Kuljettajia kutkuttavia mäkiä ja mutkia – juhliva Ahveniston moottorirata kiehtoo yhä

Ahveniston moottorirata Hämeenlinnassa juhlii tänä viikonloppuna 50-vuotista taivaltaan. Erikoiseen paikkaan harjulle perustettu rata on yhä suosittu, sillä sen korkeuserot ja tiukat mutkat erottavat jyvät akanoista.

Ahvenisto, Hämeenlinna
Korkealta ilmasta otettu kuva kilparadasta
Ahveniston harjulle vuonna 1967 avattu luikerteleva moottorirata on yli 2800 metriä pitkä.T:mi A. Isomäki

Helsingin Eläintarhanajojen tarun päätyttyä, avattiin Suomeen lyhyen ajan sisällä kaksi moottorirataa.

Keimola vuonna 1966 ja Hämeenlinnan Ahvenisto heti perään kesällä 1967.

Silloin elettiin suomalaisen moottoriurheilun kultaisia vuosia. Laji oli koko kansan huulilla ja sitä katseltiin telkkarista.

Keimolaa ei enää ole, mutta Hämeenlinnan Ahvenisto juhlii tänä vuonna 50-vuotista taivaltaan.

Moottorirata luonnonsuojelualueen naapurissa

Ahveniston moottorirata (siirryt toiseen palveluun) oli everstiluutnantti Heikki Mikkolan idea. Hän halusi tarjota moottorinnälkäisille suomalaisille jotain uutta.

Radan piti alkujaan kiertää Ahvenistonjärvi, mutta 60-luvun alussa paikaksi valikoitui entinen sorakuoppa. Siihen ja ympäristöön sommiteltiin mutkikas ja korkeuseroja sisältävä rata, jolle tuli pituutta 2840 metriä.

Rata kiertää ja varikko on siellä noidankattilassa, siellä keskellä

Esa Illoinen

Ahvenistonharjun toisella puolella on luonnonsuojelualue, jonka naapuriksi kilpa-autot tulivat. Tämä näkyy nykyään tiukentuneina melurajoina.

Harjulle vedetty rata oli kisojen kannalta hyvä idea, sillä katsomot voitiin sijoittaa rinteille ikään kuin radan yläpuolelle. Näin taattiin turvallisuus sekä hyvä näkyvyys radan eri osiin.

Erikoista on myös se, että radan keskellä on varikkoalue, jonne pujahdetaan alikulun kautta. Ylhäällä rinteessä olevat katsojat näkevät mitä sielläkin touhutaan.

– Rata kiertää ja varikko on siellä noidankattilassa, siellä keskellä. Tämä näkyy erityisesti moottoripyöräkisoissa, kertoo autourheiluhistoroitsija Esa Illoinen. Hän tekee parhaillaan Ahveniston historiikkia. Teksti on jo valmis, nyt haetaan sopivaa kuvitusta.

Korkeuserot tekevät radasta erikoisen

Ahveniston rata avattiin heinäkuussa vuonna 1967. Sen pituus on 2 840 metriä.

Fortmuloita isossa valkoisessa teltassa huoltomiesten ympäröiminä
Formula 4 NEZ Champion-luokan autot olivat Ahveniston 50-vuotisjuhlajoissa koottu yhden ison teltan suojaan.Miki Wallenius / Yle

Rata on yhä ainutlaatuinen moneen muuhun verrattuna. Sillä on nimittäin korkeuseroja, on nousuja ja laskuja. Lisäksi rataa kiertävät metallikaiteet, joita jokainen kuljettaja yrittää välttää, koska muuten kolisee rumasti.

– Korkeuserot tekevät radasta mielenkiintoisen, tosin se on vähän lyhyehkö. Olen kiertänyt ratoja maailmalla tosi paljon, mutta tämän muotoista rataa näillä korkeauseroilla ei ole missää, vakuuttaa entinen kilpa-autoilija ja nykyinen yrittäjä Robert Lappalainen.

Heti avajaiskesänä nähtiin radalla Formula 3 –kisassa sellaisia nimiä kuten James Hunt ja Niki Lauda.

Vaikka 60-luvun lopulla väkeä kävi ja kansa tykkäsi moottorien mörinästä ja ulinasta, oli rata kuitenkin ollut niin kallista rakentaa, että sitä pyörittävä yhtiö meni konkurssiin vuonna 1972.

Uudeksi omistajaksi tuli Hämeenlinnan kaupunki. Kun vielä samaan aikaan iski öljykriisi, olivat edessä niukat toimintavuodet.

Helikopterionnettomuus näkyi ulkomaillakin

1980-luvulla erityisesti rallicrossin suosio nosti päätään ja varsinkin Vauhtipäivistä muodostui Pohjoismaiden suurin ratatapahtuma.

1980-luvulla ehdotin, että kaupunki rakentaisi kansainväliset mitat täyttävät betonikatsomot rinteeseen

Robert Lappalainen

Keke Rosbergin (siirryt toiseen palveluun) (Youtube) organisoimat kisaviikonloput vetivät myös kansaa Ahvenistonharjulle. Rosbergin nimissä on muuten epävirallinen rataennätyskin, 1 min 10 sek tasan.

Vuonna 1984 tapahtui Ahvenistolla koko Suomea järkyttänyt onnettomuus. Kisayleisöä lennättänyt helikopteri putosi yllättäen rinteeseen yleisön sekaan, viisi kuoli ja 30 loukkaantui. Liekkeihin leimahtanut kopteri näkyi myös ulkomaisilla tv-kanavilla.

Mutta sekään ei vienyt yleisöä Ahveniston rinteiltä, vaan seuraavana vuonna koettiin yleisöennätys kun paikalle tuli yli 40 000 katsojaa.

Erityisesti Formula Fordista kehkeytyi sellainen laji, jossa nuoret tulevat suomalaisnimet nousivat esiin. Heitä olivat Jyrki Järvilehto, Mika Häkkinen ja Mika Salo.

Nähdäänkö vielä DTM-autot Ahvenistolla?

SM-tason rata-autoilu nousi puolestaan 1990-200-luvun vaihteessa. Historic Grand Race oli yleisöä innostava kisa, jossa upeat takavuosien kilpa-autot toivat yleisön mieleen nostalgiset ajat.

Hoppafordin näköinen auton nousee yläs Ahveniston varikolla
Mikko Kinnusen Legends-luokan ajokkia viimeisteltiin kisakuntoon Ahvnistolla lauantaina aamupäivällä.Miki Wallenius / Yle

Nykyään 50-vuotiaalla radalla käydään kaikenlaisia kilpailuja. Alueella kisaavat esimerkiksi moottorikelkat, suositun rallicrossin lisäksi on supermoto. Se on yhdistelmä motocrossia ja ratamoottoripyöräilyä.

Omia erikoisia lajeja ovat puolestaan drifting, jossa ajetaan sivuluisussa koko radan leveyttä hyödyntäen niin lujaa kuin mahdollista. Sitten on vielä time attack, jossa ajetaan ratakierros niin lujaa kuin pystytään.

Jos jostain löytyisi vielä rahakas sponsori, niin Ahvenistolla voitaisiin ajaa vaikka DTM-autoillakin. Niin tasokas rata on yhä, 50 vuotta rakentamisen jälkeenkin.

Robert Lappalainen toivoo, että Hämeenlinnan kaupunki jatkaisi radan kehittämistä.

–Jo 1980-luvulla ehdotin, että kaupunki rakentaisi kansainväliset mitat täyttävät betonikatsomot sinne rinteeseen. Talvella se toimii hiihtostadionina ja kesällä siellä ajetaan.

Lähteet: Yle Hämeenlinnanssa tehdyt haastattelut, Elävä arkisto ja Wikipedia.