Kovan onnen kaatopaikka vuotaa yhä jätevettä – Salamat särkevät laitteita, kalliossa ruhjeita

Jätteillä voi olla vaikutuksia ympäristöön vuosienkin päästä. Kajaanissa vanha kaatopaikka vuotaa yhä jätevesiä ympäristöön, joskin korjausliikkeitä on tehty.

kaatopaikat
Kajaanin Majasaaren Ekokympin kaatopaikan ilmakuva.
Kajaanin Ekokympin Majasaaren vanhan kaatopaikkapenkan alla piilee ruhjeita kalliossa. Se on yksi syy jätevesien valumiseen ympäristöön.Niko Mannonen / Yle

KajaaniKainuun jätehuollon kuntayhtymällä eli Ekokympillä on ollut ongelmia Majasaaren jätekeskuksen jätevesien käsittelyssä jo vuosien ajan. Vanha kaatopaikan penkka on rakennettu vuonna 1983, aikana, kun kaatopaikkojen pohjarakenteista ei kannettu erityishuolia. Sittemmin vuonna 1997 annettu määräys edellyttää tiivistä pohjaa jätepenkalle. Tuo määräys astui voimaan marraskuussa 2007.

Murheenkryyninä on, että vanha, jo käytöstä poistettu penkka vuotaa yhä jätevesiä ympäristöön. Esimerkiksi sadevedet liuottavat mukanaan jätevettä pohjavesiin asti. Ekokympin ympäristöpäällikkö Eero Piirainen kertoo, että taustalla on vanhan kaatopaikan alla olevat ruhjeet kallioperässä.

Kajaanin Ekokympin ympäristöpäällikkö Eero Piirainen osoittaa kohtaa, jossa jätevesien valumakohta on merkitty postilaatikolla.
Ekokympin ympäristöpäällikkö Eero Piirainen kertoo, että jätevesien valumakohta on etsintöjen jälkeen onnistuttu paikantamaan penkan sivulta.Niko Mannonen / Yle

Erikoisena haittana on, että salamat ovat särkeneet jätehuollon laitteistoa.

– Paikassa on sellainen ominaisuus, että se vetää hyvin ukkosia puoleensa. Se on särkenyt laitteita iskemällä lähialueisiin, ja elektromagneettinen pulssi salamasta rikkoo tavaraa, sanoo Piirainen.

Piiraisen mukaan laitteiston ollessa epäkunnossa on Majasaaren jätekeskus kierrättänyt jätevettä sisäisesti, eli pumpannut jätevettä suoraan penkkaan. Pumppaamisen sallittu raja on viime vuosina ylittynyt, joskin taas viime vuonna jätevettä pumpattiin Piiraisen mukaan penkkaan vähemmän kuin rajat sallisivat.

Muutoksia on tehty, mutta ei riittävästi

Tällä kertaa Pohjois-Suomen aluehallintoviraston kärsivällisyys riitti vain määräaikaisen ympäristöluvan antamiseen Majasaaren jätekeskukselle. Se olisi hellinnyt vuoteen 2020 asti, ja Ekokymppi jättikin asiasta valituksen maanantaina Vaasan hallinto-oikeuteen, kertoo Piirainen.

– Lupaviranomainen katsoi, että meidän toimintamme on lähinnä jätevesien käsittelyn puolesta ollut sellaista, ettei sillä ollut edellytyksiä antaa pysyvää lupaa, Piirainen toteaa.

Kaatopaikan bioroottori puhdistaa rasvaa ja öljyä jätevedestä.
Jätevesien puhdistamisessa on monta vaihetta. Bioroottorin tehtävä on poistaa vedestä rasvat ja öljyt.Niko Mannonen / Yle

Aluehallintovirasto ei asiasta juurikaan yllättynyt, toteaa Pohjois-Suomen aluehallintoviraston ympäristöneuvos Juha Anttila.

– Päätös oli aika rankka toiminnanharjoittajalle. Silloin on hyvin todennäköistä, että valitetaan, Anttila kertoo.

Anttila viittaa päätöksen rankkuudella siihen, ettei määräaikaisia lupia enää juurikaan myönnetä kuin Majasaaren kaltaisissa selkeissä tapauksissa. Jos ei ole odotettavissa, että saataisiin toiminta nopeasti lainmukaiseen tilaan, käytetään ratkaisuna määräaikaisen luvan antamista, sanoo Anttila.

– Jos aikaisemmissa luvissa esitetyt vaatimukset olisi hoidettu, oltaisiin päästy jo paljon pidemmälle.

Kaatopaikat vuotavat muuallakin

Yksistään Kainuussa yhdyskuntajätteeltä – käytännössä kotitalouksilta – suljettuja kaatopaikkoja on vajaa kuusikymmentä, kertoo Kainuun ELY-keskuksen ympäristönasiantuntija Tatu Turunen. Missään niistä ei ole tiiviitä pohjarakenteita. Ei siis ole välttämättä harvinaista, että vanhat rakenteet vuotavat, toteaa Turunen.

Esimerkiksi Lapin ELY-keskuksen mukaan Napapiirin Residuum Oy ei ole koskaan täysin noudattanut ympäristölupaa. Kaatopaikan tasausaltaista on valunut rankkasateiden aikaan puhdistamatonta vettä maastoon, joskin tilanteeseen on Napapiirin Residuum Oy:n mukaan tehty parannuksia.

Jos aikaisemmissa luvissa esitetyt vaatimukset olisi hoidettu, oltaisiin päästy jo paljon pidemmälle.

Juha Anttila

Harvinaista tai ei, Majasaaren tilanne on erikoislaatuinen. Ympäristöpäällikkö Piiraisen mukaan tarvittiin joukko asiantuntijoita, ennen kuin selvisi, miksi vanha kaatopaikka vuotaa.

– Varmasti kaikilta pohjaamattomilta kaatopaikoilta valuu vesiä, mutta siitä minulla ei ole tietoa, kuinka moni kaatopaikka tai loppusijoitusalue on rakennettu kallioruhjeen päälle. Tämä on ainakin yksi sellainen, toteaa Piirainen.

Vuonna 2016 Suomessa oli 2 170 lopetettua kaatopaikka-aluetta. Keski-Pohjanmaalla, Pirkanmaalla ja Porissa ei tiedettävästi ole akuutteja ongelmia kaatopaikkojen suhteen, mutta Pirkanmaalla on kuusi vanhaa kaatopaikkaa, jotka odottavat kunnostusta lähiaikoina.

Lue lisää:

Kaatopaikka laskenut alleen yhdeksän vuotta – lailliseen toimintaan pakko päästä

Majasaaren jätekeskuksen jätevedet eivät pysy luparajoissa

Räjähdysvaara kytee vanhalla, lopetetulla kaatopaikalla – alueita on myös pystytty hyödyntämään