Sääskiä ei vielä näy ja lähipäivät ratkaisevat kesän huitomisen määrän – "suurilta suoalueilta lentää noin 21 000 miljardia hyttystä"

Moni odottaa jännityksellä säiden kehittymistä. Niin sanotut kesäsääsket eivät ole vielä kehittyneet ja tulevat päivät vaikuttavat hyönteisten päälentoaikaan.

hyttyset
Sääski iholla
Antti Mikkola / Yle

Lomalaisen viholliset, sade ja kosteus ovat avainasemassa sääskikesän muodostumisessa. Hyttysiä tulee vähän, jos ei sada ja on kuivaa ja tuulista.

Hyttysen munista kuoriutuu hyttysiä jos ne säilyvät parisen viikkoa kesäisissä lämpötiloissa kosteassa ja veden alla. Kosteikkojen kuivuminen on kehittyville hyttysille tuhoisaa. Kehittymättömät hyttysenmunat voivat selvitä tosin vaikka seuraavaan kesään asti sopivissa oloissa.

Paikalliset vaihtelut sääskikesästä puhuttaessa ovat todella suuria. Joillakin alueilla on edelleen lunta ja sulamisvesiä runsaasti. Myös jokien tulvat ovat otollisia sääskien syntypaikkoja. Uppsalan yliopiston tutkija Jan Lundström ennustaa kesälle hyttysvaaraa (siirryt toiseen palveluun)Tornionjoella.

Suomessa on 40 hyttyslajia. Nyt voi jo havaita lentäviä inisijöitä, jotka ovat talvehtineita kirsi- ja horkkahyttysiä.

– Ne ovat arempia ja miettivät hetken iholle laskeutuessaan, että mitä piti tehdä – ai niin imeä verta, kertoo Kainuun ELY-keskuksen hyönteistutkija Reima Leinonen.

Hyönteissyöjien ruoka on tällä hetkellä vähissä

Hyttysellä on tärkeä merkitys esimerkiksi lintujen ravintopyramidissa. Leinonen summaa, että Pohjois-Pohjanmaan ja Kainuun suurilta suoalueilta lentää noin 21 000 miljardia hyttystä, joista noin kolmannes lentää juhannuksen molemmin puolin, milloin on hyttysten päälentoaika. Esimerkiksi hömötiaispariskunta syö kesän aikana toistakymmentä kiloa sääskien biomassaa.

Hyönteissyöjälintujen ruoka on vielä vähissä, mutta Kemi-Tornion lintuharrastajien havaintotoimikunnan jäsen Pentti Rauhalan mukaan muuttolinnut ovat hyvin liikkeellä kylmästä keväästä huolimatta.

– Pitkin kevättä olen ihmetellyt sitä että, vaikka on ollut niin huonoja ja kylmiä ilmoja, niin lintuja on tullut pohjoiseen, Rauhala sanoo.

Etelä-Suomen lämpimät jaksot ovat todennäköisesti houkutelleen lintuja myös pohjoisen leveyksillä, hieman uhkarohkeastikin. Hyönteissyöjälinnuilla voi olla vaikeuksia ravinnon hankkimisessa ilmasta, maasta ruokaa niinkin löytyy.

– Muutto jatkuu juhannukseen saakka. Vastikään näin keltavästäräkkiparven menevän kohti pohjoista.

Ruokaa riittänee varsinaisten hyönteissyöjälintujen poikasille, jotka kuoriutuvat pääosin Meri-Lapissa kesäkuun loppupuolella.

Meri-Lapissa viimeinen muuttaja on lehtokerttu, joka tavallisesti saapuu silloin kun puihin tulee lehtiä.