Koe uusi yle.fi

Hannu Lintu kulttuuriministereistä: vasemmiston Arhinmäki löi kulttuurieliitin leimaa otsaan, perussuomalaisten Terho on mahdollisuus

Kulttuurivieras, kapellimestari Hannu Lintu puhuu kulttuurierojen kaventamisen puolesta.

Kulttuurivieras
kulttuurivieras Hannu Lintu, Musiikkitalo, 2017
Nella Nuora / Yle

Eliitti on ollut viime vuosina liemessä. Tuli jytky, Brexit ja Trump.

Samalla eliitti-sanan merkitystä on venytetty eri suuntiin. Kielitoimiston sanakirjan mukaan se tarkoittaa edelleen parhaimmistoa, hienostoa ja ylintä valtaa käyttävää harvojen joukkoa.

Voisi siis luulla, että elitistisenä taidemuotona pidetty klassinen musiikki vetelee viimeisiään. Ei vetele. Suomessa konserteissa käy yleisöä enemmän kuin koskaan.

Huhtikuun lopussa lyötiin pökköä pesään, kun perussuomalainen Sampo Terho aloitti kulttuuriministerinä. Joko nyt puntti tutisee taidemusiikkikentällä (siirryt toiseen palveluun)? Ei, sanoo Radion sinfoniaorkesterin ylikapellimestari Hannu Lintu.

– Perussuomalainen kulttuuriministeri on mielestäni hirvittävän kiinnostava lähtökohta. Tulisiko nyt kansan syvistä riveistä ideoita siitä, miten voisimme lähestyä ihmisiä aidommin ilman, että työnkuvamme muuttuu, Lintu kysyy.

Lintu istuu Helsingin Musiikkitalon kahvilan parvella ilmekään värähtämättä ja huomauttaa, ettei hän tarkoita työnkuvan muutosta.

– Emme soita kevyttä musiikkia, piste. Sitä soittavat muut. Kyse on siitä, miten meidän pakettiamme, yhteiskunnan tukemaa klassista musiikkia, saataisiin lähestyttävämmäksi.

On ok olla pitämättä klassisesta musiikista. Ennakkoluuloista voisi sen sijaan karsia, sillä useimmat osallistuvat sen tukemiseen. Klassista musiikkia ei Suomessa ole suunnattu eliitille, vaikka sitä aikanaan hovien käyttöön sävellettiin.

– Kun puhutaan tuloerojen kaventamisesta, samalla tavalla voisimme puhua kulttuurieroista. Terhon politiikassa on piirteitä, joita en parhaalla tahdollanikaan voi ymmärtää, mutta kulttuurierojen kaventamista ajatellen perussuomalainen kulttuuriministeri voisi olla voima, Lintu painottaa.

kulttuurivieras Hannu Lintu, Musiikkitalo, 2017
Nella Nuora / Yle

"Arhinmäki loi mielikuvia eliitistä"

Uusi kulttuuriministeri voi tuoda mukanaan uusia mahdollisuuksia, mutta nähtäväksi jää, kuinka käy. Linnulla oli aikanaan suuret odotukset, kun salkku annettiin vasemmistoliiton Paavo Arhinmäelle.

– Mahdollisuuksia ei sitten ollut. Silloin aidosti petyin.

Lintu antoi Ylelle tulikivenkatkuisen haastattelun viikon päästä siitä, kun hän johti ensimmäisen konserttinsa RSO:n ylikapellimestarina syyskuussa 2013. Ongelmana ei ollut Arhinmäen jättäytyminen pois Helsingin Musiikkitalon avajaisista tai Savonlinnan Oopperajuhlien 100-vuotisjuhlista, vaan se, ettei kulttuuriministeri ollut valmis käymään keskustelua kulttuurikentällä.

– Seison yhä sanojeni takana. Arhinmäki oli ruumiillistuma sille, kuinka lyödään kulttuurieliitin leimaa otsaan. Hän loi mielikuvia siitä, että täällä vain kilistellään samppanjaa.

Mielikuvilla elitismistä halutaan vähätellä klassisen musiikin merkitystä Suomessa, vaikka kyse on kansainvälisesti arvokkaasta vientituotteesta ja taiteena merkittävästä osasta hyvinvointiyhteiskuntaa.

Valtion pitkäjänteisen rahoituksen ansiosta orkestereita löytyy eri puolilta Suomea ja konsertteihin pääsee parilla kympillä. Konserttisalit ovat auki kaikille.

– On ennakkoluuloista väittää, että klassinen musiikki olisi vain eliittiä varten. Sinfoniakonserteista löytyy kyllä koko kansan kirjo. Sen sijaan en laita vastaan niille, joiden mielestä kulttuuripalveluita kuluttavat ovat eliittiä.

kulttuurivieras Hannu Lintu, Musiikkitalo, 2017
Nella Nuora / Yle

"Koskaan kukaan ei ole tullut sylkemään päälle"

Verovaroin rahoitettu RSO haluaa olla koko kansan orkesteri. Sitä voi seurata tv:ssä, radiossa ja verkossa. Lisäksi orkesteri vierailee säännöllisesti maakunnissa.

– Maksamme itse kaikki kulut. Neljä konserttia Savossa maksaa suurin piirtein enemmän kuin kiertue Japaniin, jossa promoottori huolehtii osasta kustannuksia. Suomessa huolehdimme kaikista kustannuksista jopa siihen asti, että järjestäjä pitää lipputulot.

Joulukuussa orkesteri esiintyi Linnun johdolla Suomussalmella, Kajaanissa, Kuopiossa ja Mikkelissä. Kiertueiden konsertit ovat aina loppuunmyytyjä.

– Koskaan kukaan ei ole tullut sylkemään päälle, että senkin elitistit, Lintu sanoo.

– Päin vastoin voin täysin epäröimättä sanoa, ettei ikinä ole tullut minkäänlaista negatiivista kokemusta. Usein ihmiset tulevat juttelemaan ennen konserttia. Aidot reaktiot ja kiitokset osoittavat, että Yleisradion politiikka on tässä suhteessa onnistunutta.

Klassisen musiikin välittömyyden voi kokea myös kesäfestivaaleilla. Linnun kalenterissa on tänä kesänä Savonlinnan Oopperajuhlat, jonka taiteellisena johtajana on tenori Jorma Silvasti.

– Perinteisesti on ajateltu, että sinne mennään ja ollaan omassa kuplassa, eikä festivaalilla ole vaikutusta muuhun kuin Savonlinnan kaupungin liikevaihtoon.

Totuus paljastuu Linnun mukaan harjoitusperiodin aikana vaikkapa punttisalilla tai torilla.

– Sellaisetkin ihmiset, jotka eivät kuluta oopperaa, puhuvat "meidän Jormasta".

kulttuurivieras Hannu Lintu, Musiikkitalo, 2017
Nella Nuora / Yle

Kulttuuriministerin asenne ratkaisee

On osuvampaa puhua elitismistä suomalaisen klassisen musiikin ja koko kulttuurikentän sisällä kuin sen ulkopuolella.

Taidemusiikin alalla eliittiä ovat valtion tukemat orkesterit ja taidelaitokset, kuten RSO, Suomen Kansallisooppera ja -baletti sekä kaupunginorkesterit. Ulkopuolelle jää vapaaksi kentäksi kutsuttu joukko orkestereita ja muusikkoryhmiä.

– Mitä tulee uuteen kulttuuriministeriin, niin hän on lausunut haluavansa kiinnittää huomiota kulttuurialan yrittäjiin. Sellaisiin, jotka eivät ole tuetuissa yhteisöissä. Se on mielestäni fiksu ajatus.

Toisaalta vapaan kentän käsitettä käytetään toisinaan leväperäisesti, Lintu toteaa.

– Joskus siihen tuntuu kuuluvan jopa harrastaminen. Myös vapaan kentän olisi täytettävä ammattimaiset kriteerit.

Epäoikeudenmukaisuudesta voidaan Linnun mukaan puhua silloin, kun vapaalla kentällä syntyy jotain merkittävää, joka jää ilman tukia. Valtionosuusjärjestelmän piiriin kuuluu tällä hetkellä museoita, teattereita ja orkestereita.

– Sirkus on tehnyt itsensä tarpeelliseksi, ja nyt samalla tavalla on käynyt kuorolaululle.

Kulttuuriministeri Sampo Terho jatkaa Sanni Grahn-Laasosen aloittamaa työtä jäykän valtionosuusjärjestelmän uudistamiseksi. Se on Linnun mielestä uuden ministerin tärkeimpiä tehtäviä.

Arhinmäen kohdalla kapellimestari pettyi erityisesti vuorovaikutuksen puutteeseen. Kulttuuriministerin ja kulttuurikentän välillä ei ollut yhteyttä.

– Sanoin tämän silloinkin: kulttuuriministeri voisi tehdä niin paljon kulttuurin hyväksi, Lintu toteaa painokkaasti.

– Miten saisimme kurottua umpeen sen raon, jonka turvin mennään sumeasti sanomalla, että "se eliitti tuolla"?

kulttuurivieras Hannu Lintu, Musiikkitalo, 2017
Nella Nuora / Yle

Sampo Terho on ilmoittanut pitävänsä klassisesta musiikista. Työn onnistumisen kannalta sillä ei Linnun mukaan ole merkitystä.

– Olennaisinta on se, että ministeri käyttäytyy arvostavasti kaikkia toimialaansa kuuluvia kohtaan.

Senkin suhteen vaikuttaa hyvältä. Terho vastasi valtionosuusjärjestelmää koskevaan kysymykseen toimittaja Janne Junttilan radiohaastattelussa:

– Voimme lähteä puhtaalta pöydältä ja katsoa vilpittömästi, mikä olisi hyödyllistä ja parhaaksi, Terho sanoi.

Olisiko aika kypsä myös kielitoimiston sanakirjan päivittämiselle? Eliitin määritelmän yhteydessä on esimerkki sanan käytöstä: pitää oopperaa eliitin taiteena.

Hannu Linnun kulttuurivinkit
Yle Uutisgrafiikka

Yle.fi-etusivulla juuri nyt:

Egyptin moskeijahyökkäys

Egyptin presidentti julisti suruajan: "Moskeijaisku kostetaan äärimmäisellä voimankäytöllä"

Egypti

Analyysi: Egyptin synkkä päivä

Orjuus

Libyan orjahuutokaupat: CNN:n kuvat paljastivat ongelman, josta kaikki tiesivät

Kaamos

Kaamos otti taas Suomen synkkään syleilyyn – Näillä vinkeillä jaksat pirteänä läpi pitkän pimeän