Kaksi tutkijaa pyörän päällä, selässä repullinen mittauslaitteita – paljonko saasteita pyöräilijän keuhkoon päätyy?

Entä voiko pyöräilijä vaikuttaa reittivalinnoillaan siihen, miten paljon ilmansaasteita hän hengittää? Tätä tutkitaan nyt Helsingissä ensimmäisen kerran Suomessa.

ilman epäpuhtaudet
THL:n tutkijat Taina Siponen ja Pekka Taimisto pyöräilevät tutkimusreput selässään.
THL:n tutkijat Taina Siponen ja Pekka Taimisto pyöräilevät tutkimusreput selässään.Mårten Lampén / Yle

Keskinopeus 15 kilometriä tunnissa. Varusteena viiden kilon painoinen keltainen reppu, jonka sisällä on THL:n mittauslaitteisto.

Kaksi kuopiolaista Terveyden- ja hyvinvoinnin laitoksen tutkijaa polkee parin viikon ajan eri puolilla Helsinkiä. He mittaavat ja tutkivat ilmansaastepitoisuuksia, joita pyöräilijä imuroi itseensä kaupunkiajossa.

Taina Siponen ja Pekka Taimisto lähtevät aina samasta paikasta ja päätyvät tiettyyn sovittuun pisteeseen, mutta reittivalinnat ovat erilaiset.

– Toinen reiteistä on aina vilkkaammin liikennöity kuin toinen, kertoo tutkija Taina Siponen.

Reittipareja on seitsemän kappaletta, niiden pituudet vaihtelevat neljän ja seitsemän kilometrin välillä. Reittiparit sijoittuvat eri puolille Helsinkiä, yksi ulottuu Espoon puolellekin. Ne valikoituivat sen perusteella, että toinen on aina vilkkaammin liikennöity kuin toinen.

– Esimerkiksi nyt minä poljen Merihaasta Kruununhaan rannan kautta Presidentinlinnan ohi ja sieltä Ruoholahteen. Pekka taasen lähtee tästä Merihaasta Eläintarhanlahtea pitkin ja jatkaa sieltä Ruoholahteen.

Siponen on tällä kertaa siis se tutkijoista, joka pyöräilee käytännössä koko matkan autotien vieressä.

Ainutlaatuinen tutkimus Suomessa

Taimiston ja Siposen lähtöpaikka ja päätepiste ovat aina samat, heillä on selässään identtiset reput, joissa varsinainen laitteisto piilee. Mittausmötikästä lähtee letkuja, joiden toinen pää sijoittuu lähelle pyöräilijän suuta. Laite mittaa sitä, kuinka monta mikrogrammaa hiukkasia on kuutiossa hengitysilmaa.

– Mittaamme eri hiukkaskokoluokkien pitoisuutta, sen lisäksi mitataan hiukkasten lukumäärää, ja nokipitoisuutta, kertoo Taina Siponen.

Suomessa tutkimus tehdään nyt ensimmäisen kerran. Vastaavia tutkimuksia on tehty niissä Euroopan kaupungeissa, joissa pyöräillään paljon. Tällaisia kaupunkeja löytyy esimerkiksi Hollannista, Espanjasta ja Tanskasta.

– THL:n aikaisemmassa tutkimuksessa totesimme, että pyöräilijä altistuu ilmansaasteille enemmän kuin autoilija. Siksi halusimme alkaa selvittää enemmän tätä pyöräilijän altistumista. Nimenomaan sitä, voiko omilla reittivalinnoilla vaikuttaa altistumiseensa, kertoo Siponen.

Ilmansaasteet ovat haitallisia

Suurimmat ilmansaasteiden lähteet ovat kaupungeissa liikkenne ja puun poltto takassa tai puulämmitteisessä saunassa. Pitkäaikainen altistuminen ilmassa leijuville pienhiukkasille aiheuttaa Suomessa arviolta 1 800 ennenaikaista kuolemaa vuosittain. (siirryt toiseen palveluun)

– Jopa lyhytaikainen altistuminen voi olla haitallista, sanoo THL:n tutkija Taina Siponen.

Miksi juuri Helsinki valikoitui tutkimuskohteeksi, miksei vaikkapa tutkijoiden kotikaupunki Kuopio?

– Siksi, että Helsingissä ilman saastepitoisuudet ovat korkeammat kuin muissa Suomen kaupungeissa. Täällä on enemmän liikennettä kuin muualla. Sen sijaan jos vertaa Helsinkiä saasteen määrässä muihin metropoleihin, ei Helsinki ole pahimmasta päästä ollenkaan.

Ja miten paljon pyöräilijä voi itse vaikuttaa saasteille altistumistaan valitsemalla reitin kauempaa vilkasliikenteisistä teistä – se selviää viimeistään vuoden 2018 alussa, kun tutkijat Siponen ja Taimisto ovat purkaneet ja analysoineet reppujensa imuroimat tiedot.