Euro kirjastoon tuo kolme takaisin – kirjastoselvitys kertoo miljardiroolista syrjäytymisen torjunnassa

Tuoreen kirjastoalan raportin mukaan lukutaidon tukemisesta saatavissa säästöissä on miljadien eurojen mahdollisuus. Kirjastot kaipaisivat kuitenkin kipeästi lisärahaa muun muassa digitaitojen opastamiseen.

kirjastot
Kirjoja hyllyssä kirjastossa.
Jenny Huttunen / Yle

Yksi euro kirjastolle hyödyttää yhteiskuntaa kolmella – neljällä eurolla. Näin todetaan tänään julkistetussa kirjastojen taloudellisia vaikutuksia tarkastelevassa selvityksessä (siirryt toiseen palveluun) (Suomen kirjastoseura, pdf).

Tärkein rooli kirjastolla on lukutaidon tukemisessa, sen kautta tulevat taloudelliset hyödyt ovat varovaistenkin arvioiden mukaan miljoonia euroja.

Hyödyt syntyvät siitä, että tutkimusten mukaan hyvä lukutaito edistää työllistymistä ja ehkäisee osaltaan syrjäytymistä.

Kirjasto tavoittaa edelleen lähes kaikki suomalaiset, ja jokaista kansalaista kohden kirjastoista tehdään vuosittain toistakymmentä lainaa.

– Suomi on kirjastojen maa. Meidän kirjastomme ovat maailman käytetyimpiä, ja meidän kirjastojemme kirjat ovat lainatuimpia, sanoo Suomen kirjastoseuran puheenjohtaja Jukka Relander.

Prosenttiluokan kulu

Kirjastojen ylläpito maksaa vuodessa yli 300 miljoonaa euroa, ja suurin osa kuluista maksetaan kuntien kukkaroista. Kirjaston osuus kunnan menoista on runsaan prosentin suuruusluokkaa.

– Kirjasto tekee pienillä resursseilla vaikuttavaa työtä syrjäytymisen ehkäisemiseksi. Kirjastossa näkee arjen ihmisen hyvin- ja pahoinvoinnin hyvin selkeästi. Se on matalan kynnyksen palvelu, mihin tulee kaikenlaista väkeä hakemaan palvelua ja se on ainoastaan hyvä asia, sanoo Suomen kirjastoseuran toiminnanjohtaja Rauha Maarno.

Monessa paikassa kirjasto on ainoita kulttuuripalveluita, mitä on tarjolla.

Rauha Maarno

Tuoreimman PISA-tutkimuksen perusteella suomalaisnuorista noin 11 prosentin lukutaito jää tasolle, jolla syrjäytymisriski kasvaa. Tämä tarkoittaa lähes 7 000 nuorta ikäluokkaa kohden.

Kirjastoselvitys toteaa, että mikäli kaikki 7 000 heikon lukutaidon nuorta syrjäytyisi vuosittain, kansantaloudelle aiheutuvat menetykset olisivat noin 7 miljardia euroa.

Lukutaidosta miljardihyöty

Mikäli lukutaitoa tukemalla voidaan estää vaikkapa tuhannen nuoren syrjäytyminen, säästöjä syntyy mittavasti.

– Merkitys on miljardiluokkaa, sanoo selvitykstä tehnyt analyytikko Vesa Kokkonen Oxford Research Oy:stä.

– Ehkä tässä selvityksessä yllätti kirjaston merkitys lukutaidolle ja sen volyymi. Lukutaidon ylläpito on selvästi kirjaston tärkein vaikutus, sanoo Maarno.

Kaikki heikosti lukevat eivät tietenkään syrjäydy, eikä kirjaston merkitys lukutaidolle ole sekään yksiselitteinen. Lukutaidossa painaa taustalla kuitenkin kirjojen saatavuus ja PISA:n valossa parhaiten lukevat kuluttivat kaunokirjallisuutta.

– Vaikutussuhteet ovat monimutkaisia ja ihan suoriksi ei voi mutkia vetää. Näkisin kirjaston roolin kuitenkin erittäin tärkeänä. Meillä on kirjastolaki, jonka mukaan jokaisessa kunnassa pitää olla kirjasto ja monessa paikassa ne ovat ainoita tarjolla olevia kulttuuripalveluita, muistuttaa Maarno.

Kirjasto on monialapalvelu

Kirjastoista saa nykyään entistä enemmän erilaisia neuvontapalveluja ja ne myös toimivat tapahtumapaikkoina. Kysyntää tiloille, neuvonnalle ja tapahtumille riittää.

– Kirjastotilat tarjoavat yhä useammalle paikan tehdä työtä ja kirjastoissa järjestetään tapahtumia enemmän kuin koskaan aikaisemmin. Tapahtumat keräävät lähes miljoona kävijää vuodessa, Maarno sanoo.

– Kirjastotilan käytön monipuolistuminen on kiinnostava havainto samoin se, mitä kirjasto tekee suomalaisille digitaitojen opastamisessa. Noin 350 000 saa kirjaston kautta vuosittain koulutusta, hän jatkaa.

Kirjastot eivät jatkossa pysty tekemään kaikkia tehtäviään hyvin ilman lisäresursseja.

Rauha Maarno

Kirjastoalalla kannetaan huolta tulevasta. Nykytasoisella rahoituksella ei uusiin haasteisiin pystynä Maarnon mukaan kunnolla vastaamaan.

– Kirjastot eivät jatkossa pysty tekemään kaikkia tehtäviään hyvin ilman lisäresursseja. Esimerkiksi digitaitojen opastaminen entistä aktiivisemmin vaatii henkilöstöä. Vaikka työ on vaikuttavaa, niin se ei voi ikuisuuteen jatkua sillä, että säästetään ja säästetään, rahaa pitäisi jostain löytää.

Maarnon mukaan vuoden alusta voimaan tullut uusi kirjastolaki viestittää selkeästi, että kirjastojen ydintehtävä on lukemisen ja kirjallisuuden edistäminen, mutta ajan haasteisiinkin on vastattava.

Varsinkin lapsille on todella tärkeää, että kirjasto on lähiympäristössä, koska ei sinne tule lähdettyä, jos se on pitkän bussimatkan takana.

Rauha Maarno

– Kirjastoissa tehdään erittäin hyvää työtä lukemisen edistämiseksi, mutta ajassa mukana pitää pysyä ja vastata digitalisaation haasteisiin. Jos julkiset palvelut digitalisoidaan seuraavina vuosina, niin mikä taho auttaa niitä ihmisiä, joilla ei ole tarvittavia taitoja ja laitteita? Meidän mielestä se voi olla kirjasto, mutta tämä edellyttää resurssia. Kirjastot hyvin resurssoituna pystyvät kehittymään hyvin eteenpäin, pitämään perinteisiä tehtäviä ja löytämään uutta roolia.

Kirjastoverkko harvenee

Kirjastoverkko on viime vuosina harventunut muun muassa kuntaliitosten ja säästöjen vuoksi. Maarno sanoo, että hyvien palvelujen takaamiseksi pitäisi löytää kullekin paikkakunnalle sopiva ratkaisu. Liian kauas kirjastot eivät saisi kävijöistään karata.

– Kirjaston merkitys lähipalveluna on suuri, millä se sitten hoidetaankaan, lähikirjastoilla tai isoilla kirjastoilla. Kyllä verkon pitää olla kattava, että kaikki pääsee kirjastoon. Varsinkin lapsille on todella tärkeää, että kirjasto on lähiympäristössä, koska ei sinne tule lähdettyä, jos se on pitkän bussimatkan takana.

Monella paikkakunnalla jo pyörivät itsepalveluperiaatteella toimivat omatoimiajat eivät saa Maarnolta täystyrmäystä. Aukioloajoissa on pidentämispainetta.

– Siinä, että tiloja ja aineistoja voi käyttää omatoimisesti on myös paljon hyvää, jos se täydentää kokonaisuutta. Tarvitaan myös henkilökuntaa, ja olisi tietysti kätevää, jos kirjastot olisi auki, kun ihmiset on vapaalla, sanoo Maarno.

Selvityksen kirjastojen taloudellisista vaikutuksista on teettänyt Suomen kirjastoseura. Selvitys perustuu kirjallisuuteen, tilastoihin ja asiantuntijahaastatteluihin. Raportti julkistettiin tänään alkaneilla valtakunnallisilla kirjastopäivillä (siirryt toiseen palveluun) Jyväskylässä.

Juttua korjattu klo 14:10 . Kirjastoissa ei järjestetä lähes miljoonaa tapahtumaa vuodessa, vaan järjestetyt tapahtumat keräävät lähes miljoona kävijää.