Karhu-ryhmän ylikomisario: Terrori-iskussa ei odotella erikoisjoukkoja

Kun hälytys terrori-iskusta tulee, keihäänkärkenä toimii ensimmäinen paikalle saapuva partio. Sama sääntö pätee Suomessa kuin Britanniassakin.

terrorismi
Aseistettuja poliiseja London Bridgen lähellä Lontoossa sunnuntaina.
Aseistettuja poliiseja London Bridgen lähellä Lontoossa sunnuntaina.Chris J. Ratcliffe / AFP

Lontoossa poliisi surmasi lauantain vastaisessa hyökkäyksessä terroristit 8 minuutissa ensimmäisestä hätäpuhelusta. Kolmea hyökkääjää kohden ammuttiin 50 laukausta.

Suomen poliisin valmiusyksiköstä eli Karhu-ryhmästä vastaava ylikomisario arvioi, että täällä poliisin toiminta ei välttämättä olisi näin suoraviivaista.

– Voimankäytössä kyse on aina tilanteen kokonaisharkinnasta. Lähtökohta tietysti on, että vaarallinen toiminta pysäytetään tarvittaessa äärimmäistäkin voimaa käyttäen, ylikomisario Heikki Porola Helsingin poliisista sanoo.

Lontoossa hyökkääjät olivat sonnustautuneet vöihin, jotka muistuttivat räjähdeliivejä. Porolan mukaan Suomessa ei voi antaa etukäteen käskyä, että räjähdeliiviä muistuttavaa kapistusta kantavaa henkilöä ammuttaisiin automaattisesti.

– Tällainen ampumiskäsky olisi laiton. Toki jos räjähdyksen uhka on todellinen, silloin se täytyy poistaa.

Porola muistuttaa, että tulen avaaminen räjähteitä kantavaa henkilöä kohtaan on sekin vaarallista. Hyökkääjä saattaa käyttää niin sanottua kuolleen miehen kytkintä, joka laukaisee räjähteen henkilön kuoltua.

– On myös mahdollista, että luoti itsessään aiheuttaa räjähdyksen.

Erikoisjoukkoja ei ehdi odottaa

Kun hätäkeskus saa ilmoituksen henkeen kohdistuvasta uhasta, poliisilta kestää Helsingissä keskimäärin viisi minuuttia saapua paikalle.

Lontoossa terroristien hyökkäystä torjumaan hälytettiin Blue Thunder -sotilasyksikkö. Hyökkääjät kuitenkin kuolivat jo paikalla olleiden poliisien luoteihin ennen kuin erikoisjoukot ehtivät apuun.

– Myös Suomessa keihäänkärki on ensimmäisenä paikalle saapuva partio. Heidät on koulutettu ja varustettu toimimaan myös terrori-iskun kaltaisissa tilanteissa. Tilanne on sama maailmanlaajuisesti. Erikoisjoukkojen on vaikea ehtiä paikalle pysäyttämään rikosta.

Kouluampujat ovat eri maata

Suomessa on toistaiseksi vältytty Euroopassa nähdyiltä terroristi-iskuilta. Jokelan ja Kauhajoen kouluampumiset eivät ole Porolan mukaan täysin vertailukelpoisia viimeaikaisiin terroritekoihin.

– Koulusurmissa tekijä on monesti suorittamassa jonkinlaista amok-juoksua, joka päättyy itsemurhaan heti, kun viranomaiset saapuvat paikalle. Terroristi-iskuissa tekoa sen sijaan jatketaan mahdollisimman pitkään. Usein tarkoituksena on myös surmata mahdollisimman monta viranomaista.

Erilaiset tekotavat vaativat poliisilta erilaista taktiikkaa.

– Terrori-iskuissa poliisi on varautunut jyrkempään voimankäyttöön, Porola kiteyttää.

Terroristi-iskut etenevät monesti hyvin nopeasti ja viranomaisille kantautuva tieto tapahtumista voi olla aluksi puutteellista tai ristiriitaista. Porola myöntää, että oikean toiminnan punnitseminen on haastavaa.

– Jos poliisin on suurempi todennäköisyys loukkaantua kuin pysäyttää tekijä, on parempi olla toimimatta. Auttajasta ei saa tulla autettava.

Lue Lontoon terrori-iskusta täältä:

Uusia etsintöjä Lontoossa: Useita ihmisiä otettu kiinni

Tutkija: Islamistisen terrorismin aikakausi jatkunee ainakin 20 vuotta