Analyysi: Kiina täyttää mieluusti Trumpin luoman tyhjiön

Mitä vähemmän Yhdysvallat on kiinnostunut osallistumaan globaaliin yhteistyöhön ilmastosta vapaakauppaan, sen enemmän vaikutusvaltaa Kiina saa, arvioi Ylen Aasian-kirjeenvaihtaja Mika Mäkeläinen.

Pariisin ilmastosopimus
Donald Tusk, Li Keqiang ja Jean-Claude Juncker puhuvat. Taustalla näkyvät Kiinan ja EU:n liput.
Eurooppa-neuvoston puheenjohtaja Donald Tusk, Kiinan pääministeri Li Keqiang ja EU-komission puheenjohtaja Jean-Claude Juncker vitsailivat tapaamisensa aluksi Brysselissä. EU ja Kiina aikovat tiivistää ilmastoyhteistyötään.

PEKING Kiinalla on vaikeuksia peitellä vahingoniloaan kun Yhdysvaltain presidentti Donald Trump luovuttaa suosiolla maailman ykkösmahdin asemiaan Kiinalle.

Maailman ilmaston kannalta Trumpin päätöksellä vetäytyä Pariisin ilmastosopimuksesta on vain häviäjiä. Nouseva merivesi ei pysähdy valtioiden rajoille ja Yhdysvaltain vetäytyminen tarjoaa muille maille tekosyyn livetä ilmastotavoitteistaan.

Maailmanpolitiikan kannalta Trumpin irtisanoutuminen ilmastosopimuksesta jättää kuitenkin tyhjiön, jolle on vain yksi täyttäjä, Kiina. Trumpin Yhdysvallat ensin -politiikan kääntöpuolena on todellisuudessa Kiina ensin -linjan vahvistuminen muualla maailmassa.

Mitä vähemmän Yhdysvallat on kiinnostunut osallistumaan globaaliin yhteistyöhön ilmastosta vapaakauppaan, sen enemmän vaikutusvaltaa Kiina saa.

Trumpin ensimmäinen lahja Kiinalle oli Yhdysvaltain vetäytyminen Tyynenmeren alueen vapaakauppasopimuksesta. Ilmastosopimuksesta irtautuminen on toinen saman mittaluokan tempaus, jolla Yhdysvallat suosiolla luovuttaa vaikutusvaltaansa Kiinalle.

Yhdysvallat, Syyria ja Nicaragua ovat ilmastopolitiikan kyseenalainen vähemmistö, ilkkui Kiinan valtiollinen Global Times -sanomalehti jo ennen Trumpin ilmoitusta.

Lehti ei pääkirjoituksessaan torstaina säästellyt sanoja kuvaillessaan Yhdysvaltain ”yltiöpäistä” päätöstä.

– Yhdysvaltain itsekkyys ja vastuuttomuus tulevat paljastumaan selvästi maailmalle, mikä rampauttaa sen johtajuuden maailmassa, Global Times analysoi Trumpin päätöstä ennakoiden.

Tilanne on uusi. Yksipuoluemaa Kiina ei olekaan enää kansainvälisen arvostelun kohteena, vaan voi vapautuneesti arvostella Yhdysvaltoja.

Idän auringonnousua ei tarvitse odotella kauaa. Kiinan pääministeri Li Keqiang vierailee tänään perjantaina Brysselissä. Kiinan ja EU:n huippukokous ei voisi sattua parempaan saumaan osoittamaan, millä mailla vielä riittää kiinnostusta toimia tiennäyttäjinä ilmastopolitiikassa ja myös laajemmin seistä kansainvälisen yhteistyön takana.

Yhteisestä ilmastosävelestä huolimatta EU:ssa tuskin katsellaan Kiinan nousua kovin tyynesti. EU:lla ja Yhdysvalloilla on hyvin samankaltainen arvomaailma – tai ainakin oli ennen Trumpin valtaannousua – mutta Kiinan kanssa EU:lla on lähinnä vain yhteisiä intressejä.

Kiina ja EU eroavat kuin itä ja länsi. Vaikka Kiina ja EU ovat löytäneet toisensa ilmastosopimuksen ja vapaakaupan puolustajina, niiden poliittiset järjestelmät eivät ole lähentyneet – pikemminkin päinvastoin, sillä Kiinassa kansalaisvapauksia ja valvontaa yritetään jatkuvasti kiristää.

Kiina suhtautuu myös varauksellisesti asiointiin EU:n kanssa kokonaisuutena. Toukokuun Silkkitie-huippukokouksessa Pekingissä valtionpäämiesten tapaamiseen ei haluttu EU:n edustajaa vaan ainoastaan EU:n jäsenmaiden edustajia.

EU:n intressi on kuitenkin esiintyä yhtenäisenä silloin jos Kiinan ja Venäjän tapaiset valtiot yrittävät hajottaa niiden rivejä.

Ilmastopolitiikassa yhteinen intressi EU:n ja Kiinan välillä on selvä. Tänään perjantaina EU ja Kiina julistavat seisovansa vankkumatta Pariisin ilmastosopimuksen takana Trumpista huolimatta.

Markkinatalouden suhteen yhteistyö ei ole yhtä saumatonta. EU-maissa on hyvä muistaa, että vaikka Kiinan puheet markkinataloudesta ja vapaakaupasta kuulostavat hyviltä, todellisuus Kiinassa on usein toinen. Kiina ei ole oikeusvaltio, vaan se voi suosia estoitta omia yrityksiään hallinnollisin keinoin.

Yhdysvaltain tuki ilmasto- ja kauppapolitiikassa olisi Euroopalle tervetullutta, mutta kun sitä ei ole Trumpin takia luvassa, Kiina kelpaa sijaiseksi. Yhdysvallat jää maailmanpolitiikan kolmanneksi pyöräksi.