Helsingin Triplalle satojen miljoonien EU-rahoitus – Katainen uskoo Suomeen tulevan lisää EU-rahoitteisia hankkeita

EU:n uuden rahaston kautta aiotaan kanavoida yhteensä 500 miljardia europpalaisille yrityksille. Suomi on kahden vuoden aikana ollut yksi tehokkaimmista rahoituksen hyödyntäjistä.

rahoitus
Keski-Pasilan Tripla, valmistuu 2019 - 2020.
Kauppakeskus Tripla valmistuu 2019 syksyllä.YIT

Suomeen on rakenteilla kauppakeskus, jota ensimmäisenä Euroopassa rakennetaan EU-rahoituksen turvin.

Vuonna 2019 Helsingin Pasilassa avattavan Triplan rahoituksesta kolmannes tulee EU-rahastoista ja Euroopan investointipankista, rakennusyhtiö YIT:n toimitusjohtaja Kari Kauniskangas kertoo.

– Kauppakeskus on rakennuskustannuksiltaan noin 600 miljoonaa euroa. Olemme saaneet tähän rahoitusta Euroopan pankeilta 230 miljoonaa euroa eli yli kolmanneksen. Tämä rahoitus on merkittävä mahdollistaja koko hankkeen osalta, Kauniskangas sanoo.

Tuista siirrytty yritysten rahoitukseen

EU on jo myöntänyt tukea rakennerahastojensa kautta Suomeen niin Rukan rinteiden, Sotkamon hopeakaivoksen kuin vaikkapa Stora Enson Varkauden-tehtaankin rakentamiseen, kuhunkin miljoonia euroja.

Vuonna 2015 sitten EU perusti uuden investointirahaston, jonka kautta yritykset voivat nyt itse suoraan kilpailla rahoituksesta. Vuoteen 2020 mennessä sen rahoitus aiotaan kasvattaa 500 miljardiin euroon.

Suomi on pärjännyt EU-rahoituksen saamisessa hyvin – esimerkiksi uuden investointirahaston ESIRin kautta se on saanut 28 jäsenmaasta kuudenneksi eniten rahoitusta bruttokansantuotteeseen suhteutettuna.

Lisää rahoitusta investointeihin

ESIR-investointirahoitusta ei ole jyvitetty maittain, eli esimerkiksi isoilla jäsenmailla ei ole etulyöntiasemaa pieniin maihin nähden.

Lähivuosina isoja EU-rahoitteisia hankkeita nähdäänkin Suomessa lisää, arvioi kilpailukykykomissaari Jyrki Katainen.

– Näyttää siltä, että uusia isoja hankkeita tulee. Koska kuluttajien ja teollisuuden luottamus kasvaa, maailmantalouden ja Euroopan talouden veto on alkanut varsin kivasti ja Suomi näyttää kulkevan positiiviseen suuntaan, niin uskon tämän poikivan myös investointeja, Katainen sanoo.

– Suomessa on innovaatiovetoisia nuoria kasvavia yrityksiä, jotka tarvitsevat aika paljon pääomia. Niitä ei välttämättä markkinoilta aina ole saatavissa.

Kataisen mukaan ESIR-rahoitusta ohjataan esimerkiksi infrastruktuuriin, kiertotalouteen, ilmastonmuutoksen torjumiseen ja pk-yrityksille.

Uusimmat uutiset puhelimeesi

Lataa Yle.fi-sovellus