Vihatusta katutaiteesta tuli sisustuskelpoista – graffititaitelija ryhtyi tekemään keittiöremontteja

Viime aikoina graffititaiteilijan harrastus on poikinut pieniä keittiöremontteja.

graffitit (teokset)
Graffititaiteilija ryhtyi tekemään keittiöremontteja
Graffititaiteilija ryhtyi tekemään keittiöremontteja
Jarko Manninen maalaa teosta "Punainen underground"
Punainen voima kytee lahtelaisen kaupunkimaiseman allaOrna Ben Lulu / Yle

– Viipurin linnan tornissa enoni raaputti hänen ja vaimonsa nimet sydämen kera seinään. Näin ensimmäistä kertaa, että joku jätti merkin ja joku diggasi siitä. Ihan pikku juttu sai minut katselemaan seiniä ja ympäristöäni eri tavalla.

Parikymmentä vuotta myöhemmin olemme kerrostalon katolla, jossa Jarko Manninen kaivaa kylmän rauhallisesti kiiltäviä spraymaalikannuja repusta ja tuijottaa hetken eteensä. Projektina on erilainen keittiöremontti.

Alkaa maalaus vierekkäin aseteltujen kaapinovien pinnoille varmalla otteella. Mies tekee kaiken vapaalla kädellä, sillä teos ja värimaailma on jo tarkkaan suunniteltuna päässä. Ihailtava flow on tuhansien työtuntien tulosta.

– Vuonna 1996 aloitin tägäilemään. Olin tuolloin 11-vuotias, Manninen muistelee.

Jarko Mannisen ensimmäinen keittiöremontti
Jarko Mannisen ensimmäinen keittöremontti.Jarko Manninen

Graffititaide on ristiriitaisia tunteita herättävä ilmiö. Monen mielestä se on yhteiskuntaa kuormittavaa töhrintää, joidenkin mielestä se on taas erottamaton osa urbaania miljöötä.

Ehkäpä suurin muutos lahtelaisessa maalauskulttuurissa on se, että nykyisin kysytään maalauslupia purkutaloihin

– Filosofisesti tämä on erilainen harrastus, johon yleensä yhteiskunta yrittää kannustaa. Riippuu niin pienestä saako tästä vihaa niskaan, vai saako tästä kiitosta ja kunniaa.

Tänään kuitenkin tarjolla on ihailua.

– Tämä on toinen keittiöni, jonka pääsen maalaamaan. Idea lähti kaveriltani, joka halusi saada uutta ilmettä räikeisiin 70-luvun kaappeihin. Saimme isännöitsijältä luvan ja aloimme puuhastelemaan.

– Graffiteilla saa muutettua keittiön ilmeen edullisesti ja suhteellisen ekologisesti. Vanhoja kaappeja ei tarvitse vaihtaa uusiin ja lopputulos on taatusti yksilöllinen.

Manninen viimeistelee teoksensa punaisilla palloilla. Vanhoihin keittiönkaappeihin syntynyt maalaus saa nimen “Punainen undeground”.

Keittiö ennen pintakäsittelyä
Keittiön kaapistot saivat uuden ilmeen.

Lahti-graffiti elää

Suomessa ensimmäisen graffitit ilmestyivät 70-luvun lopulla, jotka näkyivät katukuvassa poliittisten lausahdusten muodoissa. Sittemmin vaikutteita imettiin amerikkalaisesta underground-kulttuurista.

Päiväsaikaan kouluavustajana työskentelevä Manninen on 20 vuoden aikana nähnyt graffitikulttuurin muutokset Lahdessa.

– Lahti-graffitin kulta-aikoja elettiin 90-luvulla, jonka aikana eri puolille kaupunkia muodostui maalausporukoita. Minun kaverit ikävä kyllä lopettivat, joten olin pitkään aikuisiällä yksinäinen susi.

Lahdessa ei ole kuitenkaan rakennettu laillista vaneriseinää, jollainen on esimerkiksi Helsingin Suvilahdessa

Lahdessa on Mannisen mukaan tällä hetkellä etelä-suomalaiselle kaupungille tyypillinen graffitiyhteisö. Aktiivisia tekijöitä löytyy kymmenkunta, joiden lisäksi kaupungilla liikkuu vierailevia tähtiä.

– Ehkäpä suurin muutos lahtelaisessa maalauskulttuurissa on se, että nykyisin kysytään maalauslupia purkutaloihin.

– Ennen ihmiset saattoivat rynnätä maalaamaan luvatta pienenkin tulipalon jälkeen. Nyt kun rehdisti kysellään, niin kyllä niitä sitten saa.

Jarko Mannisen unelmien yhteiskunnassa jokainen toteuttaisi itseään luovuuden kautta joka päivä
Jarko Manninen harrastaa graffitien lisäksi runoilua ja trumpetin soittoa. Mannisen mielestä jokaisen tulisi tehdä joka päivä jotakin luovaa. Orna Ben Lulu / Yle

Laillisuus vähentää töhrintää

Lahdessa kouluavustajana työskentelevä Manninen inspiroituu kotikaupunkinsa panoraamasta, jota hän käyttää usein töidensä teemana. Manninen on maalaamisen lisäksi taltioinut lahtelaisia graffiteja vuosien ajan.

Aina taiteen harrastaminen ei ole ollut helppoa. Vuosituhannen vaihdos laittoi kapuloita rattaisiin ala-kulttuurin kasvulle. Vuonna 1997 Helsingin kaupunki otti maalailulle nollatoleranssin.

– Helsingissä Stop töhryille -kampanja muutti menon pääkallojahdiksi, joka heijastui myös Lahdenkin politiikkaan. 2000-luvun alusta aina vuoteen 2012 maalaaminen oli kotikaupungissani laitonta, eikä yhtään laillista tilaustyötä julkisiin tiloihin päästy tekemään.

– Itse jouduin virkavallan kanssa tekemisiin kuvien kuvaamisesta, vaikka julkisella paikalla se on täysin laillista. Ihmiset suhtautuivat jopa valokuvaamiseen negatiivisesti.

Jarko Manninen kuvailee graffitiensä tyyliä "karkuun pötköilevänä".
Jarko Manninen kuvailee tyyliään "karkuun pötköilevänä". Myös tässä on teoksessa teemana Lahden panoraama.Jarko Manninen

Vuosikymmenen vaihteessa graffiteja koskeva politiikka koki Mannisen ja muiden maalareiden onneksi vapautumista.

– Laillisia maalausseiniä on myötämielisemmän politiikan myötä putkahdellut Helsingissä tasaiseen tahtiin. Lahdessa ei ole kuitenkaan rakennettu vaneriseinää, jollainen on esimerkiksi Helsingin Suvilahdessa.

– Lahdessa on nyt muutoin ihan hyvä tilanne. Purkutaloihin ja sähkökaappeihin on saanut tehdä töitä. Ja nykyään ohikulkijat jopa juttelevat mukavia, eivätkä ole inhottavia.

Tällä hetkellä Lahden laillinen seinä löytyy pian purettavalta Kivimaan yläkoululta. Graffitin maalausta opettava Manninen korostaa laillisten maalausseinien tärkeyttä.

– Täytyy muistaa, että laillisiin paikkoihin käytetyt maalit ovat pois katukuvasta.