Keuhkotauti vei nuoren taiteilijan – Werner Holmberg ehti silti maisemamaalauksen mestariksi

Aikansa merkittävin suomalainen maisemamaalari Werner Holmberg tekee paluun Hämeenlinnaan. Teoksia ei ole ollut näin laajasti esillä 30 vuoteen.

maalaustaide
Vuonna 1860 maalattu maisemateos, joka kuvaa postitietä metsän siimeksessä
Werner Holmbergin Postitie Hämeessä (1860) on nähtävillä tänä kesänä Hämeenlinnan Taidemuseossa.Jukka Romu / Kansallisgalleria

Hämeenlinnan Taidemuseossa Werner Holmbergin (1830–1860) metsämaisemat, järvenrantanäkymät, niityt ja maalaistalot levittäytyvät kahteen kerrokseen.

Holmberg on kuvannut maisemiaan yksityiskohtaisesti ja eloisasti, kuten Düsseldorfin koulukunnalle on tyypillistä. Holmberg oli ensimmäisiä Düsseldorfissa opiskelleita suomalaistaiteilijoita. Hän oli myös ensimmäinen kansainvälistä arvostusta saanut suomalainen taiteilija.

Taidemuseon alakerta on pyhitetty Holmbergin saksalaisidylleihin. Kun noustaan portaat ylös, vaihtuvat maisemat suomalaisiin. Monet niistä kuvaavat näkymiä Hämeestä ja Satakunnasta.

Yksi taiteilijan tunnetuimmista teoksista on Postitie Hämeessä. Se on valmistunut Werner Holmbergin viimeisenä elinvuonna. Sekin on mukana Hämeenlinnan Taidemuseossa.

Maisemamaalauksen edelläkävijäksi noussut Holmberg kuoli keuhkotautiin vuonna 1860 syyskuussa. Marraskuussa hän olisi täyttänyt 31 vuotta.

Tie vie Düsseldorfiin

Werner Holmbergin ura alkoi 1850-luvulla.

– Siinä vaiheessa Suomessa ei ollut merkittävää taideopetusta, akatemiaa. Hän oli tienraivaaja Saksaan. Hän lähti 1853 Düsseldorfiin opiskelemaan maisemamaalausta. Hänen jalanjäljissään seurasi joukko suomalaisia taiteilijoita. Kaikki eivät toki opiskelleet maisemamaalausta, kertoo tutkija, filosofian maisteri Anne-Maria Pennonen.

Pennonen sanoo, että Holmberg on yleensä luokiteltu romantiikan edustajaksi. Omissa tutkimuksissaan Pennonen on kuitenkin tullut toisiin aatoksiin.

– Hän on selkeästi siirtymäkauden edustaja ja on alkanut hakea jo selkeästi realistisempaa lähestymistapaa luontoon.

Myös kuningas ymmärsi, että tässä on jotakin uutta ja kehotti myös ruotsalaisia taiteilijoita suuntaamaan Düsseldorfiin.

Anne-Maria Pennonen

Düsseldorf tuli suomalaisille taiteilijoille tunnetuksi viimeistään vuonna 1850. Kuningas Oskar II järjesti Tukholmassa näyttelyn, jossa oli mukana norjalaistaiteilijoita, jotka asuivat ja opiskelivat Düsseldorfissa. Erityisesti Hans Guden ja August Cappelenin teokset herättivät huomiota ja kiinnostusta Düsseldorfia kohtaan.

– Myös kuningas ymmärsi, että tässä on jotakin uutta ja kehotti myös ruotsalaisia taiteilijoita suuntaamaan Düsseldorfiin.

Vaikka Suomi oli tuolloin osa Venäjää, kulttuurielämässä katseet oli suunnattu länteen.

– Tässä vaiheessa suomalaiset taiteilijat olivat käyneet opiskelemassa Tukholmassa ja Italiassa, mutta Düsseldorf tarjosi uudet mahdollisuudet, Pennonen huomauttaa.

Ulos luontoon luonnostelemaan

Maisemamaalarit yhdistivät maalaamisessaan sekä ateljeetyön että luonnossa vaeltelun. Ulkona tehtiin maisemista luonnoksia, ja luonnosten pohjalta koostettiin kompositio eli jonkinlainen sommitteluharjoitelma ja lopullinen teos ateljeessa.

Öljyvärimaalauksia oli vielä tuohon aikaan hankala maalata luonnossa.

Werner Holmbergin maalauksia Hämeenlinnan Taidemuseossa
Etualalla teos Torppa Kurussa.Tiina Kokko / Yle

– Siihen aikaan öljyvärityöt eivät olleet vielä niin kehittyneitä. Tuubivärit keksittiin 1840-luvulla Englannissa. Sieltä ne alkoivat pikkuhiljaa levitä.

Myös Werner Holmberg omaksui luonnosteluretket luontoon. Hän mainitsee niistä muun muassa kirjeissään Düsseldorfista koti-Suomeen. Suomessa luonnosteluretket suuntautuivat usein seuduille, joilla Holmbergilla oli sukulaisia. Hämeen ja Satakunnan maisemat (monet kohteet sijaitsevat nykyisellä Pirkanmaalla) tallentuivat luonnoksiin ja sen jälkeen varsinaisiin maalauksiin.

Mestarin maisemissa on todella jotain eloisaa, ja teosten parissa voi nauttia hyvän tovin yksityiskohtia tarkastellen. Näin laajasti Holmbergin töitä ei olekaan ollut esillä 30 vuoteen.

Werner Holmberg -näyttely Hämeenlinnan Taidemuseossa 10. syyskuuta asti. Näyttely on osa Suomi 100 -juhlavuoden ohjelmistoa. Näyttelyn yhteydessä on julkaistu Werner Holmbergin elämää ja tuotantoa käsittelevä taidekirja.