15 lapsen perheenisä on herrankansalainen – lauantai sapattipäivä, seurakunnasta voi erota sähköpostilla

Herran kansan seurakuntia on Joensuussa, Helsingissä, Pukkilassa, Riihimäellä ja Mäntsälässä. Jäsenmäärä on arvoitus.

uskonnot
Herrankansalaiset.
Risto Eskelinen lapsineen ja lapsenlapsineen. Osa jälkikasvusta asuu Etelä-Suomessa.Janne Ahjopalo / Yle

Johtaja Risto Eskelinen esittelee rapistunutta seurakuntasalia Joensuun Suhmurassa järvimaisemassa. Olemme Pohjois-Karjalassa Herran kansan pääpaikalla.

Herrankansalaiset eivät harjoita minkäänlaista yhteistyötä toisten uskontokuntien kanssa.

– Olemme pieni ja vaatimaton yhteisö. Yhteistyö olisi meidän tuhomme, koska häviäisimme suurempien jalkoihin. Toivomme, että meille annetaan rauha, koska mekin annamme sen muille, kertoo Eskelinen.

Herran kansa ei tyrkytä uskoaan muille.

– Emme ole jalka ihmisten oven välissä. Se olisi hyvin vierasta meille.

Herrankansalaiset.
35-vuotiaan seurakuntasalin tilalle suunnitellaan uutta.Janne Ahjopalo / Yle

Vuonna 1915 perustettu suomalainen uskonnollinen liike ei pidä kirjaa jäsenistään. Merkkejä jäsenmäärän kasvusta kuitenkin on, koska Suhmurassa on seurakuntasali käynyt ahtaaksi.

Kun paikalliset herrankansalaiset kokoontuvat, seurakuntasalin lisäksi käytössä on kaksi telttaa. Tällä järjestelyllä pystyy kokoontumaan noin 700 ihmistä. Nyt suunnitteilla on uusi sali, joka valmistuu lähivuosina.

Herrankansalaisten tilaisuuksissa ei saarnata, vaan pidetään puheita. Puhujina ovat sekä miehet että naiset tasapuolisesti. Myös yksi alkuaikojen johtajista oli nainen, Agnes Mikkonen.

Jeesuksen kuoleman muistotilaisuudessa herrankansalaiset pesevät jalkojaan. Samalla murretaan leipää ja juodaan viiniä.

Joensuun lisäksi seurakuntia on Helsingissä, Pukkilassa, Riihimäellä ja Mäntsälässä. Ohjenuoransa Herran kansa hakee Raamatusta.

Herrankansalaiset.
Herran kansan perustaja Pekka Mikkonen (oik.) sekä puoliso Agnes Mikkonen, joka toimi myös liikkeen johtajana.Janne Ahjopalo / Yle

Omat uskontotunnit

Lasten uskonnonopetus järjestetään omasta takaa uskonnonvapauslain mukaisesti – lapset eivät siis osallistu koulussa perinteisille uskonnontunneille tai elämänkatsomustietoon.

Jälkikasvua ei kuitenkaan johtaja Risto Eskelisen mukaan millään muotoa pakoteta herrankansalaisiksi.

– Pientä lasta ei kasteta. Odotamme lapsen omaa näkemystä, emmekä painosta. Usein kastaminen herrankansalaiseksi, jos lapsi niin haluaa, tapahtuu vasta teini-iässä, vapaaehtoisesti.

Sapattipäivämme on perinteen mukaisesti viikon viimeinen päivä eli lauantai.

Risto Eskelinen

Sitten Eskelinen ottaa esille paljon julkisuudessa olleet uskontojen uhrit.

– Jokainen elää omaa elämäänsä, emmekä valvo jäseniämme. Herran kansasta voi erota esimerkiksi pelkällä sähköposti-ilmoituksella, mitä kylläkin tapahtuu harvoin.

Herrankansalainen voi halutessaan tupakoida, katsoa televisiota ja pesukoneessakin saa olla lasiluukku – pyörivien pyykkien näkyminen on siis Eskelisen mukaan ihan ok. Samaa sukupuolta olevien tasa-arvoinen avioliittolaki ei sen sijaan herätä innostusta tässä uskonnollisessa liikkeessä.

– Emme tuomitse ketään. Mutta teot voimme tuomita, jos ne ovat Raamatun ulkopuolelta. Luulen vähän, että jos ihmisellä on moisia mieltymyksiä, hän hakeutuu jo muutenkin toisiin yhteisöihin.

Herrankansalaiset.
Herrankansalaisten hautausmaa sijaitsee Pyhäselän luterilaisen hautausmaan yhteydessä kiemuraisen tien varrella. Herran kansan leirikeskus on Polvijärvellä.Janne Ahjopalo / Yle

33 vuotta kotiäitinä

Suuret perheet ovat herrankansalaisille tavallisia: siksi heidät usein sotketaan lestadiolaisiin.

Risto Eskelisellä on Heli-puolisonsa kanssa viisitoista lasta, joiden ikähaitari on 6–33 vuotta. Heli Eskelinen työskentelee tätä nykyä laitoshuoltajana Herran kansan ylläpitämässä vanhusten hoivakodissa – oltuaan kotiäitinä 33 vuotta.

Suuri lapsimäärä on tarkoittanut ahkeraa pikkubussilla reissaamista ja runsaita höyryäviä ruokapatoja.

– Lapset ovat suuri lahja, eivätkä lainkaan rasite, sanoo Eskelinen.

Joskus ulkopuoliset ovat säälineet lapsia siitä, etteivät herrankansalaiset vietä joulua. Joulu on liikkeen mielestä alun perin pakanallinen juhla, joka on muokattu myöhemmin kristinuskon tarpeisiin.

– Emme muutenkaan vietä kirkollisia pyhiä. Sapattipäivämme on perinteen mukaisesti viikon viimeinen päivä eli lauantai.