Waltteri Torikka astuu Mannerheimin saappaisiin: "Ooppera tuo esiin inhimillisen puolen kansakunnan ikonista"

Ilmajoen musiikkijuhlien Mannerheim-ooppera paljastaa syyllisyydentuntoisen ja yksinäisen ihmisen.

Carl Gustaf Emil Mannerheim
Mannerheim ooppera
Oopperassa Mannerheimin pikkusisko on nostettu tärkeään rooliin. Hänen kuolemansa muuttaa Mannerheimia ihmisenä. Waltteri Torikka laulaa nimiroolin. Annami Hylkilä esittää pikkusisko Annickaa.Ilmajoen Musiikkijuhlat

Carl Gustaf Emil Mannerheimista on kirjoitettu metritolkulla kirjoja, häntä on tutkittu, käännelty ja väännelty. Hänet on nähty näyttämöllä, valkokankaalla ja animaatiohahmona. Nyt vihdoin, Mannerheimin 150-vuotisjuhlavuoden kunniaksi hänestä on tehty myös ooppera. Ilmajoen musiikkijuhlilla nähtävän oopperan nimiroolissa on baritoni Waltteri Torikka. Häntä ei hirvitä astua mahtimiehen saappaisiin.

– Tämä on pelkästään kiinnostavaa. Onhan se uskomatonta, miten yksi ihminen on merkinnyt niin paljon yhden kansakunnan historiassa. Mutta usein suurmiesten ja -naisten kohdalla keskitytään pelkästään saavutuksiin. Harvemmin tiedetään henkilökohtaisesta elämästä. Tässä esityksessä se puoli tuodaan vahvasti esille.

Mannerheim ooppera
Mannerheimin avioliitto päätyi eroon. Kuvassa Waltteri Torikka ja Mia Heikkinen, sekä tyttäriä esittävät Aili Ritola ja Taimi Koskenkorva.Ilmajoen Musiikkijuhlat

Reilun parin tunnin pituisessa oopperassa käydään läpi koko Mannerheimin elämä. Tehtävä tuntuu mahdottomalta, mutta muutamien keskeisten, traagisten tapahtumien avulla Mannerheimista alkaa kuoriutua uusia kerroksia.

– Tuomme esiin juuri inhimillisyyden ja ihmisyyden, painottaa Torikka.

Teoksen yhtenä punaisena lankana on kodittomuus. Tapahtumat alkavat Louhisaaren kartanosta, jonka perhe menettää isän uhkapelivelkojen vuoksi. Mannerheim oli tuolloin herkässä teini-iässä, joten kodin menetys seuraa läpi elämän.

Toinen kantava teema on menetys ja kuolema. Käänteentekeväksi tapahtumaksi nostetaan pikkusiskon kuolema. Se vaikuttaa Mannerheimiin vahvasti ja muokkaa hänen luonnettaan.

– Tässä on paljon hyvin oopperamaisia elementtejä. Mannerheim kiroaa kuoleman. Lisäksi hänen kätensä sotkeentuvat vereen moneen kertaan. Lopussa hän tekee sovinnon kuoleman kanssa, paljastaa ohjaaja Tuomas Parkkinen.

Mannerheim ooppera
Mannerheim joutui kohtaamaan kuoleman useasti elämänsä aikana.Ilmajoen Musiikkijuhlat

Mannerheim on mitä luontevin oopperan päähenkilö, sillä hänen elämässään riitti dramatiikkaa. Jo pelkästään taloudelliset ja yhteiskunnalliset muutokset, sekä monet sodat aiheuttivat käänteitä ja traagisuutta hänen elämäänsä.

Hän joutui kokemaan pudotuksen kartanoelämästä rahattomuuteen. Lisänsä toivat vielä nuoruuden hulttiovuodet ja lukuisat naisseikkailut. Oopperassa Mannerheimin tarinan rinnalla kulkevat Suomen historialliset tapahtumat.

– Meillä oli tässä työotsikko "mies moneksi". Hänestä löytyy kelmi, sankari, poika, aviomies... Mitä moninaisimpia rooleja ja sehän on aivan täydellistä oopperaa ajatellen, sanoo Parkkinen.

Laila Hirvisaaren ja hänen tyttärensä Eve Hietamiehen kirjoittamassa libretossa myös naishahmoille on annettu paljon tilaa. Suurmiehen lisäksi lavalla nähdään lukuisia isoja naisrooleja. Käsikirjoituksessa on tehty rohkeasti omanalaisia painotuksia, sillä pikkusiskon ohella tärkeimmäksi naishahmoksi nostetaan Mannerheimin taloudenhoitaja, jota esittää Johanna Rusanen-Kartano.

"Täällä on taianomainen meininki"

Vuodesta 1972 pidetyt Ilmajoen musiikkijuhlat on merkittävä oopperakantaesitysten tilaaja. Tällä kertaa säveltäjäksi valikoitui elokuvasäveltäjänä paremmin tunnettu Tuomas Kantelinen. Mannerheim on hänen toinen oopperasävellyksensä. Aiemmin hän on säveltänyt urheilun suurmiehen Paavo Nurmen tarinan oopperaksi. Kantelisen mukaan elokuvassa ja oopperassa on paljon yhtäläisyyksiä.

– Molemmissa täytyy päästä nopeasti dramaattiseen tilanteeseen. Tunnetta ei voi kehitellä kovin kauaa. Ainakin itse koen niin, että tunteen on oltava heti päällä, kortit on ikään kuin paljastettava heti.

Kantelisen elokuvamaiset sävelet nostavat tunteet nopeasti pintaan katsomossakin. Kenraaliharjoituksessa yleisö pyyhki useaan otteeseen silmäkulmiaan.

Mannerheim-ooppera
Tuomas Kantelisen säveltämässä musiikissa on elokuvamaisia elementtejä.Ilmajoen Musiikkijuhlat

Kokonaisen elämän värittäminen sävelin ei tuntunut Kantelisesta lainkaan mahdottomalta tehtävältä.

– Minulle tällainen sopii mainiosti. Otin työn vastaan mieluisana haasteena.

Myös ulkoilmalava asettaa omat vaatimuksensa musiikille.

– Ilman muuta siinä täytyy ottaa muutamia asioita huomioon. Olen pyrkinyt tekemään linjakkaita melodioita ja lisäksi laulun perinteikkyys sopii tälle foorumille.

Mannerheim-oopperan säveltäminen oli monen vuoden urakka. Siinä samalla Kantelinen sävelsi muitakin tilaustöitä. Hollywoodissakin työskennellyt Kantelinen ei voi olla ihastelematta ilmajokisten talkoohenkeä.

– Oopperan tekemisen meiningissä on jotain aivan taianomaista. Täällä tehdään talkootöillä aivan maailman luokan meininkiä. Se on kyllä hatunnoston paikka paikalliselle tekijätiimille.

Tänä vuonna Ilmajoella voidaan huokaista helpotuksesta jo ennen ensi-iltaa. Kaikki tämän kesän oopperat ovat loppuunmyytyjä ja ensi kesän esityksistäkin on varattu jo yli puolet.