Trumpin ilmastopuhe tarkastelussa – Puheessa on virheitä ja liioittelua

1. Pariisin ilmastosopimus maksaa USA:lle lähes 3 000 miljardia dollaria ja 6,5 miljoonaa teollisuustyöpaikkaa

• Trumpin luvut perustuvat amerikkalaisen teollisuuden rahoittamaan tutkimukseen (siirryt toiseen palveluun), ja sen pessimistisimpään ennusteeseen. Tässä ennusteessa on oletettu, että saastuttavia amerikkalaisyrityksiä verotettaisiin hiilidioksidipäästöistä. Tämä on kuitenkin vain yksi, muttei suinkaan ainoa tapa vähentää päästöjä.
• Tutkimus, jonka tietoja Trump käyttää, on kahden suuren ympäristösääntelyä vastustavan tahon rahoittama. Öljy- ja kaasuteollisuus puolestaan rahoittavat näitä tahoja. Monet asiantuntijat ovat arvostelleet (siirryt toiseen palveluun) tutkimuksen menetelmiä.
• 3 000 miljardin dollaria on arvioitu kumulatiivinen menetys vuoteen 2040 mennessä, mitä Trump ei maininnut.
• Lukuisat akateemiset tutkijat ovat todenneet Pariisin sopimuksen vaikutuksen bruttokansantuotteeseen olevan suhteellisen pienen.
• Luvuissa ei ole lainkaan huomioitu uusiutuvaan energiaan panostamisen hyötyjä. Se on nopeasti kasvava teollisuudenala ja työllistää USA:ssa moninkertaisesti öljy- ja kaasuteollisuuteen verrattuna.

2. Pariisin ilmastosopimus suosii suurimpia saastuttajamaita, samalla kun se rankaisee Yhdysvaltoja, joka on maailman johtava luonnonsuojelija

• Trump sanoi Kiinan ja Intian olevan maailman suurimmat saastuttajat
• Todellisuudessa Kiina ja USA ovat maailman suurimmat saastuttajat, jos tarkastellaan hiilidioksidipäästöjä. Kiinan yhteenlasketut hiilidioksidipäästöt ovat kaksinkertaiset USA:han verrattuna, ja USA:n puolestaan yli kaksinkertaiset Intiaan verrattuna.
• Jos taas päästöjä tarkastellaan henkilöä kohden, USA saastuttaa kaksi kertaa niin paljon kuin Kiina ja kahdeksan kertaa niin paljon kuin Intia.
• Pariisin sopimuksessa Kiina ja Intia ovat sitoutuneet tuntuvampiin päästövähennyksiin kuin Yhdysvallat.
• Väite Yhdysvalloista maailman johtavana luonnonsuojelijana on myös kyseenalainen. Yhdysvaltojen historialliset kasvihuonekaasupäästöt ovat nimittäin suuremmat kuin minkään muun maan.
• Trumpin retoriikan suuri ongelma on myös se, että Pariisin sopimus ei velvoita ketään mihinkään. Kukin maa on itse saanut määrittää vähennystavoitteensa. Ne perustuvat vain ja ainoastaan vapaaehtoisuuteen, mistä sopimusta onkin kritisoitu. Trump käytti paljon termejä, kuten "rangaista" ja "pakottaa", jotka ovat vapaaehtoisuus huomioon ottaen harhaanjohtavia.

3. Kiina saa rakentaa lisää hiilivoimaa, mutta USA ei saa

• Hiilivoimateollisuus voi huonosti jo paljon ennen Pariisin sopimusta. Suurin syy tähän on maakaasu, jonka edullinen hinta on syössyt hiiliteollisuuden ahdinkoon. Ahdinkoa on lisännyt myös se, että eri puolilla Yhdysvaltoja uusiutuva energia on jo hiilivoimaa edullisempaa. (siirryt toiseen palveluun)
• Hiiliteollisuus saa Yhdysvalloissa nelinkertaisesti enemmän tukea kuin uusiutuva energia. Silti se ei ole pystynyt kilpailemaan vapailla markkinoilla kalliin hintansa vuoksi.
• Pariisin sopimus ei ole sitova, vaan siinä jokainen maa asettaa omat tavoitteensa. Sopimuksessa ei ole mitään kohtaa, joka sallisi tai kieltäisi yhdeltäkään maalta hiilivoimaloiden rakentamisen.
• Kiina on tänä vuonna kertonut aikovansa perua suunnitelmat rakentaa yli 100 hiilivoimalaa.

4. Sopimuksen noudattaminen vaikuttaisi maapallon keskilämpötilaan vain 0,2 astetta

• Pariisin sopimuksessa lämpötilan nousu rajataan 1,5 asteeseen esiteolliseen aikaan verrattuna.
• Trump väitti, että vaikka kaikki maat noudattaisivat lupaamiaan velvoitteita, maapallon lämpötilan nousu vähenisi vain 0,2 astetta. Väite perustuu Massachusetts Institute of Technologyn vanhaan tutkimukseen (siirryt toiseen palveluun) ja sen yhteen, jo kumottuun ennusteeseen. Tutkimuslaitoksen johtaja Jake Jacoby on sanonut, että tuoreiden tietojen valossa lämpötilan nousu vähenisi yhden asteen verran. (siirryt toiseen palveluun)
• Yksi tutkimuksen kirjoittajista, John Reilly, on sanonut olevansa Trumpin kanssa täysin eri mieltä siitä (siirryt toiseen palveluun), että 0,2 asteen vähennystä ei kannattaisi tavoitella.
• Pariisin sopimus on vasta ensiaskel lämpötilan kasvun hillitsemissä. Päästörajoituksia on tarkoitus kiristää tulevaisuudessa. Tästä Yhdysvallat ja muut maat sopivat yhdessä Pariisissa.

5. Yhdysvaltoja uhkaisivat oikeudelliset velvoitteet, mikäli se ei jättäisi sopimusta

• Pariisin sopimus ei ole sitova, eikä siihen kuulu laillisia velvoitteita.
• Tämä oli yksi hankalimpia neuvottelukysymyksiä, kun sopimusta tehtiin. Kompensaatiovelvollisuuksista luovuttiin rikkaiden maiden, kuten USA:n, toiveesta.
• Asiantuntijat ovat sitä mieltä (siirryt toiseen palveluun), että USA:lle itse asiassa saattaa syntyä velvoitteita vasta sen jälkeen, kun se vetäytyy Pariisin sopimuksesta.