Muusikkojen liitto loikkaa norsunluutornista syvemmälle bisnekseen: "Klubeja pitäisi rakentaa kuin oopperataloja"

Muusikkojen liitto osti Radio Helsingin ja on avaamassa jo toista liveklubia. Taustalla on huoli tarjonnan kapenemisesta ja livemusiikin esittämisen tasosta.

muusikot
Antti Lehtinen juontamassa Radio Helsingin iltapäivää.
Rumpali Antti Lehtinen juontamassa Radio Helsingin iltapäivää.Nella Nuora / Yle

Loputon kuolemanlaakso. Sellaiseksi Maria Veitola kuvailee loppuaikojaan Radio Helsingin päätoimittajana, pestissä, jonka hän otti vastaan vuoden 2014 alussa ja josta hän irtisanoutui viime vuoden kesällä.

Veitola jätti radion, koska toimittajien aika kului toimittamisen sijasta ilmaisen printteripaperin ja bensan pummaamiseen ja oveen hakkasi velkojien armeija. Uupumus alkoi kuulua sisällöissä, oma takki oli tyhjä.

– Lähdin väsyneenä toivottomuuteen ja siihen, että yritykset eivät johtaneet mihinkään. Koin, että ammattitaitoni on muualla kuin siinä, että vastaan kaikki päivät sähköposteihin ja puheluihin siitä, miksi laskuja ei ole maksettu. Se oli todella turhauttavaa varsinkin, kun omaakaan kuukausipalkkaa ei oltu maksettu aikoihin. Lopulta tuli eteen se päivä, jolloin kysyin itseltäni, miksi teen tätä.

Maria Veitola palasi Radio Helsinkiin, kun sai varmuuden siitä, että voi keskittyä sisältöön.
Maria Veitola palasi Radio Helsinkiin, kun sai varmuuden siitä, että voi keskittyä sisältöön.Nella Nuora / Yle

Kun Muusikkojen liitosta loppuvuodesta soitettiin ja tarjottiin sisältöjohtajan paikkaa, piti Veitolan miettiä pitkään.

– Ajattelin ensin, että olen jo antanut kaikkeni. Sitten ymmärsin, että pääsen viimein tekemään sitä, mitä luulin pääseväni tekemään jo kolme vuotta sitten ryhtyessäni päätoimittajaksi. Omistaja luottaa meihin, ja meillä on työrauha.

"Ammattiliitto ei voi jättää teostoja maksamatta"

Vuosien kituuttelun ja lukuisten pelastusyritysten jälkeen Radio Helsingin konkurssi näytti viime lokakuussa väistämättömältä. Radion tuskien taivalta, kaoottista taloutta ja vanhojen tekijöiden ulosmarssia kuvattiin laajasti muun muassa Image-lehden artikkelissa (siirryt toiseen palveluun). Huhut kanavan kuolemasta osoittautuivat kuitenkin jälleen ennenaikaisiksi.

Muusikkojen liitto tuli hätiin yhdennellätoista hetkellä ja osti kanavan liiketoiminnan. Teostoista, veroista ja palkkiosta kasaantunut velkavuori jäi edellisen omistajan vastattavaksi.

Ammattiliitto aikoo onnistua siinä, missä kukaan muu ei ole vielä onnistunut. Se aikoo saada tappion suossa rämpineen radion seisomaan omilla jaloillaan.

Tavoitteen saavuttaminen näyttää ihan mahdolliselta, arvelee liiton puheenjohtaja Ahti Vänttinen. Ensimmäinen uusi ohjelmakartta julkaistiin maaliskuussa. Sitä seuranneiden kolmen kuukauden aikana mainosmyynti on kivunnut tasolle, joka laskettiin minimiksi, kun kaupasta päätettiin. Vielä on kuitenkin matkaa siihen, että oltaisiin kuivalla maalla.

– Tilanne on paljon valoisampi kuin mihin varauduimme. Eri asia on sitten, miten pitkään se riittää. Me emme voi ammattiliittona ottaa sellaisia riskejä, joita täällä on aiemmin otettu. Me maksamme kaikki palkat ja teostot ja hoidamme asiat oikein. Se nostaa kannattavuuden rajaa korkeammalle.

Muusikkojen liiton puheenjohtaja Ahti Vänttinen
Muusikkojen liiton puheenjohtaja Ahti VänttinenNella Nuora / Yle

"Haluamme edistää asioita, emmekä vain estää"

Kun taloudellinen riski on niin ilmeinen, niin miksi se otettiin? Siksi, että muusikot halusivat pelastaa omaksi kokemansa radion, vastaa Vänttinen.

– Aloite tähän tuli jäseniltä. Radio Helsingissä on aina ollut laaja diversiteetti musiikkia ja kanavalla on ollut perinteisesti töissä paljon muusikoita.

Toinen syy radiobisnekseen hyppäämiseen oli etujärjestön uusi strategia. Sen ydin on asioiden edistäminen, eikä estäminen. Muusikkojen liitto perusti viime elokuussa oman klubin, G Livelabin. Viimeisin aloite on neuvottelu yhteistyöstä muusikkovetoisen Nälkä-verkkolehden kanssa. Investointeja lehteen ei ainakaan tässä vaiheessa ole luvassa, mutta kivuttomampia vaihtoehtoja etsitään aktiivisesti. Puheenjohtaja Ahti Vänttinen kuvailee prosessia laskeutumiseksi norsunluutornista.

– Liitto täyttää nyt sata vuotta ja sen sadan vuoden ajan on touhuttu tätä perinteistä ammattiliittojuttua. Nyt on haluttu muuttaa perinteinen ammattiliiton ei-liike -mielikuva ja saada enemmän näkyvyyttä tulemalla mukaan toimintaan. Ei meillä ole harhakuvia siitä, paljonko yhdellä paikallisradiolla voi vaikuttaa, mutta kyllä se antaa meille mahdollisuuden myös osallistua kulttuuripoliittiseen keskusteluun.

Bändi tekee sound checkiä Muusikkojen Liiton klubilla, G Livelabissa.
Kaveri Special tekee sound checkiä Muusikkojen Liiton klubilla, G Livelabissa.Nella Nuora / Yle

Radiolla ja liitolla on sama missio

Radio Helsinki muutti Teurastamolta Muusikkojen liiton tiloihin tammi–helmikuun vaihteessa. Uudessa studiossa kaikki on viherseinää myöten viimeistä huutoa ja toimittajilla asialliset työtilat. Jopa ulkoinen ilme (siirryt toiseen palveluun) on uusittu, eikä paperi enää lopu kesken. Veitola on tyytyväinen.

– Nyt kun meillä on hyvät tilat, omistaja, joka uskoo meihin ja infra kunnossa, kaikki voivat keskittyä olennaiseen, myyjät myymään ja toimittajat toimittamaan. Se ei nosta pelkästään tunnelmaa, vaan myös tekemisen tasoa. Toki se, että työolot olivat niin nihkeät, eikä palkkioita maksettu aikoihin, jätti joihinkin ihmisiin katkeruutta. Ehkä ne tyypit ovat nyt vähän aikaa ainakin syrjässä radion tekemisestä.

Vaihtuvuutta on odotettavissa kanavan taajuudella jatkossakin, Veitola paljastaa.

– Mukana on vanhoja tekijöitä ja uusia tekijöitä. Haluan tehdä tätä niin, että radio sykkii ajan mukana, eivätkä tekijät leipäänny. Ihmiset voivat toimittaa vaikka 15 jaksoa jotain ohjelmaa, ja sitten tehdään jotain muuta.

Sisältöpäällikkö Maria Veitolan mielestä liitto ja radio ovat samalla asialla. Molempien tavoitteena on edistää monipuolista musiikkikulttuuria maailmassa, jossa tarjonta kapenee soittolistojen hittikimaroiksi.

– Se on koko ajan kapeampaa, kuka pääsee näkyviin ja kuuluviin, on sitten kyse muusikoista tai musiikin eri genreistä. Kun liiton tehtävä on edistää monipuolista kotimaista musiikkikulttuuria, niin oma media on looginen hankinta. Se voi soittaa sitä musiikkia, joka ei muualla soi ja tuoda esiin tekijöitä, jotka eivät muualla pääse esiin.

Ihan ongelmatonta ei Radio Helsingin ja Muusikkojen liiton yhteiselo ole. Esteiden yli on päätetty kiivetä sitä mukaa, jos ja kun niitä vastaan tulee, kuvailee liiton puheenjohtaja Ahti Vänttinen.

– Jos vaikka joku 30 vuotta meidän jäsenmaksuja maksanut muusikko päätyy Radio Helsingin Paskalista-ohjelmaan, niin hän saattaa kysyä minkä takia me kustannamme tällaista radiota. Tähän asti jäsenet ovat kuitenkin olleet todella innoissaan siitä, että jotain uutta viimein tapahtuu.

Someriippuvuus
G Livelabissa kehitellään myös uusia palveluaplikaatioita.Ronnie Holmberg / Yle

Muusikot haluavat klubistaan konseptin

Viiden metrin päässä G Livelabin esiintymislavasta kulkee raitiovaunu. Silti lavalla voi soittaa vaikka jousikvartetti täysin häiriintymättä. Pieteetillä toteutettu äänieristys toimii myös toiseen suuntaan. Vaikka klubilla olisi millainen rytke, ei melu kuulu kadulle tai ylempiin kerroksiin, summaa Muusikkojen liiton puheenjohtaja Ahti Vänttinen.

– Kuten nimikin sanoo, klubi on koelaboratorio. Sen kehittämisessä ovat olleet mukana sekä musiikin että tekniikan todella kovat osaajat. Varsinkin isoissa kaupungeissa, kuten Lontoossa, monet klubit ovat joutuneet lopettamaan meluhaittojen takia. Kampissa suljettiin myös juuri hiljattain yksi. G Livelabissa on haluttu katsoa, miten akustointi ja äänieristys tehdään, kun ne tehdään kunnolla.

Myös äänentoisto on huippuluokkaa. Kaikki on tehty musiikin ehdoilla. Asiakkaat voivat tilata juomat tiskiltä ja ruuat naapuriravintoloista pöytään omalla kännykällään joutumatta ramppaamaan edestakaisin kesken esityksen.

Pieteetillä rakennetun keikkapaikan toimintamallit halutaan saada laajempaan jakeluun. Tarkoitus on luoda konsepteja normaalia liiketoimintaa pyörittävien yrittäjien käyttöön, Ahti Vänttinen kuvailee. Uusien ideoiden toivotaan lisäävän elävän musiikin kulutusta ja luovan muusikoille sekä uusia työtilaisuuksia, että parempia työoloja.

– Elävän musiikin esittämisessä ei ole tapahtunut juuri mitään muutoksia 50 vuoteen. Kuitenkin kilpailu ihmisten vapaa-ajasta on koko ajan kovempaa. Me haluamme määritellä uuden referenssitason sille, miten asiat tehdään.

Kuluttajat osaavat vaatia koko ajan parempaa vastinetta ajalleen ja rahoilleen. Laatumielikuva on koko ajan kovempi. Vänttisen mielestä klubeja ja muita keikkapaikkoja pitäisi rakentaa samalla tarkkuudella kuin oopperataloja tai konserttisaleja.

– Monella on mielessä vähän ankea klubikokemus, kun he päättävät, etteivät jaksa lähteä jonottamaan paikkaan, jossa on vielä aika huonot soundit. Me haluamme luoda referenssin sille, mitä klubielämyksen pitäisi olla. Vapaalla kentällä musiikkia on totuttu esittämään vähän niin kuin muiden nurkissa.

Laikunlava Tampereella
Seuraava G Livelab avataan Laikun lavan takana näkyvään Frenckelin vanhaan pannuhuoneeseen.Jousia Lappi / Yle

Seuraava pysäkki Tampere

Näyttää kuitenkin siltä, ettei Muusikkojen liitto ole luomassa vain konseptia, vaan myös rakentamassa omaa imperiumia. Vänttisen mukaan näin ei ole, vaikka seuraava G Livelab –klubi on jo perusteilla Tampereelle. Paikka on kosken rannalla, Frenckellin vanhassa pannuhuoneessa.

Omat mutkansa matkaan asettaa se, että rakennus on suojeltu ja kaupungin omistama. Vänttinen toivoo, että Tampereen kaupunki tulisi investoinneissa vuokralaista vastaan. Vänttisen mukaan rahoituksen rakentaminen vie oman aikansa, eikä ole jatkon kannalta tarkoituksenmukaista, että liitto pyörittäisi omilla lihaksillaan merkittävää liiketoimintaa.

– Kiinnostusta tällaisten klubien perustamiseen on muuallakin. Jos se kiinnostus johtaa siihen, että klubeja oikeasti perustetaan, niin eivät ne välttämättä ole meidän omistuksessamme. Me haluamme, että ne lähtisivät toimimaan ihan oikealta kaupalliselta pohjalta, ja että rahoitus tulisi suurelta osin jostain muualta kuin meiltä.

Bisneksen pyörittämistä tärkeämpää liitolle on rakkaus lajiin. Rikkauksia ei ole tarkoitus takoa, mutta toiminnan pitää kannattaa itsensä, Vänttinen summaa. Se koskee myös Radio Helsinkiä, kun alkukankeudet on selätetty.

– En tiedä mihin tämä tästä menee, mutta emme me liiketoimintaa näe pääasiana. Tämä on kulttuurityötä, joka on pakko tehdä liiketoimintamuodossa, muuten se ei ole mahdollista.

Radio Helsingin sisältöjohtaja Maria Veitola allekirjoittaa Vänttisen näkemyksen.

– On selvää, että tämän täytyy toimia kaupallisena radiona. Me olemme jo nyt lähellä sitä, että radio pyörii omillaan. Haaste on se, meillä on paikallinen radiotaajuuslupa, ja suomalaiset ovat todella vahvasti FM-radio –kansaa. Se, miten kiinnostavia me olemme mainostajille liittyy suoraan siihen, että meillä pitäisi olla enemmän kuulijoita ja ympäri Suomea. Tulevaisuuden haaveeni on se, että ihmiset huomaisivat, että radiota voi kuunnella myös netin kautta.

Hirveästi enempää omia paukkuja Muusikkojen liitto ei pysty uusiin toimintoihinsa laittamaan, myöntää puheenjohtaja Ahti Vänttinen. Alle 3500 jäsenen maksutuloilla on pakko luottaa siihen, että klubit ja radio saavat ilmaa siipiensä alle.

– Paljoa enempää liiketoimintaa emme voi tähän kylkeemme ottaa. Se on pidettävä tasolla, joka pystytään oikeasti hoitamaan.