Koe uusi yle.fi

Maailman kuvatuin suomalaisjoki vangittiin satoihin tauluihin – nyt villit kosket on valjastettu teollisuuden käyttöön

Ulkomaalaiset taiteilijat löysivät Kymijoen jo 1700-luvulla.

Kymijoki
Taiteilija Victor Westerholmin teos.
Taiteilija Victor Westerholm maalasi yli 60 teosta Kymijoesta.Juha Korhonen / Yle

Pauhaavat kosket virtaavat vapaasti vanhoissa taideteoksissa. Varhaisimmat maalaukset ovat 1700-luvulta, jolloin jokea tallensivat ulkomaalaiset taiteilijat. Suomalaiset taiteilijat löysivät Kymijoen 1800-luvun lopulla.

– 1800-luvun lopussa ja 1900-lopun alussa hyvin tärkeitä olivat silloiset metsäpatruunat. He olivat taiteen tuntijoita ja tukijoita. Metsäpatruunat toivat tänne merkittäviä taiteilijoita ja tilasivat heiltä töitä, kertoo kulttuurineuvos Eero Niinikoski.

Kouvolassa Kymijoen varrella sijaitsevaan Kuusankoskitaloon on avattu näyttely, jossa esitellään alkuperäisinä tai valokuvina lähes 60 taideteosta 1740-luvulta 1930-luvulle ulottuvalta ajalta.

Näyttelysuunnittelija Pekka Hyvärisen mukaan näyttely tuo esille Kymijoen taiteessa laajemmin kuin kertaakaan aiemmin. Hänen mukaansa aihetta on aiemmin sivuttu, mutta ei tutkittu tarkasti.

Pekka Hyvärinen ja Kymijoki-taulu
Minna Heikura / Yle

Näyttelytyöryhmä jäljitti yli 200 teosta, joiden aiheena oli Kymijoki. Työryhmä ei löytänyt toista suomalaista jokea, josta olisi tehty yhtä paljon taidetta.

– Monipuolinen maisema ja nimenomaan kosket houkuttelivat maalareita tänne. Merkillistä on, että maalarit eivät halunneet sijoittaa kuviinsa ihmisiä. Ehkä ihmiset ovat olleet hieman hankalia, kun he eivät ole pysyneet paikoillaan, Eero Niinikoski pohtii.

Myös lumi ja jää tarjosivat talvimaisemia maalanneille taiteilijoille kuvalliset puitteet Kymijoella ja sen koskilla.

Näyttely tarjoaa harvinaisuuksia

Näyttelyyn saatiin kulttuurineuvos Eero Niinikosken mukaan yllättävän paljon töitä yksityisistä kokoelmista. Varsinkin vanhat suomenruotsalaiset suvut ilmoittautuivat, kun työryhmä kuulutti teoksia näyttelyyn.

– Ja varsinkin sellaisia töitä, joita emme tunteneet, jotka ovat meidän arviomme mukaan nyt ensimmäistä kertaa julkisesti esillä.

Suomen ensimmäisessä matkailumainosfilmissä vuodelta 1911 näkyvät Iitin Mankalan kosket.

Pekka Hyvärinen

Kymijoen varrella on työskennellyt runsas joukko aikakautensa parhaita taiteilijoita. Suomalaisista taiteilijoista Kymijoen maisemia ovat ikuistaneet esimerkiksi Eero Järnefelt, Verner Thomé, Hugo Simberg, Pekka Halonen ja Väinö Hämäläinen, joka on tehnyt runsaasti teoksia Kymijoen ylävirralla Heinolan seudulla.

Taiteilija Victor Westerholmin maalaus.
Juha Korhonen / Yle

Ulkomaalaisista taiteilijoista kulttuurineuvos Eero Niinikoski mainitsee esimerkiksi Alfred William Finchin, jonka Kymijoki-aiheisia teoksia 1900-luvulta näyttelyssä nähdään.

– Tärkein Kymijokea maalanneista taiteilijoista on ehdottomasti Victor Westerholm, joka teki Kuusankoskella 20 vuoden aikana peräti yli 60 teosta, Niinikoski toteaa.

Esillä on myös taiteilija Hjalmar Munsterhjelmin Langinkoskelta vuonna 1889 maalaama taulu, jonka vastaanottivat aikanaan keisari Aleksanteri III ja keisarinna Maria Feodorovna. Maalauksen aihe oli Langinkosken keisarillinen kalastusmaja, jossa keisariperhe vietti aikaa.

"Suomalaisuus on syntynyt pienestä"

Kymijoella on ollut iso rooli myös suomalaisissa elokuvissa. Iitin Mankalan koskilla on kuvattu useita suomalaisia elokuvia 1920-40-luvuilla, kuten Koskenlaskijan morsian (1923), Tukkijoella (1928), Laulu Tulipunaisesta kukasta (1938) ja Rosvo-Roope (1949).

– Esimerkiksi Suomen ensimmäisessä matkailumainosfilmissä vuodelta 1911 näkyvät Iitin Mankalan kosket. Taiteilijat maalasivat myös samoja koskia ja sinne suuntasivat useimmiten myös elokuvantekijät.

Monipuolinen maisema ja nimenomaan kosket houkuttelivat maalareita tänne.

Eero Niinikoski
Väinö Hämäläisen maalaus.
Väinö Hämäläinen on maalannut tämän teoksen Mankalan koskilla.Juha Korhonen / Yle

Näyttelytyöryhmän mukaan Kymijoesta tehdyllä taiteella on merkittävä rooli suomalaisten maisemakuvaston rakentumisessa.

Maalauksista näkee, kuinka Kymijoki ja sen varren luonto ja maisema muuttuu vuosien ja vuosisatojen saatossa. Aiemmin vapaana virranneet kosket kuten Ankkapurha tai Kymijoen yläjuoksu valjastetaan teollisuuden käyttöön. Teokset maalaavat kuvaa koko maan muutoksesta.

– Sadan vuoden tarkastelujaksolla tärkeä havainto on se, kuinka pienestä suomalaisuus on syntynyt ja kuinka monen koettelemuksen kautta vauraus on luotu, huomauttaa näyttelysuunnittelija Pekka Hyvärinen.