Rauhoitetun hämeenkylmänkukan säilymiseksi on tehty töitä – kanta näyttäisi nyt elpymisen merkkejä

Erittäin uhanlalaiseksi luokitellut maakuntakasvin kukinta onnistui tänä keväänä hyvin Kanta-Hämeessä.

uhanalaiset kasvit
Kaksi vaalean violettia hämeenkylmäkukkaa
Suomessa hämeenkylmänkukkaa tavataan lähes yksinomaan Kanta-Hämeessä, jonka maakuntakasvi hämeenkylmänkukka on.Anne Niskanen / Yle

Kanta-Hämeen maakuntakasvi, hämeenkylmänkukka (Pulsatilla patens ssp. patens) on kotiseuturakas kasvi. Sitä tavataan Suomessa lähes yksinomaan Kanta-Hämeessä. Takavuosina kasvi oli niin yleinen, että sitä riitti torimyyntiin saakka. Nykyään sitä tavataan entistä harvemmin.

Tänä vuonna on käynnistynyt tarkempi tutkimus hämeenkylmänkukan esiintymisestä, kukinnasta ja siitä, miten ympäristötekijät vaikuttavat kasviin.

Hämeenlinnan ympäristöasiantuntijan Heli Jutilan lisäksi tutkimuksessa on mukana Lammin biologinen asema, joka on yksi Helsingin yliopiston bio- ja ympäristötieteellisen tiedekunnan kolmesta kenttäasemasta.

Heli Jutila on selvittänyt jo kauan hämeenkylmänkukan kukintaa ja esiintymistä. Kylmäkukan tilanne on hieman parantunut 1990-luvun tilanteesta.

– Tämä johtuu pitkälti niistä hoitotoimenpiteistä, joita on vuosien saatossa tehty monilla kylmänkukan esiintymisalueilla. Esimerkiksi Hämeen ELY-keskus on antanut yksityishenkilöille luvan poistaa kuusten taimia ja pensaita kylmänkukkien läheisyydestä, jolloin kasvin elinolot ovat parantuneet.

Erityisesti yhden kasviyksilön tilanne kiinnnostaa ja huolestuttaa.

kasvitieteilijä Heli Jutila tutkii Tuuloksen Hevospierettämänmäen kukkia
Hämeenlinnan ympäristöasiantuntija Heli Jutila on selvittänyt jo pitkään hämeenkylmänkukan kukintaa ja esiintymistä.Markku Karvonen / Yle

– Niukat, yksittäisten kukkien esiintymät ovat huonossa kunnossa ja osa niistä kuolee. Ehkä näiden kylmänkukkayksilöiden ikäkin saattaa olla niin korkea, että niiden elinvoima on heikentynyt, arvioi Heli Jutila. Murheellista on, että pienempiä esiintymiä häviää jatkuvasti.

Opinnäytetyö hämeenkylmänkukasta

Rauhoitettu hämeenkylmänkukka kiinnostaa myös hollantilaista Katinka Vloonia. Amsterdamin VU yliopistossa opiskeleva Katinka Vloon valmistelee opinnäytetyötä hämeenkylmänkukan ja risteymän elinkelpoisuudesta, sekä niihin vaikuttavista tekijöistä.

Heli Jutila kertoo, että tätä tutkimusta varten on valittu otos hämeenkylmänkukkia ja risteymiä kahdeksan kylmänkukkaesiintymän alueelta.

Tutkimuksiin kuuluu myös kylmänkukan esiintymisalueiden ympäristötekijöiden tutkimus. Valon määrä on lajin esiintymisen ja kukinnan kannalta olennainen tekijä.

– Valon määrää on mitattu paitsi maastoon sijoitetuilla mittareilla, myös käsikäyttöisillä mittareilla ja myös valokuvaamalla varjostavan lehvästön tiheyttä kalansilmälinssillä sekä prosessoimalla tästä saatua tietoa, kertoo ympäristöasiantuntija Heli Jutila.

Tutkimuksiin on hankittu asianmukaiset luvat.

Numeroinnit ovat tutkimuksen kannalta tärkeitä ja toivotaan, että ne saavat olla rauhassa.

Heli Jutila

Kylmänkukkien yksilöllisen seurannan tehostamiseksi kasvit on numeroitu tutkimuspopulaatioissa, joita ovat muun muassa Tuuloksessa Hevospierttämänmäen, Hauholla Ruskeanmullanharjun ja Janakkalassa Tunturivuoren esiintymät.

– Numeroinnit ovat tutkimuksen kannalta tärkeitä ja toivotaan, että ne saavat olla rauhassa. Tulevina vuosina voidaan varmuudella seurata, miten yhden yksiön tilanne kehittyy vuosien varrella.

Pitkä ja runsas kukinta

Kylmänkukan kukinta oli tänä kevään runsasta. Se jatkui pidempään kuin normaalisti. Esimerkiksi Janakkalan Tunturivuoren esiintymistä laskettiin 59 yksilöä ja 339 kukkaa. Hauhon Ruskeanmullanharjulla puolestaan laskettiin 149 yksilöä ja 207 kukkaa.

Runsas kukinta voi selittyä esimerkiksi sillä, että viime vuonna kasvit pystyivät yhteyttämään hyvin ja näin keräämään resursseja seuraavan kevään kukintaa varten. Kukkasilmuthan muodostuvat jo edellisenä syksynä, muistuttaa Heli Jutila.

– Tänä vuonna kevät oli pitkä ja viileä, eikä kylmänkukka siitä nimensä mukaisesti hätkähtänyt vaan taisi siitä jopa hyötyäkin.

Monta vaalean lilaa hämeenkylmänkukkaa metsässä
Kukinnot on merkitty. Tärkeiden lappujen toivotaan saavan olla rauhassa.Anne Niskanen / Yle

Toisaalta viime vuonna kukinta oli joissakin paikoissa aika niukkaa, ja se saattaa myös osaltaan selittää tämän kevään runsaan kukinnan. Esimerkiksi Hämeenlinnassa Ahveniston harjulla kasvaa hämeenkylmänkukkia, mutta viime vuonna sieltä löydettiin vain yksi kukkiva yksilö.

– Sen sijaan tänä vuonna Ahvenistolta löydettiin peräti 18 kukkivaa kasvia ja niissä oli yhteensä 44 kukkaa, kertoo Hämeenlinnan ympäristöasiantuntija Heli Jutila.

Ahvenisto on yksi Metsähallituksen Paahde-Life-hankkeen kohteista, johon on istutettu sopiviin kohteisiin lisää hämeenkylmänkukkia.