1. yle.fi
  2. Uutiset

Teurasjäte avuksi pilaantuneen maan puhdistamiseen – "Öljystä häviää jopa 70 prosenttia parissa kuukaudessa"

Lihaluujauheen avulla maa-aines pystytään kierrättämään uusiokäyttöön edullisesti.

Teurasjätteet
Kovettunutta lihaluujauhoa tutkijan käsissä.
Kovettunut lihaluujauho sekoitetaan pilaantuneeseen maahan, jossa se yhdessä mikrobien kanssa tuhoaa haitalliset aineet.Mika Moksu / Yle

Helsingin yliopiston Lahden yksikössä on parin vuoden ajan kehitetty uudenlaista menetelmää pilaantuneen maan puhdistamiseen. Esimerkiksi öljyn pilaamaan maahan sekoitetaan teurasjätettä, tarkemmin sanoen lihaluujauhoa.

Öljyn tahrimassa mullassa sen tarkoituksena on toimia ravinteena mullassa oleville mikrobeille, kuten bakteereille ja sienille. Öljyssä puolestaan on hiiltä. Yhdessä ne muodostavat reaktion, jossa mikrobit pilkkovat öljyn jopa olemattomiin.

Tavallaan öljy syö itse itsensä hengiltä lihaluujauhon ansiosta.

Ville Selonen

– Tavallaan öljy syö itse itsensä hengiltä lihaluujauhon ansiosta, tutkija Ville Selonen kertoo.

Luonnon kiertokulkua pikakelauksella

Menetelmä on periaatteeltaan normaalia luonnon kiertokulkua, jossa esimerkiksi bakteerit syövät haitallisen ainesosan pois. Lihaluujauhon avulla luonnon työtä nopeutetaan.

Tutkijat testasivat menetelmää viime kesänä ensimmäisen kerran isommassa mittakaavassa entisen huoltoaseman tonttimaan puhdistuksessa.

Pilaantunut maa-aines jaettiin kahteen kasaan. Toiseen maakasaan lisättiin lihaluujauhoa, ja sen annettiin vaikuttaa pari kuukautta. Toinen kasa toimi vertailumateriaalina, jossa öljyn annettiin hajota omaa tahtiaan. Ero kasojen puhdistumisessa oli valtava.

Öljystä hävisi parissa kuukaudessa jopa 70 prosenttia lihaluujauhon ansiosta.

Ville Selonen

– Öljystä hävisi parissa kuukaudessa jopa 70 prosenttia lihaluujauhon ansiosta. Luonnollinen häviämä toisessa kasassa ilman ravinnelisää oli vain viidestä kymmeneen prosenttia. Tärkeämpää kuitenkin on jäävä pitoisuus. Tässä pääsimme alimpaan ohjearvoon, eli puhdistettu maa-aines alkoi jo kelvata uudelleenkäyttöön, Selonen kertoo.

Tutkija Ville Selonen tutkailee näytettä, jossa on maahan päässeitä raskasmetalleja.
Tutkija Ville Selonen tarkastelee näytettä, jossa on maahan päätyneitä raskasmetalleja.Mika Moksu / Yle

Maa-aines kiertoon

Maa-aineksen kierrättäminen onkin ollut yksi syistä, miksi teurasjätteen hyödyntämistä on alettu kehittää. Nykyisin suurin osa pilaantuneesta maa-aineksesta läjitetään kaatopaikoille. Se johtaa monimutkaiseen noidankehään.

Etenkin kaupungeissa tonttimaa uuden asutuksen rakentamiseen on vähissä. Sen vuoksi asuinrakentamista joudutaan kaavoittamaan esimerkiksi käytöstä poistetuille teollisuustonteille.

Varsin usein niiden maapohja on saastunutta, eikä asuinrakentamista voi aloittaa ennen työlästä ja kallista maanvaihtoa. Pilaantunut maa viedään kaatopaikalle, ja tilalle tuodaan maata muualta. Ja esimerkiksi soranottopaikkoja on maassamme vain rajallisesti. Tutkija toivookin lihaluujauhosta ratkaisua tähän ongelmaan.

Lihaluujauhon avulla saamme asuinalueille kalpaamattoman maan käytettyä jossain muualla.

Ville Selonen

– Kaatopaikatkin ovat alkaneet rajoittamaan pilaantuneen maa-aineksen vastaanottoa. Lihaluujauhon avulla saamme asuinalueille kalpaamattoman maan käytettyä jossain muualla, eli voitaisiin kierrättää olemassa olevaa maa-ainesta. Yritämme saada tästä siis menetelmä, joka on edullinen ja jonka avulla saamme maat kiertoon ja vähennettyä turhaa rekkarallia, tutkija Selonen painottaa.

Bisnestä vireille

Lihaluujauhon käyttömahdollisuuksia on Helsingin yliopiston mukaan tutkittu maailmanlaajuisesti melko vähän.

Tarve teurasjätteiden hyötykäytön kehittämiseen on tutkija Ville Seulosen mukaan seurausta niin kutsutun Hullun lehmän taudin pelosta, jonka vuoksi EU velvoittaa käsittelemään teurasjätteet niin, että ne eivät muodosta terveysriskiä. Aiemmin siis ei ole ollut tarvetta miettiä teurasjätteelle käyttöä.

Toistaiseksi lihaluujauhoa on Suomessa käytetty lannoitteena. Maa-aineksen puhdistamisessa sitä on kokeiltu pääasiassa öljyn ja raskasmetallien puhdistamiseen. Tähänastisten kokemusten perusteella menetelmällä maa-aines saadaan puhdistettua niin, että sitä voidaan käyttää vaikkapa tienrakentamisessa. Asuinrakentamisessa käytetävän maan puhtausvaatimukset ovat paljon kireämmät, ja niihin ei tähän saakka tehdyissä tutkimuksissa ole päästy. Seulonen kuitenkin uskoo, että pidemmällä puhdistusajalla voitaisiin päästä lähes nollatulokseen.

Seuraava tavoite on kuitenkin menetelmän taloudellinen hyödyntäminen.

– Meillä on tavoitteena kehittää biologinen puhdistaminen niin edulliseksi, että voitaisiin kerrättää pilaantunutta maata ja teurasjätettä, joka on maatalouden sivutuote, kertoo tutkija Ville Selonen Helsingin yliopistosta.

Lue seuraavaksi