"Aina kaikille ei riitä tarpeeksi ruokaa" – riittämättömyyden tunne vaivaa vapaaehtoisia

Ruoka-avun pyytäjien määrä kasvaa koko ajan. Myös vapaaehtoisia tarvitaan lisää hoitamaan ruoan jakelua.

ruoka-apu
Vaasan Lähimmäisyhdistyksen vapaaehtoisen auto täynnä ruokaa
Autot täyttyvät ruoka-avustaVaasan Lähimmäisyhdisty

Vaikka päivät täyttyvät töistä Kemiralla asiakaspalvelulaboranttina, riittää vaasalaisella Mika Lehtimäellä aikaa myös vapaaehtoistyölle. Lehtimäki on toiminut kaksi ja puoli vuotta Vaasan Lähimmäisyhdistyksen (siirryt toiseen palveluun) hallituksen puheenjohtajana.

Yhdistyksenä tehtävänä on jakaa ruokaa kauppojen kylmiöistä suoraan hädänalaisten ihmisten koteihin. Lahjoitusten avulla yhdistys pystyy jakamaan myös maksusitoumuksia kauppoihin.

Vaasassa avuntarvitsijoita on jo satoja.

– Meillä on 20 kauppaa ja haemme joka päivä niinsanottua päivän ruokaa. Suoraan kaupan kylmiöstä pakataan laatikoihin ja muovipusseihin ja viedään suoraan ihmisten koteihin, Lehtimäki kertoo.

Auto täynnä ruokaa
Mika Lehtimäki jakaa ruokaa aina lauantaisin. Mika Lehtimäki

Avuntarvitsijoiden määrä kasvussa

Vaasassa ruoan jakeiljoita on useita. Eri toimijat tekevät myös yhteistyötä, jotta päällekäisyyksiltä vältytään. Suurin toimija on Vaasan Ruoka-apu, joka jakelee kauppojen ylijäämäruokaa säännöllisesti viidessä pisteessä ja pitää myös tarkkaa kirjaa jaettavan ruoan määrästä ja avun tarvitsijoitsa.

– Koko alkuvuoden ajan toukokuulle asti jakelupisteissä käyvien asiakkaiden määrä on lisääntynyt, kertoo Mauri JV Ölymäki Vaasan Ruoka-avusta. Öljymäen mukaan ei ole näköpiirissä, että ruoka-avun tarve loppuisi. Pikemminkin suunta on se, että toiminta hakee vakiintuneempia ja entistä paremmin organisoituja muotoja.

Myös Mika Lehtimäki on pannut merkille, että avunpyyntöjen määrä kasvaa koko ajan. Avuntarvitsijoiden joukkoon kuuluu yksinhuoltajia, pieneläkeläisiä, lapsiperheitä, joihin on tullut työttömyyttä tai vakavia sairauksia. Avun tarve kasvoi keväällä myös Kelan ongelmien myötä.

– Silloin moni oli joutunut syömään vuokrarahoilla, kun eivät olleet saaneet tarpeeksi rahaa. Saattaa olla, että parilla kympillä olisi pitänyt elää koko kuukausi, Lehtimäki kertoo.

Auttajat toimivat lahjoitusten varassa

Avun tarpeessa oleva ottaa yleensä yhteyttä yhdistykseen sähköpostitse tai puhelimitse. Tämän jälkeen selvitetään, tarvitseeko henkilö tai perhe säännöllistä apua, vai riittääkö silloin tällöin ruokapussi.

– Jos tarvitaan vaatteita, pesuaineita ja muita käytännön asioita, niin sitten keskustelemme hallituksen kesken maksusitoumuksesta ja siitä, paljonko myönnetään, Lehtimäki kertoo.

Lehtimäen mukaan suurin summa, minkä voi saada, on vähän yli sata euroa.

– Me ollaan niin pieni avustusyhdistys ja olemme täysin riippuvaisia meille lahjoitetusta rahasta, toteaa Lehtimäki.

Lähimmäisen tuki -yhdistys saa säännöllistä avustusta kirkolta ja satunnaisesti yksityksiltä ihmisiltä. Tuloja yhdistys saa myös yhdistyksen jäsenmaksuista. Vuositasolla lahjoitusten määrä on kuitenkin vain muutamia tuhansia.

– Siinä joutuu oikeasti miettimään, että mieli tekisi antaa vaikka kuinka paljon, mutta kun ei ole mistä antaa, Lehtimäki toteaa.

Mika Lehtimäki katsoo ruokakassin sisältöä.
Mika Lehtimäen mukaan ruoka-avun väärinkäytökset harvinaisiaAnttii Haavisto / Yle

Välillä ruokaa kahdelle, toisinaan myös muille jakajille

Lehtimäki kokee usein riittämättömyyden tunnetta.

– Varsinkin jos on pieniä lapsia ja kuulee, että perheessä on eletty todella kauan todella tiukilla. Jos me satanen pystytään antamaan, niin se on yksi keikka, kun on kaupassa käyty ja se on taas siinä. Rahan vähyyden vuoksi me annetaan vain yksi avustus per vuosi. Poikkeustapauksessa onannettu kaksi, mutta silloin on ollut joku isompi hätä, Lehtimäki kertoo.

Ruoka-apua pyritään tarjoamaan kerran viikossa. Jokaisella jakajalla on vakiopiirinsä. Lehtimäen listalle kuuluu noin 10-15 nimeä ja jaettavan ruoan määrä vaihtelee.

– Kuljen nimilistan kanssa. Haen ensin kaupan kylmiöstä ruoat, pakkaan ne ja lähden sitten autolla niitä jakamaan nimilistan mukaisesti. Joskus ruokaa on niin vähän, että sitä riittää vain kahdelle ihmiselle. Joskus taas on saanut soittaa muillekin jakajille, että nyt olisi ruokaa, että tulkaa hakemaan, Lehtimäki kertoo.

– Aina kaikille ei riitä tarpeeksi ruokaa, joutuvat vapaaehtoistyöntekijät aina välillä toteamaan.

Ruoka-avun väärinkäytökset ovat harvinaisia. Lehtimäen mukaan jo puhelinsoiton aikana oikean hädän pystyy kuulemaan.