yle.fi-etusivu

Pohjois-Korean tilanne nousee otsikoihin viikosta toiseen – Miksei Korean konfliktia ole saatu ratkaistua?

Viikottain toistuvien uhitteluiden takana on pitkä ja kipeä konflikti.

Koreat
Kopioita Pohjois-Korealaisista Scud-B ja Etelä-Korealaisista Hawk -ilmatorjuntaohjuksista Korean sodan muistomerkillä Soulissa.
Kopioita Pohjois-Korealaisista Scud-B ja Etelä-Korealaisista Hawk -ilmatorjuntaohjuksista Korean sodan muistomerkillä Soulissa.AFP

Pohjois-Koreasta saadut uutiset ovat olleet tänä vuonna tavallistakin huolestuttavampia. Pohjois-Korean vankina ollut amerikkalaisopiskelija Otto Warmbier kuoli maanantaina vain viikko vapautumisensa jälkeen.

Pohjois-Korea on uhmannut kansainvälistä yhteisöä tekemällä kevään aikana lukuisia ohjuskokeita. Oman lisänsä tilanteeseen tuo Yhdysvallat, jota johtaa poliittisesti kokematon ja arvaamaton presidentti Donald Trump.

Viikottaisten uhittelujen ja käänteiden takana on katkera konflikti, jonka juuret juontavat kylmään sotaan. Tällainen on Korean konfliktin historia.

Raja piirretään 38. leveyspiirille

Sen piti olla väliaikainen ratkaisu, ei pysyvä raja. Koreoiden jako on kylmän sodan tuote samalla tavalla kuin Saksojen jako oli aikoinaan.

Korean niemimaa oli ollut vuodesta 1910 Japanin miehittämä, mutta Japanin hävittyä toisessa maailmansodassa kylmän sodan pääpukarit täyttivät tyhjiön.

Kartta
Yle Uutisgrafiikka

Yhdysvallat ehdotti Korean niemimaan jakamista, sillä se pelkäsi Korean niemimaan joutuvan Neuvostoliiton vaikutuspiiriin.

Suurvallat sopivat, että Yhdysvallat lähettää joukkonsa eteläiseen Koreaan, Neuvostoliitto puolestaan pohjoiseen.

Yhdysvallat piirsi rajaksi 38. leveyspiirin vuonna 1948. Korealaisilla ei ollut ratkaisuun sananvaltaa.

– Sen piti olla väliaikainen ratkaisu. Raja oli täysin mielivaltaisesti päätetty, eikä sitä tarkoitettu valtioiden rajaksi, Ulkopoliittisen instituutin tutkija Elina Sinkkonen kuvailee.

Pohjoiseen jäi kehittynyt teollisuus, maatalousvaltaiseen etelään jäi pääkaupunki Soul.

Vartioasema demilitarisoidulla vyöhykkeellä Etelä-Korean puolella.
Vartioasema demilitarisoidulla vyöhykkeellä Etelä-Korean puolella.EPA

Kylmä sota sinetöi jaon

Kahden erillisen valtion perusta, kuten hallintoelimet ja armeija, alkoivat muotoutua etelässä Yhdysvaltain ja pohjoisessa Neuvostoliiton sotilashallinnon alla. Niillä oli vastakkaiset ideologiat.

Etelä-Koreaan alkoi muodostua kommunismia vastustava hallinto. Lakkoliikkeet tukahdutettiin kovin ottein. Turun yliopiston Korean tutkimuksen yliopistonlehtori Antti Leppänen kertoo, että vasemmistolaisia poliitikkoja ja kulttuuriväkeä alkoi siirtyä pohjoiseen.

Pohjois-Koreassa Neuvostoliiton valtaan nostamat entiset sissit alkoivat luoda ja toteuttaa omaa kommunistista ideologiaansa. Heitä johti Kim Il-sung, josta tuli Pohjois-Korean perustaja.

– Omistava luokka alkoi joutua takavarikkojen kohteeksi ja heitä siirtyi etelän puolelle, kun se oli mahdollista vielä ennen valtioiden perustamista, Leppänen kuvailee.

Pohjoiskorealainen lapsikuoro
Pohjoiskorealainen lapsikuoro lauloi kesällä 1981 taustallaan maan perustajan Kim Il-Sungin muotokuva. AOP

Valtioiden ideologioiden synty ei ollut pelkästään ulkoapäin saneltua. Kim Il-Sungin rakentama kommunistihallinto oli hyvin omapäinen ja radikaali verrattuna Neuvostoliittoon.

– Myöhemmin Neuvostoliiton arkistoista on käynyt ilmi, miten Kim Il-sung ja Pohjois-Korea intti sodan aloittamista Stalinilta, Leppänen kuvailee.

Pohjois-Korean uusi eliitti oli vahvasti Neuvostoliiton ja Kiinan tukemaa ja kouluttamaa. Sinkkosen mukaan Pohjois-Korean ja Kiinan aseveljeys Korean sodassa vaikuttaa yhä näiden valtioiden väleihin. Kiina on yhä niitä harvoja maita, joilla on tiiviit suhteet Pohjois-Koreaan.

Kylmän sodan maailmassa mahdollisuus yhdestä Korean valtiosta kävi yhä kaukaisemmaksi. Molemmissa maissa – ja etenkin Pohjois-Koreassa – pääsivät valtaan äärimmäiset poliitikot.

Sotilaita panssarivaunun kanssa
Kansainväliset joukot etenivät lähellä Wonjun kaupunkia helmikuussa 1951. AOP

Sota jätti pysyvät arvet – rauhaa ei ole saatu tänäkään päivänä

25. kesäkuuta 1950 Pohjois-Korean joukot vyöryivät 38. leveyspiirin yli. Korean sota oli alkanut. Sodasta tuli yksi kylmän sodan vaarallisimmista konflikteista.

Aluksi sota näytti kääntyvän pohjoisen voitoksi. Yhdysvallat näytti tulleen yllätetyksi. Pohjoisen joukkojen nopea eteneminen saatiin pysähtymään kansainvälisellä tuella.

Tilanne oli hyvin herkkä, sillä kylmän sodan osapuolet olivat konfliktissa läsnä. Neuvostoliitto ei juuri tästä syystä halunnut olla konfliktissa suoraan osapuolena – se tuki Pohjois-Koreaa Kiinan kautta.

Rauhaa ei ole vielä tänäkään päivänä – Koreat ovat yhä teknisesti sotatilassa.

Sodalla oli murskaavat vaikutukset. Uhreja arvioidaan olleen yli 2,5 miljoonaa. Rajasta Koreoiden välillä tuli pysyvä ja ehdoton. Se hajotti perheitä ja sukuja.

Kun Korean sota päättyi vuonna 1953 tulitaukoon, ei rauhansopimusta saatu aikaan. Sitä ei ole vielä tänäkään päivänä – Koreat ovat teknisesti yhä sotatilassa.

Sodasta muistuttaa yhä Koreoiden demilitarisoitu raja, jota pidetään maailman tarkimmin vartioituna.

Työntekijä tehtaassa Huyndain moottorin äärellä
Työntekijät puursivat tuotantolinjalla Hyundain autotehtaalla Etelä-Koreassa. Jeon Heon-Kyun / EPA

Kuilu Koreoiden välillä revähtää ammolleen

Pohjois- ja Etelä-Korea ovat nykyään kehitystasoltaan kuin yö ja päivä. Etelä-Korea on yksi taloudellisesti maailman kehittyneimmistä valtioista, kun taas pohjoiskorealaiset elävät eristyksissä muusta maailmasta.

Pohjois-Korea on yksi maailman sulkeutuneimmista diktatuureista, jota hallitaan kovin ottein. Etelä-Korea puolestaan on tiivis osa modernia maailmaa.

Tämä asetelma ei ollut itsestäänselvyys vielä kahden Korean syntyessä 1950-luvulla. Japanin miehityksen alla teollisuutta oli rakennettu nimenomaan pohjoiseen sen luonnonvarojen vuoksi. Etelä-Korea tarvitsi miehitysaikana jopa sähköä pohjoisesta.

Vielä 1950-luvulla Etelä-Koreassa ajateltiin, että liika kehitys johtaisi Koreoiden eriytymiseen. Se taas estäisi yhdistymisen, jota pidettiin tärkeänä.

1960-luvun alussa Etelä-Koreassa kaappasivat vallan upseerit, jotka luopuivat tästä ajatuksesta. Etelä-Korean kehittäminen oli Antti Leppäsen mukaan myös Yhdysvaltojen vahva toive.

Pohjoiskorealainen sotilas katselee ihmisiä, jotka kävelevät maan perustajan syntymäpäivän vuosipäivää juhlistavaan kukkanäyttelyyn.
Pjongjang, Pohjois-KoreaHow Hwee Young / EPA

Etelä-Korea on katsonut Pohjois-Korean uhkan oikeuttavan sitä tiettyihin poikkeuksiin demokratiassa.

– Silloin aloitettiin Etelä-Korean kehittäminen omana valtionaan. Yhdistymisideologiaa ei enää pidetty esteenä maan erilliselle kehittämiselle, Leppänen sanoo.

Kun Etelä-Korea sai paljon tukea lännestä, oli Pohjois-Korea hyvin riippuvainen Kiinan ja Neuvostoliiton blokin tuesta. Sen talous ei kehittynyt koskaan samalla tavalla kuin etelän.

Tämän Pohjois-Korea koki karvaasti Neuvostoliiton romahtaessa. Kun tukea ei enää ollut tarjolla entiseen tapaan, Pohjois-Korean talous romahti. Maassa koettiin karmiva nälänhätä.

Etelä-Korea ei myöskään ole ollut länsityyppinen demokratia pitkään. 1960-luvun alusta aina 1980-luvun loppupuolelle maassa piti valtaa sotilashallinto.

– Myös Etelä-Korea on katsonut Pohjois-Korean uhkan oikeuttavan sitä tiettyihin poikkeuksiin demokratiassa, Leppänen sanoo.

Kim Il-sung DDR:ssa
Pohjois-Korean perustaja Kim Il-Sung tervehti Itä-Saksan pääministeriä Hans Modrowia kesäkuussa 1984. AOP

Tämän perinnön vuoksi Etelä-Koreassa presidentin virkakaudet on rajoitettu yhteen. Hallinnon jatkuva vaihtuminen heijastuu myös Etelä-Korean suhtautumiseen Pohjois-Koreaan. Toukokuun vaaleissa valtaan nousi jälleen sovittelevampaa linjaa edustava hallinto.

Kylmä sota päättyi jo, miksi Korean konflikti jatkuu yhä?

Yksi tärkeä asia ei ole muuttunut sitten kylmän sodan. Korea on yhä suurvaltojen silmätikku ja kiistojen kohde.

Koska niin monella vaikutusvaltaisella valtiolla on omat etunsa ajettavana Korean niemimaalla, on vuosikymmeniä kestäneen konfliktin ratkaiseminen vaikeaa. Jos Koreat yhdistyisivät, niistä tulisi poliittisesti huomattavasti vahvempi toimija alueella.

Sotilaat kantavat arkkuja.
Sotilaat kantavat lentokoneeseen arkkuja joissa on kiinalaisten vuosien 1950-1953 välillä Koreassa kaatuneiden sotilaiden jäännöksiä Incheonin lentokentällä Etelä-Koreassa maaliskuussa 2017.Chung Sung-jun / EPA

– Olisi iso kysymys, kenen ehdoilla yhdistyminen tapahtuisi, sillä se vaikuttaisi alueen valtatasapainoon. Kiina ja Venäjä eivät halua Yhdysvaltain liittolaista naapuriinsa, Sinkkonen sanoo.

Siksi on helpompaa pitää yllä nykytilannetta.

Korea on yhä suurvaltojen silmätikku ja kiistojen kohde.

Tärkeä suoja Pohjois-Korean kaltaiselle ihmisoikeuksia ja kansainvälistä oikeutta pilkkanaan pitävälle diktatuurille on sen ohjus- ja ydinohjelma. Sen vuoksi Pohjois-Korean toimiin on vaikeaa puuttua ainakaan sotilaallisesti.

Leppänen huomauttaa, että ironisesti juuri vastakkainasettelu Yhdysvaltojen kanssa auttaa omalta osaltaan Pohjois-Koreaa säilyttämään asemansa. Pohjois-Korean hallinto käyttää uhkakuvia oman asemansa pönkittämiseen ja voi syytää rahansa asevarusteluun.

– Mitä kovemmin Yhdysvaltojen taholta puhutaan, sitä paremmin Pohjois-Korea pystyy perustelemaan ydinohjelmaansa, Leppänen sanoo.

Kovat otteet pitävät Pohjois-Koreaa pystyssä myös sisäisesti. Hallinnon kyseenalaistaminen käy kansalaisille kalliiksi.

Ohjus nousee savupilvestä mäkisessä maisemassa.
Pohjois-Korea julkaisi kuvan ohjuksen laukaisusta toukokuun puolivälissä tehdyn ohjuskokeen yhteydessä. Kuvushetki ei ole tiedossa.EPA

Yhdistyminen karkaa yhä kauemmas

Iso este sovulle – saati sitten yhdistymiselle – on eriytyminen. Pohjois-Korea ja Etelä-Korea ovat tänä päivänä kaksi hyvin erilaista valtiota.

Maat eivät poikkea toisistaan vain taloudellisesti. Myös niiden kulttuurit ja sosiaaliset tavat ovat kulkeneet eri urille. Jopa korean kielessä on tapahtunut eriytymistä.

Kun yhteiselosta on jo vuosikymmeniä, myös kansalaisten tuki yhdistymiselle rapautuu. Nuoret sukupolvet eivät ole koskaan tavanneet toisella puolella rajaa olevia sukulaisiaan.

Mitä pidempään jako jatkuu, sitä kauempana yhdistyminen on.

Täältä voit lukea lisää yhdysvaltalaisopiskelija Otto Warmbierin tapauksesta: "Sinua ei sitten enää nähdä" – 22-vuotias Otto Warmbier ei selvinnyt lomamatkasta Pohjois-Koreaan

Lue kirjeenvaihtaja Mika Mäkeläisen reportaasi Pohjois-Koreasta: Miten ihmiset selviytyvät alle euron kuukausipalkalla?

Tässä reportaasi pohjoiskorealaisista loikkareista Etelä-Koreassa: Näin Pohjois-Korean loikkareista tehdään tv-tähtiä

Lisäksi voit lähteä kaupunkiajelulle Pjongjangin kaduille: Pjongjang – päivä suljetun kaupungin kaduilla