Roope Mokan kolumni: Uudet valtiot nousevat Piilaaksosta

Kaikki toimintamme on hiljalleen siirtymässä alustapalveluihin. Niiden tunnusmerkkejä ovat kansainväliset monopolit ja se, että käyttäjä ei saa vaikuttaa niiden hallintaan, kirjoittaa Roope Mokka.

Piilaakso
Roope Mokka
Roope MokkaTiina Jutila / Yle

Kautta modernin historian olemme odottaneet maailman hallituksen syntymistä. Se on vaikuttanut loogiselta ja vääjäämättömältä siirtymältä kansallisvaltion kykyjen loppuessa kesken. Miten muuten voimme hallita globaalisoituvaa maailmaa?

Nyt näyttää siltä, että digitaaliset yritykset ovat ottamassa ennen julkiselle sektorille ja valtioille kuuluneita tehtäviä. Piilaaksossa rakennetaan uuden ajan julkisia palveluita ja 2000-luvun globaalia infrastruktuuria. Sitä kutsutaan alustataloudeksi.

Ne eivät omista mitään muuta kuin digitaalisen alustan, jolla tuotanto ja kuluttaminen tapahtuu. Varsinaisen tuotannon tekevät muut. Alusta vain johtaa orkesteria.

Tyypillisiä esimerkkejä alustoista ovat maailman suurin mediayritys Facebook, joka ei työllistä yhtään toimittajaa, maailman suurin taksi-yritys Uber, joka ei omista yhtään taksia ja maailman suurin vähittäiskauppias Alibaba, joka ei omista yhtään myymäänsä esinettä.

Edelleen: maailman suurin elokuvalevittäjä Netflix ei omista yhtään elokuvateatteria, maailman suurin majoituspalveluiden myyjä Airbnb ei omista yhtään kiinteistöä, maailman suurimmat softa-kauppiaat Google ja Apple eivät tee kuin muutamia appeja itse. Maailman suurimmat teleoperaattorit Skype, WhatsApp ja WeChat eivät omista pätkääkään kaapelia.

Alustojen ajatus on yksinkertainen. Ne tarjoavat maailman parhaat puitteet tuotannolle ja kuluttamiselle, mutta eivät tee itse muuta kuin pitävät huolen, että homma sujuu.

Tämä on aikamme talouden tunnusmerkki. Mistään ei makseta mitään

Siis, että minä majoituspalvelu Airbnb-asiakkaana saan avaimet oikeaan aikaan ja paikkaan ja että kämppänsä minulle vuokrannut saa rahansa. Ja, että kämppä vastaa käsitystäni.

Tai jos minä Uberin sijaan pysäyttäisin satunnaisen autoilijan, menisi neuvotteluun matkakustannuksista tovi. Ja voisin joutua pysäyttämään melko monta autoilijaa. Uber ei siis tee mitään muuta, kuin käy nuo neuvottelut puolestani ja sopii pienimmästäkin matkaan liittyvästä yksityiskohdasta.

Alusta-yritykset ainoastaan vähentävät ihmisten välisen yhteistyön kitkaa ja varmistavat, että niillä kohtaavien osapuolten odotukset täyttyvät.

Alustayrityksillä myös toinen merkittävä piirre. Niiden hyödykkeet ovat ilmaisia tai lähes ilmaisia.

Kukaan ei maksa Facebookin palveluista. Mikäli maksamme – esimerkiksi Alibaballe tai Airbnb:lle – emme maksa juuri mitään niiden palvelusta, vaan suurin osa menee tuotteen meille myyneelle tai vuokranneelle taholle.

Tämä on aikamme talouden tunnusmerkki. Mistään ei makseta mitään. Tai ainakin vähemmän kuin aiemmin. Airbnb on halvempi kuin hotelli. Uber on halvempi kuin taksi. Alibaba on halvempi kuin halvin halpamyymälä. Ja niin edelleen. Tästä syystä alustat eivät ole kannattavia, ellei niillä ole monopolia lähestyvä asema.

Alustat eivät omista juuri mitään muuta kuin servereitä ja verkkosivuja, mutta hallitsevat valtaisia omaisuuksia

Alustayritykset laskuttavat todella vähän todella montaa. Siksi ne pyrkivät saavuttamaan globaalin monopoliaseman. Näyttääkin siltä, että digitaalisessa taloudessa voi olla pysyvästi kannattava vain mikäli saa monopoliaseman.

Alustat ovat siis joukko yrityksiä, jotka säätelevät vuorovaikustamme. Ne neuvottelevat meille etukäteen sopimuksia toistemme kanssa. Ne hallitsevat käyttäytymistämme. Ne luovat ihmisten ja yritysten väliselle ja keskittäiselle vuorovaikutukselle globaaleja sääntöjä. Jos toimit näin, pääset mukaan ne sanovat.

Ne eivät omista juuri mitään muuta kuin servereitä ja verkkosivuja, mutta hallitsevat valtaisia omaisuuksia. Airbnb vuokraa kahta miljoonaa kotia. Uber lähes yhtä montaa autoa, kuskin kera.

Tämä ei mielestäni enää kuulosta yritykseltä. Se kuulostaa enemmän valtiolta tai julkiselta palvelulta.

Ajatelkaapa: valtiolla on monopoli. Sillä on alueellaan lainsäädäntävalta, eli se määrittelee miten voimme olla vuorovaikutuksessa toistemme kanssa ja miten emme. Miten voimme käyttää omaisuuttamme. Ja mitä osallisuudestamme maksamme. Mikä menee väkivallan ja mikä taas kunnianloukkauksen puolelle. Näin ne luovat luottamusta. Niille tulee kannattavaksi tarjota joitain palveluita, kuten teitä, lentokenttiä ja koulutusta ilmaiseksi juuri monopoliasemansa kautta.

Hurraamme kuin pohjoiskorelaiset Kim Jong-unille, Facebookin Marc Zuckerbergin esitellessä suunnitelmiaan valtiomme uusille ominaisuuksille

Nyt on on siis syntymässä globaaleja valtion kaltaisia, sopimukseen perustuvia ihmisten hallintakoneistoja. Alustayritykset ovat ikään kuin tiettyihin perustoimintoihin erikoistuneita globaaleja valtioita. Emme siis saaneet yhtä globaalia, vaan useita erikoistuneita valtiota, joiden välillä liikumme riippuen siitä mitä tarvetta kulloinkin toteutamme. Ystävyydestä vastaa Facebook-valtio. Majoituksesta Airbnb-valtio. Liikkumisesta Uber-valtio. Tiedonhallinnasta Google-valtio. Ja niin edespäin.

Ajetallaanpa Facebookia valtiona. Millainen se on? Yrityksenä loistava, valtiona aivan surkea: Facebook ei salli alaistensa osallistua hallintoon. Facebookilla ei ole perustuslakia. Facebookin asukkaat eivät ole yhteydessä toisiinsa, vaan heidät on eristetty ystäviensä muodostamiin ghettoihin.

Facebook kerää veronsa tietoina sinusta, muttei kerro kuinka paljon tietoja kerätään, mitä niillä tehdään, saati sitä, minkä arvoisia kerätyt verot ovat. Jos Facebookissa menettää kansalaisoikeutensa, ei ole oikeuden prosessi ei ole avoin. Ei ole selvää, miksi oikeus niin päätti ja millä ehdoilla voi päästä taas kansalaiseksi.

Facebook ei kouluta asukkaitaan, eikä pidä huolta heidän terveydestään. Facebook ei salli ”kolmannen valtiovallan” eli median itsesääntelytoimintaa ja pitää kaikkia tiedonvälittäjiä tasa-arvoisina, oli sitten kyseessä MV-lehti, Yle tai New York Times.

Silti Facebookin Marc Zuckerbergin esitellessä suunnitelmiaan valtiomme uusille ominaisuuksille, hurraamme kuin pohjoiskorelaiset Kim Jong-unille.

Nettipalvelun voi kyllä sulkea ja halutessaan poistaa myös tilinsä, ei tähän ole pakko osallistua. Mutta teknologia on juuri muuttumassa.

Ensinnäkin yhä useammin toimintamme kannattaa siirtää digitaalisille alustoille. Onkin mahdollista, että kaikki vuorovaikutuksemme meille tuntemattomien ihmisten tapahtuu tulevaisuudessa alustojen välityksellä. Kaikki. Parinmuodostuksesta työhön, ruoan hankkimisesta yösijan valintaan ja matkustamiseen.

Kammoksun mahdollisuutta, että tämä monopolisoituminen siirtyy fyysiseen maailmaan

Miksei siirtyisi, jos se on helpompaa ja halvempaa kuin ilman alustoja. Ihmisten – varsinkin tuntemattomien – kanssa toimiminen on tuskallista. Alustojen lupaus on tehdä kanssakäymisestä sujuvaa. Voimmehan jo nyt mennä tuntemattomalle ihmiselle yöksi, hypätä tuntemattoman ihmisen autoon, ja löytää deittikumppanin läheltämme.

Toiseksi internetin toimintalogiikka on sulautumassa materiaaliseen maailmaan. Lähitulevaisuudessa mitään erillistä digitaalista tai virtuaalista ei enää ole. On vain materiaalis-digitaalinen maailma, kaiken ja ei-minkään-internet.

En kauheasti välitä siitä, että lähes kaikki internethaut maailmassa tehdään Googlella. Sen sijaan kammoksun mahdollisuutta, että tämä monopolisoituminen siirtyy fyysiseen maailmaan. Mahdollisuutta, että kaikki matkat tehdään Uberillä. Tai joka kerta, kun painan pääni tyynyyn käytän Airbnb:n alustaa. Tämä on mahdollista ja ehkä jopa todennäköistä.

Vaikka näin pitkälle ei seuraavien vuosien aikana mentäisikään, on selvää, että piilaakson alustayritykset rakentavat uutta globaalia infrastruktuuria ja uusia julkisia palveluita. Uusi infrastruktuuri on luonteeltaan digitaalis-materiaalinen ja feodaalis-diktatorinen.

Me, sen kansalaiset, käyttäjät, alamaiset ja työntekijät emme toistaiseksi saa vaikuttaa siihen miten näitä uusia julkisia palveluita hallitaan.

Roope Mokka

Kirjoittaja on tulevaisuudentutkija, joka uskoo, että elämme juuri nyt ihmiskunnan historian parasta ja epävarminta aikaa. Mokka työskentelee ajatushautomo Demos Helsingissä ja on toinen sen perustajista.