Forssan seudun sotepäätöksiä ymmärtää vain Forssan seutu – asiantuntijat tyrmäävät mallin

Forssan seudun sooloilu soten ympärillä saa tuomion valtakunnan tason asiantuntijoilta. Kolme Forssan seutukuntaa on päättänyt perustaa yhteisyrityksen yksityisen Pihlajalinnan kanssa hoitamaan alueen sotepalveluita.

sosiaali- ja terveyspalvelut
yhteiskuva
Kanta-Hämeen aiempi maakuntajohtaja, Kuntaliiton varatoimitusjohtaja Timo Reina ja nykyinen maakuntajohtaja Anna-Mari Ahonen ovat yhtä mieltä siitä, että soteuudistus on tehtävä maakuntavetoisesti. Antti Ruonaniemi / Yle

Forssan seudun kuntien päätös saattaa sitoa tulevan Kanta-Hämeen maakunnan pakkoliittoon Pihlajalinnan kanssa 15 vuodeksi vastoin maakunnan tahtoa. Vaikka asiantuntijat välttävät ottamasta kantaa suoraan Forssan seudun tilanteeseen, on heidän viestinsä kuitenkin selvä.

– Maakunnilla on soten tulon jälkeen tiukkaa rahasta eli taloudellinen sopeutumistarve. Jos palvelut on osin sementoitu pitkäksi aikaa, niin niiltä osin maakunta ei voi hallita talouttaan, selittää hallintotieteiden tohtori ja kuntien laajasti käyttämä konsultti Eero Laesterä.

– Tämä voi merkitä sitä, että sopeuttamista eli säästöjä joudutaan tekemään enemmän muualla.

Vaikka Laesterä ei sitä suoraan sano, mutta jos Forssan Pihlajalinnasopimus ulottuu koskemaan koko Hämettä voi maakunta joutua säästämään enemmän muualla, kun Pihlajalinna -sopimus vie sovitun osan rahoista.

– Tämä on nollasummapeliä ja tämän hetkisten laskelmien mukaan myös Kanta-Häme joutuu tulemaan toimeen soten jälkeen selvästi pienemmillä sosiaali- ja terveyspalvelujen resursseilla kuin alueen kunnilla on tähän asti ollut, korostaa Laesterä.

Kuntaliitossakin ollaan huolissaan

Myös Suomen Kuntaliiton varatoimitusjohtaja Timo Reina jättää ottamatta suoraan kantaa Forssan tapaukseen, mutta yhtä lailla korostaa maakunnallista yhteistyötä sooloilun sijaan.

– Kaikki yhden ja yksi kaikkien puolesta, lohkaisee Reina muskettisotureita lainaten.

– Erityisesti pienissä maakunnissa, joka Kanta-Hämekin on, tulisi kuntien puhaltaa yhteen hiileen. Kehottaisin kaikkia vielä istumaan neuvottelupöytään, vetoaa Kanta-Hämeen hyvin tunteva, aiemmin maakuntajohtajana toiminut Reina.

mies istuu
Kunta-alan asiantuntija Eero Laesterä varottaa kuntia irtiotoista soteasioissa.Antti Ruonaniemi / Yle

Vaikka Reinakin yrittää diplomaattisesti välttää Forssan seudun ottamista esille ja puhuu yleisellä tasolla, ei viestiä voi ymmärtää väärin.

– Totta kai herää kysymys, tehdäänkö sopimuksia joidenkin muiden piikkiin ja mikä niiden sitovuus ja sisältö on. Peruskysymys on, että maakunnan pitäisi hoitaa soten rahat, henkilöstö ja palvelutarpeet ja optimoida ne yhteen. Tämän soteuudistuksen idea on, että asioita katsotaan maakunnallisesti, korostaa Timo Reina.

Maakunnan ja Forssan seudun välit pahasti tulehtuneet

Forssan seudun soteyhtiö, josta tosin kaksi kuntaa Jokioinen ja Tammela ovat hiljan irtautuneet, on hiertänyt pitkään maakunnan sotevalmistelijoiden ja Forssan seudun välejä.

Eräs tärkeimpiä Forssan seudun kuntien syitä yhteisyrityksen perustamiseksi Pihlajalinnan kanssa on ollut se, että yrityksen avulla voidaan säilyttää leikkaustoiminta ja laaja-alaisempi päivystys Forssan sairaalassa. Näin ainakin alueella oletetaan.

Kanta-Hämeen maakuntajohtaja Anna-Mari Ahonen sanoo, että toive on yrityksenkin jälkeen turha.

– On ikävää, että Forssan seudulla ollaan tekemässä päätöstä, joka ei edes turvaa sitä, mitä he sillä haluavat, muta sitoo mahdollisesti maakuntaa pitkän ajan eteenpäin. Leikkauksia ei yrityksellä pelasteta, sanoo Anna-Mari Ahonen.

– Surullisinta minusta tässä on se, että Hämeen liitto on tai yrittää olla kaikkien alueen kuntien etujen ajaja, myös Lounais-Hämeen, niin nyt Lounais-Häme on jättäytynyt edunvalvonnasta sivuun. He heikentävät omaa mahdollisuuttaan olla kehittämässä asioita. Suren erityisesti tätä riitatilannetta, mikä meillä vallitsee. Se on aivan turha, lopettaa maakuntajohtaja Anna-Mari Ahonen.