1. yle.fi
  2. Uutiset
  3. kristinusko

Kristityt joutuivat yhä pahempaan pulaan Lähi-idässä − osa yhteisöistä vaarassa jopa kadota

Kristittyjen olot ovat yhä tukalammat Lähi-idässä. Kuohunnan ja epävakauden keskellä vähemmistöt joutuvat usein maalitauluksi.

kristinusko
Surevia omaisia.
Omaiset surivat kopteja vastaan tehdyssä iskussa kuolleita toukokuussa Minyassa Egyptissä. Mohamed Hossam / EPA

Kristittyjen asema on käynyt vuosi vuodelta yhä ahtaammaksi Lähi-idässä. Osa kristityistä yhteisöistä on jopa vaarassa hävitä alueelta. Näin sanoo saksalainen professori Martin Tamcke, joka on tutkinut jo vuosikymmenten ajan kristittyjä Lähi-idässä.

− Ihmisenä, joka on matkustanut alueella jo yli 40 vuotta, opiskellut kieliä ja jolla on ystäviä alueella, koen että minulle hyvin tärkeä asia on katoamassa, Tamcke sanoo.

Kun Göttingenin yliopistoa edustava Tamcke osallistui toukokuussa Suomen Lähi-idän instituutin seminaariin Joensuussa, oli Egyptistä saatu jälleen surullisia uutisia. Joukko asemiehiä oli hyökännyt koptikristittyjen bussia vastaan. Lähes 30 ihmistä kuoli.

– Joukossa oli lapsiakin. Se taisi olla tarkoituksenakin, Tamcke päivittelee.

Myös Syyrian julman sodan keskellä kristityt ovat olleet yksi ääriryhmien kohteeksi joutuneista ryhmistä. Kristittyihin on kohdistunut Syyriassa hyökkäyksiä ja sieppauksia.

Monet ovat paenneet maasta, eikä Tamcke usko kaikkien palaavan takaisin. Se voi jättää ison aukon syyrialaiseen väestömosaikkiin.

− Osan näistä ryhmistä kohdalla kysymys on, onko niitä enää Syyriassa sodan jälkeen, Tamcke sanoo.

Kristittyjen paineet Lähi-idässä eivät ole uusi asia. Kristittyjen muutto pois alueelta on jatkunut pitkään. Mutta viime vuosien epävakauden keskellä paineet ovat kasvaneet entisestään.

Kristittyjen määrä on vähentynyt niin Syyriassa, Turkissa, Irakissa kuin Egyptissä. Ja lista jatkuu.

Saksalaisprofessori Martin Tamcke
Saksalaisprofessori Martin Tamcke on huolissaan Lähi-idän kristittyjen tulevaisuudesta. Martin Tamcken albumi

Egyptiläinen yhteiskunta on pahoilla arvilla viime vuosien poliittisten myllerrysten jäljiltä. Noin kymmentä prosenttia väestöstä edustavan koptikristittyjen aseman hankaloituminen on yksi seuraus levottomista ajoista.

Koptien johto tuki armeijan päätöstä syrjäyttää islamistinen Muslimiveljeskunta vallasta. Valtaan nousi kovaotteinen Abdel Fattah al-Sisi, jonka johdolla Muslimiveljeskunta julistettiin terroristijärjestöksi.

Iso egyptiläinen liike suljettiin täysin yhteiskunnan ulkopuolelle, mikä on syventänyt jännitteitä Egyptissä. Koptien tuki al-Sisille on altistanut heidät entistä enemmän vihalle.

− Tämä on riskialtista peliä. Jos olet mukana muuttamassa poliittista suuntaa, jotta olisit paremmassa turvassa, joku kääntyy sinua vastaan, Tamcke sanoo.

Terroristijärjestö Isis käyttää herkkää tilannetta lietsoakseen vihaa väestöryhmien välille. Juuri Isis on ilmoittanut tehneensä suurimman osan isoista iskuista, joita kopteihin on kohdistunut viime kuukausina. Se pyrkii aiheuttamaan epävakautta lietsomalla ihmiset toisiaan vastaan.

Toimintatapa on tuttu muistakin alueen maista. Ääriryhmät pakottavat vähemmistöt turvautumaan itsevaltaisiin hallintoihin tekemällä heidän elämästään turvatonta.

Al-Sisi on vastannut tekemällä vastaiskuja aseryhmiä vastaan sekä Egyptissä että naapurimaassa Libyassa. Koptien joukossa on silti kasvavaa turhautumista siihen, ettei heitä suojella riittävästi.

Professori Tamcke ei usko, että ongelma ratkeaa voimalla, vaan sovittelulla yhteiskunnassa. Egyptin painekattilaa pitää purkaa, jotta viha vähenisi.

Iskun jälkitutkinta
Turvallisuusjoukot vartioivat paikkaa, jossa asemiehet hyökkäsivät koptikristittyjä kuljettanutta bussia vastaan toukokuussa Egyptissä. Mohamed Hossam / EPA

Syyriassa kristittyjen tilanne on vielä hälyttävämpi. Egyptissä suurin osa kristityistä on kopteja. Ryhmä on niin suuri, ettei se hevillä lähde Egyptistä. Mutta Syyrian kristityt ovat kirjava joukko eri kirkkokuntia, joiden tilanne vaihtelee.

Syyrialaisortodokseilla on vankka asema, sillä se on yhteisöistä suurin. Tamcke nostaa esille kaksi ryhmää, joiden puolesta hän pelkää.

Ensin ovat armenialaiset. Armenialaisvähemmistö syntyi oikeastaan suhteellisen myöhään, sillä he pakenivat Syyriaan turkkilaisten osmanihallintoa. Nyt he ovat joutuneet pakenemaan jälleen. Tamcken mukaan lähtemiseen on matalampi kynnys, kun yhteisö on aiemminkin joutunut pakenemaan.

− Yhteisö ei varmastikaan palaa enää sellaiseksi kuin se oli ennen sotaa. En usko, että kovin moni heistä palaa Syyriaan, koska he ovat asettuneet Armeniaan tai muihin maihin.

Myös itäsyyrialaiset kristityt ovat vaarassa.

− Iso kysymys on, miten heidät houkuttelee palaamaan. Miten rohkaista ihmisiä palaamaan kaupunkeihin ja kyliin, joissa heitä tapettiin? Tamcke pohtii.

Syyrialainen pappi johtaa messua
Syyrialaispappi johti pääsiäismessua huhtikuussa Syyrian pääkauoungissa Damaskoksessa. Youssef Badawi / EPA

Suhtautuminen Syyrian sotaan on ollut kristityille haastavaa. Suurin osa on asettunut hallinnon puolelle tai yrittänyt pysytellä erossa koko sopasta. Syyrian kristittyjä on ollut mukana Syyrian oppositiossa, mutta kyse on vähemmistöstä.

Joidenkin mukaan kristittyihin kohdistuu vihaa, koska heidän katsotaan olleen etuoikeutetussa asemassa al-Assadien Syyriassa. Osa Syyrian kristityistä on ollut täysin al-Assadien hallinnon takana ja vieläpä hyvissä asemissa.

Tamcke muistuttaa, että kristityt ovat usein tehneet yhteistyötä alueen hallintojen kanssa. Siten he ovat pyrkineet turvaamaan olemassaolonsa. Ei ole ihme, että se on yhteisölle luontevaksi koettu ratkaisu myös sodan keskellä.

Kaikki ryhmät ovat kärsineet Syyriassa sodasta. Maassa on paljon katkeruutta, jota pitäisi ratkoa, jotta väkivallan määrä vähenisi.

Syyrialaisten kristittyjen tulevaisuuteen vaikuttaa tietenkin se, millaiseen ratkaisuun sota joskus hamassa tulevaisuudessa päättyy. Johtavatko Syyriaa sellaiset voimat, jotka huolehtivat vähemmistöistä.

− Me tarvitsemme Syyriaan ratkaisun, joka ei pohjaudu uskonnollisiin jakoihin, vaan monikulttuurisuuteen, Tamcke sanoo.

Tyttö sytyttää kynttilöitä
Armenialaiset sytyttivät kynttilöitä joulun kunniaksi Syyrian pääkaupungissa Damaskoksessa sijaitsevassa kirkossa. Youssef Badawi / EPA

Lista ei pääty Syyriaan tai Egyptiin. Myös Turkissa kristittyjen asema on käynyt vaikeammaksi sunni-islamia korostavan itsevaltaisen hallinnon alla.

Itä-Turkissa on Tamcken mukaan enää pieni 2 000−3 000 ihmisen yhteisö, jonka tulevaisuus on vaakalaudalla. Istanbulissa on enemmän kristittyjä, mutta myös näiden yhteisöjen liikkumatila on kaventunut.

Irakissa suurin osa kristityistä on lähtenyt jo 2000-luvun sodan seurauksena. Isisin nousu pakotti jälleen uudet yhteisöt pakoon. Jäljellä on enää murto-osa entisestä kristitystä yhteisöstä. Tamcke uskoo, että vain harva palaa.

Kristittyihin kohdistuvat paineet Lähi-idässä ovat monisyinen vyyhti. Kuohunnan ja taloudellisten vaikeuksien keskellä yhteiskunnissa aletaan usein etsiä syntipukkeja. Epävakaus on antanut tilaa ääriliikkeille, jotka käyttävät vihaa hyväkseen.

Tamcken mukaan olisi tärkeää, että puolustuspuheenvuorot kristittyjen puolesta tulisivat alueelta, muslimeilta. Puolustajia toki on jo, mutta lisää tarvittaisiin.

Irakilainen kristitty perhe
Irakilainen kristitty perhe oli joutunut pakenemaan Pohjois-Irakissa. Ahmed Jalil / EPA

Myös jo siirtomaa-aikoihin juurensa juontavalla historialla on oma roolinsa sopassa. Lähi-idässä koetaan usein, että länsi käyttää mielivaltaisesti valtaa ja puuttuu alueen asioihin.

Tämä vaikea suhde heijastuu osaltaan myös tapaan, jolla kristittyihin suhtaudutaan. Jos lännessä osoitetaan sympatiaa erityisesti kristityille, se saattaa jopa pahentaa paikallisten kristittyjen asemaa.

Tamcke huomauttaa, että kristittyjen vähemmistöjen kutistuminen on huono asia myös muslimeille. Jos vähemmistöt kutistuvat, tarve ymmärtää erilaisia uskontoja ja kulttuureja vähenee. Työstä avoimemman yhteiskunnan puolesta tulee yhä vaikeampaa koko yhteiskunnassa.

Turkkilaiset ortodoksit osallistuivat pääsiäisseremoniaan
Turkkilaiset ortodoksit osallistuivat pääsiäisenä seremoniaan kirkossa Istanbulissa. Cem Turkel / EPA
Lue seuraavaksi