Vaikea keskittyä avokonttorissa? Väitös: Ongelmia voi vähentää tasaisella taustahuminalla

Kaiuttimien kautta tulevan huminan avulla taustapuhe vaimenee, keskittyminen paranee ja stressi pysyy aisoissa.

avokonttorit
Toimistotyöntekijä kuulosuojaimet päässä
Joku turvautuu konttorissa kuulosuojaimiin, kun ympäröivä melu häiritsee liikaa.Lasse Isokangas / Yle

Avokonttorin häiriöääniongelmia voidaan vähentää tehokkaasti tasaisella taustahuminalla.

Perjantaina Turun yliopistossa väittelevä Annu Haapakangas on havainnut, että vaimentavat materiaalit eivät syö riittävästi häiriöääniä. Mitä paremmin puheesta saa avotoimistossa selvää, sitä häiritsevämmältä se tuntuu.

Haapakankaan tutkimuksen tulokset perustuvat laboratorio-olosuhteissa toteutettuihin kokeisiin ja 21 toimistossa tehtyihin kyselyihin sekä akustisiin mittauksiin.

Tutkimukset osoittavat, että hyvin erottuvat puheäänet lisäävät virheiden määrää keskittymistä vaativissa tehtävissä.

– Ihmiset on rakennettu niin, että emme pysty täysin sulkemaan puheääntä pois, vaikka ehkä toisin kuvittelisimme. Osalle ihmisistä häiriöäänet aiheuttavat stressiä, kertoo Haapakangas.

Humina helpottaa

Peiteäänillä voidaan vaikuttaa siihen, miten kaukana puhujasta puheen sisällöstä vielä saa selvää. Yleensä peiteäänenä käytetään kaiuttimesta tulevaa huminaa. Kaiuttimet voidaan sijoitella piiloon, eikä huminaa välttämättä edes havaitse.

– Se muistuttaa vähän ilmanvaihdon ääntä, mutta on korvalle miellyttävämpi. Toiminta liittyy puheen erotettavuuteen. Peiteäänen taajuusjakauma peittää puhetta hyvin, Annu Haapakangas kertoo.

Peiteääni tekee avokonttorissa kuuluvasta puheesta tasaista ja vaimentaa kovemmat äänet. Tarkoitus ei kuitenkaan ole, että peiteääni olisi voimakasta. Haapakankaan mukaan puhutaan 40–45 desibelin tasosta.

Usein käy niin, että kun yleinen äänimaailma tilassa tasoittuu, myös puheen äänenvoimakkuus laskee.

– Ei ole enää tarvetta korottaa ääntä, Haapakangas selventää.

Pitkä käytävä. Oikealla puolella näkyy osa avokonttoria.
Yle

Pelkkä peiteääni ei riitä

Monissa toimistoissa kuunnellaan työn ohessa radiota. Annu Haapakankaan mukaan musiikki ei ole parasta peiteääntä.

– Osaa se häiritsee. Musiikkiin liittyvät myös makukysymykset, Haapakangas sanoo.

Tutkimuksissaan Haapakangas on kokeillut peiteäänenä myös puron solinaa. Muissa tutkimuksissa on käytetty linnunlauluakin.

– Niistä on laboratorio-olosuhteissa positiivisia tuloksia, mutta työpaikoilla niitä ei ole paljon tutkittu. Äänet eivät kuitenkaan ole toimistolle luontevia, joten niissä olosuhteissa ne saattaisivat häiritä. Peiteäänen pitäisi olla sellainen, johon totutaan, eikä sitä edes huomata, Haapakangas kertoo.

Pelkällä peiteäänellä avokonttorin meluongelmaa ei kuitenkaan ratkaista. Annu Haapakangas muistuttaa, että kyse on monen asian yhteisvaikutuksesta. Peiteäänen lisäksi on kiinnitettävä huomiota tilan vaimennusmateriaaleihin.

Myös sermeillä voidaan hillitä melutasoa.

– Tärkeässä roolissa ovat myös työyhteisön pelisäännöt. Pitää puhua siitä, miten häiriöitä voitaisiin vähentää, jos sellaisia koetaan, Haapakangas sanoo.

Annu Haapakankaan väitöskirja Subjective Reactions to Noise in Open-Plan Offices and the Effects of Noise on Cognitive Performance - Problems and Solutions esitetään julkisesti tarkastettavaksi Turun yliopistossa perjantaina 9.6.