1. yle.fi
  2. Uutiset

Vapautetut ilmapallot päätyvät usein luontoon – "Haitta voi olla isompi kuin ilo"

Vapaaksi päässeiden ilmapallojen tarkkoja ympäristövaikutuksia ei tiedetä. Ennen maatumista pallojen muovi saattaa päätyä eläinten vatsaan.

ilmapallot
LBGT-aktivistit lähettivät lentoon värikkäitä ilmapalloja homo- ja transfobian vastaisena päivänä Pietarissa 17. toukokuuta.
Anatoly Maltsev / EPA

Ilmapalloja päästetään usein irti osana erilaisia juhlia ja tempauksia. Yle uutisoi kesäkuun alussa, kun Velkualla vapautettiin ilmapalloja taivaalle. Vaikka koululaisten tempaus herätti suuressa yleisössä ihastusta, synnytti se osassa myös vastustusta.

Pallojen vapauttamisella voi olla haitallisia vaikutuksia luonnolle ja eläimille.

Asiaa ei ole juuri tutkittu, mutta Turun yliopiston Saaristomeren tutkimuslaitoksen asemanjohtaja Jari Hänninen arvioi, että lateksiset eli luonnonkumiset ilmapallot käyttäytyvät meressä muiden muovien ja kumien tavoin.

Muovit hioutuvat mekaanisen jauhautumisen kautta mikromuoviksi, jota pienen planktonin tiedetään syövän. Mikromuovi voi edelleen kerääntyä planktonia syövien kalojen kudoksiin.

– Muovi ei sula eliöiden suolistossa, vaan se jatkaa edelleen ravintoketjussa ylöspäin, Hänninen toteaa.

Merien kasvava, mutta vähän tunnettu ongelma

Muovin määrä vesistöissämme lisääntyy koko ajan. Sitä päätyy veteen paitsi roskista, myös jäteveden mukana. Jätevedenpuhdistamot eivät pysty vielä poistamaan mikromuovia veden joukosta.

Alustavien kokeiden mukaan muovia löytyy jatkuvasti.

Jari Hänninen

Hänninen kertoo, että mikromuovit ovat iso ongelma myös Turun lähialueilla. Saaristomeren tutkimuslaitos tutkii parhaillaan Seilin saarella muovien esiintymistä vesistössä.

– Alustavien kokeiden mukaan muovia löytyy jatkuvasti, Hänninen kertoo.

Ilmapalloja
Pixabay

Ilmapallot maatuvat

Ilmapallotoiminnan vastaava Asko Jokinen Ilmapallokaupasta kertoo, että kaikki heidän myymänsä ilmapallot valmistetaan maatuvasta lateksista.

– Sanotaan, että ne maatuvat samaa vauhtia kuin tammen lehti, Jokinen arvioi.

Ilmapallokeskus Balloon Center Oy:n toimitusjohtaja Petri Nieminen kertoo, että myös heidän kumipallonsa ovat luonnonkumia. Niiden maatumisaika vaihtelee olosuhteiden mukaan puolesta vuodesta vuoteen.

– Raaka-aine on uusiutuvaa, joten ne rasittavat luontoa mahdollisimman vähän, Nieminen sanoo.

Biohajoavat pallot eivät ole uusi ilmiö

Ilmapalllokaupan Asko Jokinen ei pidä ilmapallojen vapaaksi päästämistä ympäristön kannalta ongelmallisena. Pallot ovat biohajoavia, vaikka maatumisprosessissa kestää aikansa.

Jokisen mukaan erilaiset pallojen kestoa pitkittäneet haitalliset kemikaalit kiellettiin vuosia sitten. Nykyään pallojen käyttöikä on biohajoavuuden vuoksi lyhyempi.

Eläimet eivät käsitä mitä muovit ovat eivätkä ymmärrä niiden vaarallisuutta.

Pertti Sundqvist

– Sanoisin, että kaikilla vastuullisissa myyjillä ilmapallot ovat varmasti biohajoavia. Tietääkseni muunlaisten myynti on kiellettykin, Jokinen kertoo.

Eläimet eivät ymmärrä vaaraa

Suomen luonnonsuojeluliiton tekninen neuvonantaja, Turun luonnonsuojeluyhdistyksen puheenjohtaja Pertti Sundqvist kertoo, että maatuvien ilmapallojen pitkäaikaisvaikutukset ovat vähäisempiä kuin muiden pallojen.

Eläimet kuitenkin saattavat syödä ilmapalloja ennen kuin ne maatuvat. Pienillä eläimillä suolistotukosten riski on korkea. Pahimmillaan eläin voi jopa kuolla.

– Eläimet eivät käsitä, mitä muovit ovat, eivätkä ymmärrä niiden vaarallisuutta, Sundqvist kertoo.

Lintujen tiedetään myös sotkeutuvan esimerkiksi kalastajien verkkoihin ja siimoihin. Sundqvist pitääkin mahdollisena, että linnut voisivat sotkeutua myös ilmapallojen naruihin.

Saaristomeren tutkimuskeskuksen Jari Hänninen kertoo nähneensä irtonaisia narunkappaleita meren rantoihin huuhtoutuneina, mutta ei ole koskaan havainnut, että eläimiä olisi jäänyt niihin kiinni. Naruja myös keräillään ajoittain rannoilta pois.

Ilmapalloja taivaalla
Pixabay

Ilmapallojen puuvillanaruista ei haittaa ympäristölle

Ilmapallokaupan Asko Jokinen kertoo, että heidän käyttämänsä narut ovat maatuvaa puuvillaa. Joskus yritykset ja yhdistykset kuitenkin haluavat täyttää ja sitoa pallot itse. Ne käyttävät useimmiten muovia sisältäviä, maatumattomia pikanauhasulkijoita.

– Mutta ne pallot annetaan ihmisille, jotka vievät ne kotiinsa ja siellä roskiin. Nauhasulkijoilla varustetuilla palloilla ei tehdä niin sanottuja pallopäästöjä, Jokinen kertoo.

Haitta voi olla isompi kuin ilo.

Pertti Sundqvist

Myös Turun luonnonsuojeluyhdistyksen Pertti Sundqvist ja Saaristomeren tutkimuslaitoksen Jari Hänninen arvioivat puuvillanarun maatuvan melko nopeasti. Sen ympäristöhaitat ovat siksi melko pieniä.

– Koska puuvilla on luonnollista materiaalia, se menee jopa eläinten suolistosta läpi, Sundqvist kertoo.

Ilmapallopäästöt jakavat mielipiteitä

Turun luonnonsuojeluyhdistyksen Pertti Sundqvistin mukaan ilmapallojen vapauttamisesta saatu ilo on yleensä hyvin hetkellinen ja pieni. Hänen mielestään ilmapallojen vapaaksi päästämisen sijaan tulisi keksiä muita juhlimisen tapoja.

– Haitta voi olla isompi kuin ilo. Aika turhalta tuntuu, Sundqvist toteaa.

Ilmapallokaupan Asko Jokinen pitää niin sanottuja ilmapallopäästöjä vain marginaalisena ilmiönä Suomessa. Yleensä palloja jaetaan ihmisille esimerkiksi toreilla.

– Ei täällä ole sellaista pallokulttuuria, että päästettäisiin satoja tai tuhansia palloja ilmaan, Jokinen kertoo.

Lue seuraavaksi