Vanajavedelle – laituripaikan saaminen vei kuukausia ja vaati korkean virkamiehen apua

Matkailijoita houkutellaan viettämään vesillä koko päivä. Reittejä haetaan sieltä, minne kilpailijat eivät pääse.

Kuva: Antti Ruonaniemi / Yle

Hopealinja Oy on risteillyt Vanajavedellä vaihtelevalla menestyksellä reippaasti yli 70 vuotta. Viime vuosina on rinnalle pyrkinyt pienempiä yrittäjiä, mutta yleensä kokeilut ovat loppuneet lyhyeen. Kuutamoristeilyt Oy:n vetäjillä Mika Pudaksella ja Auvo Vilppaalla on kuitenkin vakaa usko siihen, että Hopealinjan vanavedessäkin voi menestyä.

– Emme ole missään nimessä edes kilpailija Hopealinjan aluksille, vaan täydentäjä. Meidän alukseemme mahtuu 80 henkilöä ja mukavasti tässä risteilee nelisenkymmentä ihmistä. Eihän sellainen matkailijamäärä täytä Hopealinjan isoista aluksista kuin pari pöytää, vertaa Auvo Vilpas laivojen kokoa aluksensa pienehkössä keulahytissä.

M/s Kulkuri hakee reittinsä osin sieltä, minne Hopealinja ei mene. Alus risteilee muun muassa Hiidenjokea pitkin Turenkiin, jonne Hopealinjan suuret alukset eivät pääse. Toinen selvästi oma tuote on "hop-in hop-off" -risteilyt.

– Matkustaja voi hypätä kyytiin Hämeenlinna keskustasta ja jäädä pois Aulangolla ja nousta sitten taas samalla hinnalla kyytiin Aulangolta ja jäädä pois Linnanpuistossa. Samalla pääsymaksulla saa risteillä ja jäädä pois koko päivän ajan.

Laituripaikan saanti työn ja tuskan takana

M/s Kulkurin kuluvan kesän matkoja uhkasi byrokratia.

– Laituripaikan saaminen oli todellinen prosessi. Se vaati todella monta palaveria ja todella monta erilaista sähköpostiviestiä. Piti olla kontaktissa hyvin monen ihmisen kanssa ja siinä meni kuukausia. Asiat lähtivät etenemään vasta, kun pääsimme keskustelemaan apulaiskaupunginjohtaja Juha Isosuon kanssa. Luvan saimme pari päivää ennen ensimmäistä risteilyä.

– Hivenen ihmetyttää se, kuinka korkealla tasolla Hämeenlinnassa laituripaikat jaetaan, kun tarvitsimme kaupungin kakkosvirkamiehen apua. Onneksi hän auttoi, naurahtaa Auvo Vilpas.

Kuva: Antti Ruonaniemi / Yle

Apulaiskaupunginjohtaja Juha Isosuo harmittelee Auvo Vilppaan kokemia ongelmia.

– Joskus jotkut asiat ovat harmaalla alueella siten, että niitä ei hoida kukaan kaupungin organisaatiossa tai ne ovat monen organisaation ja vielä ehkä kaupungin yhtiönkin asioita. Silloin tällaista pompottelua voi sattua, vaikka ei saisi.

Kaupunki sanoo kiinnittävänsä asiaan huomiota, jotta asiointi jatkossa olisi nopeampaa.

– Yritämme parantaa tapamme niin, että yrittäjät, kuten muutkin kansalaiset saavat hoidettua asioitaan yhden luukun periaatteella, lupaa Juha Isosuo.

Matkailu Hämeenlinnassa lapsen kengissä

Hämeenlinnaa on moitittu usein sitä, että kaupungissa ei ymmärretä matkailuelinkeinon merkitystä. Matkailuyrittäjänä Auvo Vilpas arvioi, että matkailun vähättely johtuu useista syistä.

– Luulen, että se johtuu useista epäonnistuneista yrityksistä. Tällä on nähty vuosikymmenten aikana useita erilaisia virityksiä matkailun ympärillä. Niitä on rakennettu erilaisten hankkeiden ympärille, niitä on rakennettu kunnallisina ja myös kuntien välisenä yhteistyönä. Usein ne ovat kaatuneet omaan mahdottomuuteensa. Yleensä siihen, että kustannukset ovat karanneet käsistä, pohdiskelee Auvo Vilpas.

– Se on sääli, sillä matkailu liiketoimintana on ehkä Suomen eniten kasvava ala. Se työllistää noin 140 000 ihmistä. Sitä paitsi se on ainoa vientiala, joka jättää arvonlisäveronsa Suomeen, muistuttaa Auvo Vilpas kääntäessään m/s Kulkuria Turengista takaisin kohti Hämeenlinnaa ja laituripaikkaa.