Britannia äänestää tänään parlamenttivaaleissa – Mitä Mayn valinta tarkoittaisi, entä Corbynin?

Vaaliuurnille britit pääsevät aamuyhdeksältä ja vaalihuoneistot sulkeutuvat puoliltaöin. Maan poliittinen suunta on perjantaista alkaen joko "mayismi" tai "corbynismi".

Britannia
Paperinukkepiirros, jossa Theresa May on pukeutunut 50-luvun tyyliin ja Jeremy Corbyn on pukeutunut 70-luvun tyyliin.
Yle Uutisgrafiikka

LONTOO Britanniassa pääministerien linjoista on perinteisesti väännetty “-ismejä”.

Konservatiivipääministeri Margaret Thatcherin 1980-luvulla lanseeraama “thatcherismi” tarkoitti vapaisiin markkinoihin ja yksityisyrittämiseen keskittyvää uusliberalistista suuntaa. Kolmet peräkkäiset vaalit voittanut Tony Blairin 1990-lukulainen “blairismi” taas entistä markkinamyönteisempää vasemmistolaisuutta.

Mutta millainen on pääministerin paikkaa tavoittelevien konservatiivijohtajan Theresa Mayn tai työväenpuolueen Jeremy Corbynin linja?

Britannian pääpuolueiden politiikka poikkeaa nyt poikkeuksellisen paljon toisistaan. Yhdestä asiasta kriitikot moittivat kuitenkin Mayta ja Corbynia molempia: he katsovat menneisyyteen uusien ratkaisujen etsimisen sijaan.

Vaalihuoneistot sulkevat ovensa kahdeltatoista Suomen aikaa eli viimeistään perjantaina tiedetään, valitsivatko britit "mayismin" vai "corbynismin".

“Mayismi” – 1950-lukua haikailevaa arvokonservatismia

Konservatiivijohtaja Theresa May puhui yhteiskunnallisen tasa-arvon edistämisestä heti johtajaksi noustuaan. Hän on aiemmin kuvaillut puoluettaan “ilkeäksi puolueeksi”, joka keskittyy vain oman edun tavoitteluun sosiaalisen vastuunkannon sijaan.

Tasa-arvoa korostava konservatismi on kuitenkin jäänyt paljolti puheen tasolle. Edellisten konservatiivijohtoisten hallitusten aikana tehtyjä sosiaalitukien leikkauspäätöksiä May ei ole perumassa.

Hän lupasi vaaliohjelmassaan muutosta, jonka mukaan kotihoitoa saavat joutuisivat maksamaan kustannuksia takaisin omistusasunnosta saatavilla myyntituloilla. May otti kuitenkin suunnitelmissaan takapakkia mielipidemyrskyn vuoksi.

Papin tytär on saanut kritiikkiä siitä, että hän haikailee takaisin 1950-luvun Britanniaan.

May ajaa uusien “oppikoulujen” perustamista eli paluuta järjestelmään, jossa lapset erotellaan eri kouluihin koetulosten perusteella. Konservatiivijohtajan taloudellinen strategia perustuu innovaatioiden ja uuden teknologian sijaan perinteisen teollisuuden tukemiseen.

Mayn kantavana vaaliteemana on brexit.

Lähikuva Theresa Maysta.
Theresa MayWill Oliver / EPA

Vaaleissa Mayn kantavana teemana on kuitenkin ennen kaikkea brexit. 60-vuotias entinen sisäministeri kuvaa itseään “vahvaksi ja vakaaksi” johtajaksi. Ainoaksi, joka voi neuvotella Britannialle edulliset EU-eroehdot.

May ajaa “kovaa” brexit- ja maahanmuuttolinjaa. Hän haluaa Britannian irti niin eurooppalaisilta sisämarkkinoilta kuin tulliliitosta ja lupaa vähentää vuosittain saapuvien siirtolaisten määrää radikaalisti.

Mayn vertailu rautarouva Thatcheriin menee usein mönkään, vaikka molemmat ovat jäykkiä arvokonservatiivisia naispääministerejä.

Thatcher oli vapaiden markkinoiden puoltaja, yksi EU:n sisämarkkinoiden arkkitehdeista, joille Euroopan yhteisistä neuvottelupöydistä ulos joutuminen oli kauhistus. Maahanmuuttokielteisen itsenäisyyspuolue UKIPin äänestäjiä kosiskeleva May taas ajaa kotiyleisölle suunnatuilla ärhäköillä puheillaan kiilaa Euroopan ja Britannian välille.

Mayn konservatiivit lähtivät vaaleihin ylimielisellä asenteella edullisten mielipidemittausten rohkaisemana.

Konservatiivit uskoivat, että työväenpuolueen kannatus vähenee kun kansa näkee sen johtajaa Jeremy Corbynia enemmän vaalien alla. On kuitenkin käynyt päinvastoin. Robottimaiseksi kuvailtu “Maybot” on menettänyt kannattajiaan ja henkilökohtaista suosiotaan.

“Corbynismi” – kaikuja 1970-luvun vasemmistolaisuudesta

Jeremy Corbynin valinta työväenpuolueen johtoon merkitsi jyrkkää eroa Tony Blairin luomaan “uuden labourin” -linjaan. Hänen kannattajiensa ydinjoukolle corbynismi merkitsee paluuta “aitoon” vasemmistolaisuuteen markkinoiden ehdoilla toimivan blairiläisen keskitien sijaan.

68-vuotias veteraanipoliitikko Corbyn on häpeilemätön sosialisti, joka ei pyytele mielipiteitään anteeksi.

Corbyn haluaa kansallistaa rautatiet ja vesihuollon. Vaaliohjelmassa luvataan poistaa korkeakoulujen lukukausimaksut ja tarjota anteliasta ilmaista lastenhoitoa, sekä pidempiä vanhempainvapaita. Osa sosiaalietuuksien leikkauksista peruttaisiin ja lysti kustannettaisiin korkeatuloisimpien palkansaajien ja yritysten veroja korottamalla.

Corbynia syytetään siitä, että hänen ratkaisunsa on suunniteltu menneisyyden oloihin

Corbyn haluaa kieltää nollasopimukset täysin ja kasvattaa ammattiliittojen vaikutusvaltaa. Tämä herättää pelkoja siitä, että Britannia kokisi jälleen lakkojen riivaaman 1970-luvun kaltaisen ajan, jolloin maa oli Euroopan taloudellisesti “sairas mies”. Yksityisyrittäjien tai pätkätöissä viihtyvien oikeudet eivät saa Corbynilta aikaa.

Labour toteuttaisi EU-eron konservatiiveja pehmeämmällä tavalla.

Jeremy Corbyn katsoo suoraan kameraan
Jeremy CorbynAndy Rain / EPA

Matalaan verotukseen ja valtion pieneen roolin tottuneessa Britanniassa Corbynin ohjelma on radikaali, vaikkei se sitä pohjoismaisesta näkökulmasta olekaan. Talouspoliittisesti vasemmistolaisella linjalla on vaikea vakuuttaa uskollisia konservatiiviäänestäjiä, joita labourin pitäisi saada leiriinsä vaalit voittaakseen.

Corbynin Labour lupaa toteuttaa EU-eron, mutta konservatiiveja pehmeämmällä tavalla. Puolue korostaa sisämarkkinaoikeuksien säilyttämisen tärkeyttä. Maahanmuuttolinja on konservatiiveja sallivampi vaikka Corbynkin haluaisi vähentää vuosittain saapuvien siirtolaisten määrää.

Työväenpuolue on luvannut turvata Britanniassa jo olevien EU-kansalaisten oikeudet välittömästi jos se voittaa vaalit.

Pitkän linjan rauhanaktivisti Jeremy Corbyn on joutunut puolueen puheenjohtajaksi noustuaan tekemään myös myönnytyksiä. Britannian riisuminen ydinaseista ei ole puolueen vaaliohjelmassa, mikä lienee ollut Corbynille tiukka paikka. Labour-johtaja ei ole kuitenkaan suostunut sanomaan hyväksyisikö hän pääministerinä ydinaseiden käytön missään olosuhteissa.

Corbynin työväenpuolue on harpponut konservatiivien etumatkaa kiinni vaalikampanjan loppumetreillä tehdyissä mielipidemittauksessa.

Puolueen korostamat perinteiset vaaliteemat, kuten koulut ja julkinen terveydenhuolto ovat saattaneet nousta brittikansan tärkeysjärjestyksessä brexitiä korkeammalle.

Samalla periaatepoliitikko Corbyn on näyttäytynyt esiintymisissään pikemminkin sympaattiselta yliopistolehtorita kuin vaaralliselta vasemmistoradikaalilta, jollaiseksi vastustajat pyrkivät hänet leimaamaan.

Lue myös: Miten käy EU-eron ja saako Skotlannin itsenäisyyshanke uutta virtaa? Seuraa näitä asioita Britannian parlamenttivaaleissa

Juttua muokattu klo 11:36 Corbyn haluaa kansallistaa, ei yksityistää rautatiet ja vesihuollon.