Lastenpsykiatri: Lapsia ei pitäisi kieltää liikaa – vanhemmat vaikeuttavat työtään kasvattajina

Hanna Sumarin blogi nostatti viikonlopun aikana keskustelun siitä, minkä verran lapsi saa päättää asioita perheessä.

lapsiperheet
Jukka Mäkelä

Sumari nosti blogissaan (siirryt toiseen palveluun) esille tilanteen ravintolasta, jonka buffet-pöydässä äiti kysyi lapselta, mitä hän haluaisi syödä ja lapsi vastasi kaikkeen ei. Lopulta äiti kysyi 4-vuotiaalta, saako äiti itse ottaa keittoa.

Ylen aamu-tv:ssä vieraillut lastenpsykiatri Jukka Mäkelä Terveyden ja hyvinvoinnin laitokselta sanoo, että tähän yksittäistapaukseen on vaikea ottaa kantaa. Lapset kun ovat erilaisia uusien asioiden äärellä. Toiset lämpiävät hitaammin ja toiset nopeammin.

– Voi olla, että äiti tiesi lapsen vaativan hidasta lämmittelyä. Mietin, että oliko tämä leikkiä heidän välillään. Ulkopuolelta ei voi tietää, mikä vanhemman ja lapsen välinen juttu on, Mäkelä sanoo.

Opetusta ja vapautta tutkia

Lapsella on valtava tehtävä selvittää, minkälainen maailma on. Lastenpsykiatri Jukka Mäkelän mukaan lapsi tarvitsee aikuista kertomaan, miten täällä toimitaan. Esimerkiksi vaatteet laitetaan päälle, ettei ulkona tule kylmä tai saappaat laitetaan jalkaan, koska ulkona on lätäköitä.

– Lapset tarvitsevat opetusta, mutta myös vapautta tutkia. Syke näiden välillä on tärkeä.

Aina vanhemmille ei ole selvää, milloin lapsi saa päättää asioista. Mäkelän mukaan tällaisia ongelmia on tullut esiin vastaanotolla.

– Suomessa on hämmennystä, milloin lapsi saa ottaa kantaa ja milloin pitää antaa opetusta. Vanhempien pitää muistaa, että lapsi tarvitsee laumanjohtajan ja vie asioita eteenpäin. Lapsi luonnostaan antaa sen roolin vanhemmille. Siitä ei kannata luopua. Sitä ei kyseenalaisteta, mitä laumanjohtaja päättää.

– On arabialainen sanonta, koirat haukkuvat, karavaani kulkee. Kyllä me aikuiset joudumme olemaan se karavaanin kuljettaja, että se karavaani pääsee seuraavalle keitaalle, eikä näänny aavikolle. Koirat voivat kulkea sen puitteissa, tutkia ja vähän räksyttää. Meidän pitää antaa se raami, mikä on lapselle hyväksi.

Tarpeeksi huomiota lapselle

Hanna Sumari nosti esiin blogissaan myös ravintolakokemuksen, jossa lapset huutivat ja juoksentelivat ravintolassa pöytien välissä, kun vanhemmat puhuivat keskenään tai katsoivat kännykkää. Lapset jäivät ilman huomiota.

Lastenpsykiatri Jukka Mäkelä sanoo, että lapset tarvitsevat huomiota vanhemmiltaan.

– Monet lapset ovat turhautuneita, jos äiti tai isä eivät näe heitä. Jos vanhemmat puhuvat keskenään, tuo on luonnollista lasten käyttäytymistä. Lapsi pitäisi ottaa syliin ja tehdä yhteisiä asioita. Tällöin lapsi kykenee luopumaan häsäisestä toiminnasta.

Liika lapsen kieltäminen on Mäkelän miestä haitaksi myös vanhemmille.

– Aina kun voi olla sanomatta älä tai ei, niin voittaa. Oman työn vanhempana tekee hankalammaksi, jos kieltää paljon. Kieltäminen kiinnittää lapsen huomion huonoon käytökseen ja vahvistaa ja lisää sitä. Hyvän palautteen antaminen vähentää huonoa käyttäytymistä.