Piikki on ruusun paras puolustus – muttei tehoa juhlivaan ihmiseen

Kasvit suojautuvat taudeilta ja tuholaisilta mitä moninaisimmin keinoin. Ja ihmisellä on useimmiten konstit kääntää ne omaksi hyödykseen.

kasvit
Tunnollinen kukkakauppias napsii ruusuista piikit huolellisesti pois.
Tunnollinen kukkakauppias napsii ruusuista piikit huolellisesti pois.Jouni Koutonen / Yle

Valmistujaisviikonloppuna ojennetaan jälleen miljoonat ruusut yhden etapin elämässään saavuttaneille nuorille. Valkolakin saajat ja ammattiin valmistuvat kukitetaan perinteisen perinpohjaisesti.

Mutta miksi juhlakalu joutuu varomaan näppejään, ainakin jos uuttera kukkakauppias ei ole napsinut pistäviä piikkejä tunnollisesti pois?

Luonnossahan kaikilla ruusuilla on piikit.

Saijaliisa Kangasjärvi

Kasvibiologian dosentti Saijaliisa Kangasjärvi Turun yliopistosta kertoo, että piikit ovat luonnollisesti puolustautumista varten.

– Evoluution myötä ruusuihin on kehittynyt piikkejä, koska ruusujen pitää luonnossa kasvaessaan puolustautua erilaisia kasvinsyöjiä vastaan. Piikit aika tehokkaasti estävät ainakin suurinta osaa eläimistä syömästä niitä.

Kirvoilta tai muilta tuhohyönteisiltä piikit eivät suojaa, mutta astetta isommat vihulaiset pysyvät melko hyvin loitolla.

– Ehkä nykykaupungeissa pupujussit on tärkein ryhmä, mutta kyllä peuratkin syövät ruusuja. Itse asiassa jopa piikikkäiden ruusujen lehtiä saattavat rouskuttaa!

Miljoonien vuosien kehityksen tulos

Puumaisesta varresta törröttävät piikit ovat hienosti sanoen osa kasvin epidermiä, eli kasvin vihreää pintasolukkoa.

– Itse asiassa ruusun piikeillä on mielenkiintoinen evolutiivinen kehityshistoria. Ne ovat erilaistuneita pintasolukon soluja, joista on aikanaan kehittynyt tällaisia kasveja suojaavia rakenteita. Puhutaan kymmenistä miljoonista vuosista, ruusukasvit ovat alkaneet kehittyä ehkä noin 60 miljoonaa vuotta sitten, arvioi Saijaliisa Kangasharju.

Ihmiselle piikit eivät luonnollisesti ole mieluisia, joten ruusuista on jalostettu piikittömiä lajikkeita.

Ottaessaan kasveja viljelykseen ja muokatessaan omiin tarpeisiinsa ihminen puuttuu kasvien alkuperäiseen puolustukseen.

– Ei siitä varsinaisesti haittaa ole, koska nämä jalostetut lajikkeet ovat puutarhalajikkeita, eikä niitä niin pienet kasvinsyöjät uhkaa. Luonnossahan kaikilla ruusuilla on piikit, muistuttaa Kangasjärvi.

Kaktuksen piikit suojaavat kuivumiselta

Piikkejä on monissa muissakin kasveissa, mutta Saijaliisa Kangasjärven mukaan ne voivat erota rakenteeltaan ja tarkoitukseltaan toisistaan.

Juha-Pekka Inkinen

– Esimerkiksi kaktusten piikit ovat itse asiassa erilaistuneita lehtiä, ja niillä on hieman toisenlainen tarkoitus. Vaativissa olosuhteissa aavikolla piikkien tehtävä onkin suojata kasvia auringonpaisteelta. Ne varjostavat varsinaista fotosynteettistä solukkoa.

Kaktuksen piikit vähentävät myös tuulen aiheuttamaa veden haihtumista, mikä suojaa kasvia kuivumiselta.

Ihminen hyödyntää kasvien stressilääkkeet

Kaikilla kasveilla on jonkinlainen puolustusjärjestelmä ympäristössä vaanivia uhkia vastaan. Monet kasvit erittävät kemiallisia aineita suojakseen, jotkin lajit jopa hyvin vahvoja myrkkyjä.

On mielenkiintoista, kuinka evoluution aikana erilaiset eliöt ovat oppineet hyödyntämään toistensa tuottamia yhdisteitä omaksi hyväkseen.

Saijaliisa Kangasjärvi

– Kasvien aistiessa jonkin taudinaiheuttajan tai tuhohyönteisen olevan lähettyvillä ja uhkaavan kasvin elintoimintoja, tällaisten suoja-aineiden tuotanto voi kiihtyä ihan huomattavasti, kertoo kasvien stressireaktioihin perehtynyt Saijaliisa Kangasjärvi.

Kekseliäät ihmiset ovat osanneet ottaa näistä aineista ilon irti niin hyvässä kuin pahassakin.

– Me ihmiset sitten käytämme niitä erilaisina piristeinä, lääkeaineina, makuaineina tai mausteina.

Saijaliisa Kangasjärvi pysähtyi nuuhkimaan syreenien tuoksua. Tuoksu on useimmiten kasvien houkutin – muttei aina.
Saijaliisa Kangasjärvi pysähtyi nuuhkimaan syreenien tuoksua. Tuoksu on useimmiten kasvien houkutin – muttei aina.Jouni Koutonen / Yle

Valmistujaisviikonloppuna latkitut kahvikupposetkin voisivat jäädä nauttimatta ilman kahvipensaan itsepuolustusvaistoa.

– Kahvin sisältämä kofeiini on alun perin hermomyrkky, jolla kasvi karkottaa tuhohyönteisiä. Me vain olemme oppineet hyödyntämään näitä kemiallisia yhdisteitä omaksi hyväksemme.

Sama pätee hermosauhuihin juhlapaikkojen välillä trampatessa. Nikotiinin tehtävä on turvata tupakkakasvien, ja Saijaliisa Kangasjärven mukaan muutaman yllättävänkin tahon hyvinvointia.

– Nikotiini on aika mielenkiintoinen yhdiste! Joidenkin hyönteisten toukat saattavat syödä tiettyjen tupakkakasvien lehtiä kerätäkseen nikotiinia itseensä. Näin ne suojautuvat hämähäkkieläinten hyökkäyksiä vastaan. On mielenkiintoista, kuinka evoluution aikana erilaiset eliöt ovat oppineet hyödyntämään toistensa tuottamia yhdisteitä omaksi hyväkseen.

Maistu pahalta tai tule syödyksi

Tehokas keino välttyä syödyksi tulemiselta on luonnollisesti maistua pahalta.

– Luonnossa kitkerä maku saattaa kertoa vain kitkeryydestä, tai jopa myrkyllisyydestä. Ja kyllähän se aika tehokkaasti ainakin suurempien, maistavien kasvinsyöjien syömistä ehkäisee.

Ihminen onkin jalostanut monia kitkeriä kasveja miedomman makuisiksi. Kasvihuoneiden helpoissa olosuhteissa niiden ei myöskään tarvitse erittää yhtä paljon makuaineita selvitäkseen.

Kasvibiologian dosentti Saijaliisa Kangasjärvi muistuttaa monien kaalikasvien olevan luonnossa tottumaamme väkevämpiä, ja salaatitkin saapuvat lautasillemme laimennetun makuisina.

– Jos ostaa supermarketista puutarhaviljellyn rucolan, niin se on huomattavasti miedomman makuinen kuin villinä luonnossa. Luonnon armoilla se kehittyy huomattavasti vahvemman makuiseksi.