Miksi maailman pitää sännätä kiertotalouteen: Kolme perustelua Helsingin kiertotalousfoorumista

Tuhlailutalouden aika on ohi, julistettiin Finlandia-talolla maanantaina.

kiertotalous
Kiertotalous
Mikko Koski / Yle

Suomi on nopeasti pompannut kiertotalouden kärkimaiden joukkoon.

Muutosta on runsaat kaksi vuotta ajanut erityisesti Suomen itsenäisyyden juhlarahasto Sitra, joka on nostanut kiertotalouden yhdeksi kärkihankkeistaan. Viime syksynä Sitra julkisti maailman ensimmäisen tiekartan, eli konkreettisen ohjelman kiertotalouden edistämiseksi Suomessa.

Termi kiertotalous voi olla useimmille vielä hahmottumaton, mutta käytännössä se tarkoittaa vanhaa asiaa uusissa kuorissa. Kierto on jakamista, kierrätystä, energiatehokkuutta ja siirtymistä pois kertakäyttökulttuurista, talous taas sitä että toiminta on taloudellisesti kannattavaa. Lihaksina ja jakamisen helpottajana toimii moderni digiteknologia.

Tänään maanantaina 1 800 asiantuntijaa 90 maasta aloitti Finlandia-talolla Sitran järjestämän kansainvälisen kiertotalouskonferenssin. Yle haastatteli kaksi kansainvälistä ja yhden suomalaisen asiantuntijan ja kysyi, miksi kiertotaloudesta pitäisi kiinnostua.

1 "Meillä ei ole enää hetkeäkään aikaa"

– Meillä on ehkä vielä hiukan aikaa reagoida ilmastonmuutokseen, mutta lajien häviämiseen ja kalakantojen tuhoutumiseen ei enää hetkeäkään, sanoo Ashok Khosla.

Ashok Khosla
Ashok KhoslaMikko Koski / Yle

Intialainen Khosla on kestävän kehityksen Development Alternatives -järjestön perustaja ja mies, jonka sanotaan jopa levittäneen yleiseen kielenkäyttöön termin sustainability eli kestävyys kuvaamaan ihmisen toimien ja luonnon suhdetta. Khosla tuntee erityisesti kehittyvien maiden taloudet, ja perusti 1970-luvulla Intiaan kolmannen maailman ensimmäisen ympäristösuunnitteluviraston.

– Tarvitaan kulttuurinmuutos eli lisää kierrätystä, uudelleenvalmistusta ja tuunaamista. Mutta se tarkoittaa, että koko teollisuutemme ja suunnittelujärjestelmän pitää muuttua. Ellei tuotteita suunnitella kierrätettäviksi, niitä on mahdotonta kierrättää.

– Hallitukset ovat lyhytnäköisiä, ja isot yritykset ovat vielä lyhytnäköisempiä. Ne katsovat kvartaaleja. Mutta kun energiankulutuksesta ja tuhoista luonnolle aletaan periä hintaa, bisneksellä ei ole muuta mahdollisuutta kuin toimia järkevämmin ja lopettaa tuhlaaminen.

2 "Kierrätys on huomisen kilpailuvaltti"

– Maailmassa myydään miljardi matkapuhelinta vuodessa, mikä tarkoittaa että jossain vaiheessa niille miljardille ei ole enää käyttöä. Nykysysteemissä ne päätyvät jätekasoihin sen sijaan että ne suunniteltaisiin niin, että valmistusmateriaalit olisivat kierrätettäviä, sanoo Achim Steiner.

Saksalainen Steiner on tunnetuimpia ympäristön ja kestävän kehityksen järjestöasiantuntijoita. Hän on YK:n kehitysohjelman UNDP:n uusi pääjohtaja, ja aloittaa tehtävässä 19. kesäkuuta. Aiemmin hän on toiminut Kansainvälisen luonnonsuojeluliiton IUCN:n ja YK:n ympäristöohjelman UNEP:n pääjohtajana.

Achim Steiner
Achim SteinerMikko Koski / Yle

– Elämme erittäin tuhlailevassa 1900-luvun taloudessa. Nyt olemme tulossa 2000-luvulle, jossa resurssitehokkuus, uudelleenkäyttö ja kierrätys ovat huomisen kilpailuvaltteja. Ekosuunnittelulla jätevuoria saadaan pienennettyä.

– Kiire on ehdottomasti tärkein kannustin, koska aika ei ole meidän puolellamme. Tekniikka on, samoin tiede ja talous, mutta aika ei todellakaan ole. Tuhlaamme liikaa luonnonvaroja.

3 "Tekemällä hyvää bisnestä tekee myös ympäristöteon"

– Voisi kiteyttää niin, että kiertotaloudessa tekemällä hyvää bisnestä tekee myös ympäristöteon. Tämä poikkeaa aiemmasta mallista, jossa ympäristö on ollut yritykselle kustannustekijä tai rasite. Tässä se on suora kilpailukykytekijä ja kannattavaa liiketoimintaa, sanoo Kari Herlevi.

Kari Herlevi
Kari HerleviMikko Koski / Yle

Herlevi on Sitran kiertotalouden projektijohtaja. Ennen Sitraa hän johti kiertotalouteen liittyvää Green Growth -ohjelmaa innovaatiorahoituskeskus Tekesissä ja haki uusimpia oppeja Yhdysvaltain Piilaaksosta. Nyt hänen tehtävänsä on johtaa Suomea Sitran osalta kiertotalouteen.

– Vanhassa talousmallissa otetaan raaka-aineita, valmistetaan niistä tuotteita ja heitetään ne käytön jälkeen pois. Fiksummissa malleissa mietitään ennakoivasti tuotteen elinkaari ja se, miten siitä saadaan uusia tuotteita.

– Sanoisin, että kymmenen vuoden sisällä kiertotaloudesta tulee valtavirtaa.