1. yle.fi
  2. Uutiset
  3. kansainväliset sopimukset

Lasten oikeuksista miinakieltoon – Yhdysvallat on jäänyt pois myös näistä sopimuksista

Yhdysvallat on ainoa länsimaa, jolle eivät ole kelvanneet sopimukset aluevesistä, luonnon monimuotoisuudesta ja sotarikollisten tuomitsemisesta.

Äiti ja lapsi seurasivat presidentti Donald Trumpin virkaanastujaisia tammikuussa. Kuva: Sergei Ilnitsky / EPA

Maailmaa on kuohuttanut Yhdysvaltojen presidentin Donald Trumpin päätös jäädä pois Pariisin ilmastosopimuksesta. Yhdysvalloilla on kuitenkin pitkä historia jättäytyä tärkeistä kansainvälisistä sopimuksista.

Yhdysvaltojen presidentit ovat allekirjoittaneet kymmeniä sopimuksia, joita senaatti ei ole ratifioinut eli vahvistanut lopullisesti. Sopimusten on saatava kaksi kolmasosaa senaattoreista taakseen.

Etenkin republikaanipuolueessa on useita senaattoreita, jotka vastustavat lähtökohtaisesti kansainvälisiä sopimuksia. Heidän mielestään ne kaventavat Yhdysvaltojen itsemääräämisoikeutta.

On myös monia kansainvälisiä sopimuksia, jotka senaatti on hyväksynyt. Yhdysvallat onkin mukana valtaosassa YK:n sopimuksista, joita on solmittu yli 560.

Lasten oikeuksien sopimus

Astui voimaan: 1990.

Sopijaosapuolia: 196.

Yhdysvallat: allekirjoitti sopimuksen 1995, ei ratifioinut.

Muut pois jääneet: Ei muita valtioita.

Yhdysvallat on ainoa YK:n jäsenmaa, joka ei ole ratifioinut kansainvälistä lasten oikeuksien sopimusta. Sopimus asettaa vaatimuksia lasten koulutukselle, terveydenhoidolle ja rangaistuksille.

Presidentti Bill Clinton allekirjoitti sopimuksen, mutta senaatti ei ole hyväksynyt sitä. Vastustajien mukaan sopimus muun muassa kaventaisi vanhempien päätösvaltaa siitä, osallistuvatko lapset seksuaalikasvatukseen, The Economist kertoo. (siirryt toiseen palveluun)

Yhdysvallat noudattaa valtaosaa sopimuksen vaatimuksista. Yhdysvalloissa on kuitenkin mahdollista esimerkiksi tuomita alaikäisiä elinkautisiin vankeusrangaistuksiin sopimuksen vastaisesti.

YK:n piirissä on solmittu yhteensä 18 ihmisoikeussopimusta ja lisäpöytäkirjaa. Yhdysvallat on ratifioinut niistä vain viisi. (siirryt toiseen palveluun) Se on yksi harvoista valtioista, joka on jäänyt pois muun muassa naisten ja vammaisten oikeuksia suojelevista sopimuksista.

Kansalaisjärjestöt ovat moittineet, että Yhdysvaltojen karkotuspäätökset rikkovat lasten oikeuksia. Kuvassa on Walter Escobar, jonka isä on karkotettu maasta. Kuva: Michael Reynolds / EPA

Biodiversiteettisopimus

Astui voimaan: 1993.

Sopijaosapuolia: 196.

Yhdysvallat: allekirjoitti sopimuksen 1993, ei ratifioinut.

Muut pois jääneet: Vatikaani (ei ole YK:n jäsen).

Kansainvälinen biodiversiteettisopimus on toinen sopimus, jonka ovat ratifioineet kaikki YK:n jäsenmaat (siirryt toiseen palveluun) Yhdysvaltoja lukuun ottamatta. Sopimus pyrkii suojelemaan luonnon monimuotoisuutta ja luonnonvarojen kestävää käyttöä.

Presidentti Clinton allekirjoitti sopimuksen, mutta se ei edennyt senaatissa republikaanien vastustuksen takia, uutissivusto QZ kertoo. (siirryt toiseen palveluun) Heitä huolettivat muun muassa sopimuksen vaikutukset talouteen.

Tähän mennessä Yhdysvallat on edistänyt samoja tavoitteita itsenäisesti. Donald Trumpin hallinto on kuitenkin purkanut ympäristöä suojelevaa lainsäädäntöä.

Oregonin yliopiston laskelmien mukaan Yhdysvallat on sitoutunut kaikkiaan 144 kansainväliseen ympäiristösopimukseen (siirryt toiseen palveluun). Suomi on mukana 173 sopimuksessa. (siirryt toiseen palveluun)

Tunnetuimpia poikkeuksia on Pariisin sopimusta edeltänyt Kioton ilmastosopimus, jonka Yhdysvallat allekirjoitti mutta ei koskaan ratifioinut.

Yhdysvallat suojelee luonnon moninaisuutta itse muun muassa kansallispuistoissa. Kuvassa Yosemiten kansallispuisto Kaliforniassa. Kuva: Kenny Karst / EPA

Kansainvälinen rikostuomioistuin

Astui voimaan: 2002.

Sopijaosapuolia: 124.

**Yhdysvallat: **allekirjoitti sopimuksen 2000, ei ratifioinut.

Muut pois jääneet: mm. Venäjä, Kiina, Intia, Turkki, Saudi-Arabia, Valko-Venäjä, Indonesia, Pakistan.

Yhdysvallat ei ole mukana YK:n kansainvälisessä rikostuomioistuimessa, joka käsittelee sotarikoksia, kansanmurhia ja muita rikoksia ihmisyyttä vastaan. Kaikki muut länsimaat ovat mukana sopimuksessa. (siirryt toiseen palveluun)

Presidentti Bill Clinton allekirjoitti tuomioistuimen perustaneen Rooman sopimuksen, mutta terrorismin vastaista sotaa käynyt presidentti George W. Bush irtisanoutui siitä.

Bushin hallinto vastusti kiivaasti sitä, että yhdysvaltalaissotilaat voisivat joutua tuomioistuimien tuomittavaksi. Se solmi yli sadan valtion kanssa luovuttamisen estäviä sopimuksia, ihmisoikeusjärjestö Human Rights Watch kertoo. (siirryt toiseen palveluun)

Entinen kapinajohtaja Jean-Pierre Bemba on tuomittu Kansainvälisessä rikostuomioistuimessa 18 vuoden vankeusrangaistukseen sotarikoksista Kongon sodan aikana. Kuva: Michael Kooren / EPA

Ottawan miinakieltosopimus

Astui voimaan: 1999.

Sopijaosapuolia: 162.

Yhdysvallat: allekirjoitti sopimuksen 2000, ei ratifioinut.

Muut pois jääneet: 34 valtiota, mm. Venäjä, Kiina, Intia, Vietnam, Iran, Saudi-Arabia, Israel, Pakistan, Etelä-Korea, Pohjois-Korea.

Yhdysvallat jättäytyi pois kansainvälisestä Ottawan miinakieltosopimuksesta, joka kieltää henkilömiinojen käyttämisen ja varastoimisen. Yhdysvallat on kuitenkin luopunut miinoista kaikkialla Korean niemimaata lukuun ottamatta.

Sopimus solmittiin pitkän kansalaisjärjestökampanjan jälkeen. Suomi liittyi sopimukseen vasta vuonna 2012. Mukana on (siirryt toiseen palveluun) kaikki Euroopan unionin jäsenmaat ja valtaosa teollisuusmaista.

Yhdysvallat on jäänyt pois muistakin sodankäyntiä rajoittavista sopimuksista. Se ei ole mukana rypäleammukset kieltävässä sopimuksessa tai ydinkoekieltosopimuksessa.

Barack Obama allekirjoitti tavanomaisten aseiden kauppaa koskevan sopimuksen vuonna 2013, mutta sitä ei ole ratifioitu.

Sodankäyntiä sääntelevään Geneven sopimukseen (siirryt toiseen palveluun) Yhdysvallat on liittynyt, mutta se ei ole mukana sen kahdessa lisäpöytäkirjassa.

Maamiinan vammauttama Samuel Machava osallistui Ottawan sopimuksen seurantakokoukseen Mosambikissa vuonna 2014. Kuva: Antonio Silva / EPA

Kansainvälinen merisopimus

Astui voimaan: 1994.

Sopijaosapuolia: 166

Yhdysvallat: ei ole allekirjoittanut eikä ratifioinut

Muut pois jääneet: mm. Arabiemiraatit, Iran, Israel, Kolumbia, Peru, Pohjois-Korea, Syyria, Turkki, Venezuela sekä monet sisämaan valtiot.

YK:n merioikeusyleissopimus muun muassa määrittelee valtioiden aluevesiä ja talousvyöhykkeitä. (siirryt toiseen palveluun) Se myös sääntelee kalastusta ja muita merten luonnonvarojen käyttöä.

Sopimuksen vastustajien mukaan se rajoittaisi Yhdysvaltojen itsemääräämisoikeutta. Muun muassa asevoimat ja rajavartiosto taas kannattavat sopimusta, koska se selkeyttäisi yhteistyötä muiden valtioiden kanssa, The Atlantic-lehti kertoo. (siirryt toiseen palveluun)

Barack Obaman hallinto yritti turhaan suostutella senaattia hyväksymään sopimuksen vuonna 2012.

UIlkoministeri John Kerry yritti vuonna 2012 taivutella senaattoreita hyväksymään merioikeusyleissopimuksen. Kuva: Michael Reynolds / EPA