Tornionlaaksolaisten rotututkimuksista ja kielisyrjinnästä tehdään selvitys

Ruotsissa aletaan selvittää tornionlaaksolaisia ja meänkielisiä vuosikymmenien ajan piinanneita rikkomuksia.

meänkieli
Ylitornion Aavasaksa.
Risto Koskinen / Yle

Ruotsin Kulttuuriministeriö on myöntänyt 130 000 kruunua tornionlaaksolaisiin ja meänkielisiin kohdistuneita rikkomuksia käsittelevään esitutkimukseen.

Tarkoitus on selvittää, miten järjestelmällistä ja laajamittaista tornionlaaksolaisten syrjiminen on vuosikymmenten saatossa ollut.

Ruotsalaistamispolitiikan varjolla heiltä muun muassa kiellettiin oma kieli, ja heille tehtiin kallonmittauksia rotubiologian nimissä. Kouluissa lapsia rangaistiin meänkielen puhumisesta kymmeniä vuosia aina 1960-luvulle saakka.

Rotubiologisia tutkimuksia pääkallon tutkimisineen tehtiin niitäkin vuosikymmenten ajan. Uppsalaan vuonna 1922 perustettu rotubiologinen tutkimuslaitos johti tutkimuksia, joiden tavoitteena oli kartoittaa muun muassa pohjoisessa elävän suomalaisen rodun alkuperä ja toisaalta myös pyrkiä estämään sen sekoittuminen puhtaisiin ruotsalaisiin.

Esitutkimus aloitetaan ensi syksynä ja sen tekevät Tornionlaaksolaisten Keskusliitto yhdessä Luulajan teknisen yliopiston ja nuorisoliitto Met Nuorten kanssa.

Rotubiologian laitos ei ollut sattumaa

Tornionlaakson Keskusliiton puheenjohtaja Bengt Niska on tyytyväinen, että pimentoon jääneisiin historian tapahtumiin halutaan vihdoin saada selvyys.

– On hyvä, että asiat ovat tulleet "framille". Tähänkin kysymykseen täytyy löytyä jonkinlainen sovinto siitä, mitä silloin aikoinaan tapahtui, Niska sanoo.

Ruotsalaisten laajamittaiset rotututkimukset ja niiden seuraukset ovat toki olleet tutkimusten kohteena viime vuosikymmenen aikana. Meänkieltä puhuvien tornionlaaksolaisten synkkää historiaa ei kuitenkaan ole juuri pohdittu.

– Se on ollut häpeällinen asia ja siksi se on jäänyt niin sanotusti syrjään. Se on ollut ihmisten tiedossa ja siitä on oltu katkeria. Esimerkiksi siitä, että meni kymmeniä vuosia etteivät vanhemmat opettaneet lapsillensa omaa kieltä, Bengt Niska kertoo.

– Me emme hae yksittäisiä syyllisiä tai syntipukkeja, vaan totuutta siitä, mikä oli valtion rooli. Esimerkiksi tämä rotubiologinen laitos, joka Uppsalaan perustettiin vuonna 1922. On päivänselvä asia, että valtio sen perustamisesta vastasi, valtio myönsi siihen rahat ja valtio oli sen takana. Ei se mikään sattuma ollut.

Tornionlaaksolaiset on yksi Ruotsin kansallisista vähemmistöistä. Tornionlaaksolaisia asuu muun muassa Haaparannalla, Övertorneålla, Pajalassa, Kiirunassa ja Jällivaarassa.