Lapset jakavat paljastavia kuvia itsestään sosiaalisessa mediassa – uusi ikäraja otetaan käyttöön Suomessa jo ensi vuonna

Toistaiseksi etenkin sosiaalisen median kuvapalvelut ovat Suomessa lasten ja nuorten villi länsi.

sosiaalinen media
Tyttö ottaa selfietä.
Felix Jason / AOP

Kuvassa poseeraa noin 10-vuotias suomalaistyttö. Hänellä on päällään tiukat trikoot ja avonainen toppi. Instagramiin ladattu kuva on otettu yläviistosta, tyttö katsoo kameraan suurin silmin ja punatut huulet törröllään.

Vaikka tällaiset kuvat ovat otollista maastoa pedofiileille ja seksuaaliselle hyväksikäytölle, niihin ei välttämättä puutu kukaan.

– Jos sosiaalisessa mediassa on alaikäisiä lapsia vähissä vaatteissa, ei poliisi niihin puutu. Meillä ei ole aikaa selata ja seurata, mitä he siellä tekevät, sanoo ylikomisario Jukka Lankinen Kaakkois-Suomen poliisilaitokselta.

Vastaavia kuvia tulee kuitenkin kuvapalveluissa vastaan yhä useammin. Lapsilta ja nuorilta kysyttäessä kukaan ei myönnä itse julkaisevansa niitä, mutta kertoo huomanneensa sellaisia kavereiden kuvavirrassa. He sanovat, että kuvilla haetaan huomiota.

Jos somessa on alaikäisiä lapsia vähissä vaatteissa, ei poliisi niihin puutu. Meillä ei ole aikaa.

Jukka Lankinen

Dosentti, viestinnän tutkija Janne Matikainen Helsingin yliopiston sosiaalitieteiden laitokselta on ilmiöstä huolissaan. Hän sanoo, että lapset eivät ymmärrä kuvien olevan seksuaalisviritteisiä.

– On aika huono juttu, jos sitä ei edes tajua. He ottavat mallia kuvastosta, jota aikuisten maailmasta tarjotaan. Se maailma toistuu musiikkivideoissa, populaarikulttuurissa ja iltapäivälehdissä. Tämä kehitys on ollut nähtävissä pidempään, Matikainen toteaa.

11- ja 13-vuotias juopottelivat livenä

Esimerkiksi Facebook ja Instagram ovat määritelleet ikärajakseen 13 vuotta. Ikärajat perustuvat yhdysvaltalaiseen lainsäädäntöön, mutta Suomessa ne ovat lähinnä vitsi. Palveluun voi syöttää minkä tahansa iän, eikä siitä koidu kenellekään mitään seuraamuksia.

Poliisin innottomuus valvoa ikärajoja johtuu siitä, että Suomessa laki ei toistaiseksi kiellä alaikäistä perustamasta tiliä esimerkiksi Instagramiin.

– Vastuu on vanhemmilla. Asia muuttuu, jos lapselle alkaa tulla arveluttavia viestejä tuntemattomilta tai aletaan tutkia lapsen seksuaalista hyväksikäyttöä ja näitä kuvia löytyy jonkun tietokoneelta. Joitakin kiusaamistapauksia olemme myös selvittäneet, ylikomisario Jukka Lankinen toteaa.

Juhannuksena poliisi joutui selvittelemään tapausta, jossa 11- ja 13-vuotiaat tytöt juopottelivat Periscopen live-lähetyksessä.

He ottavat mallia kuvastosta, jota aikuisten maailmasta tarjotaan.

Janne Matikainen

Live-lähetys jaettiin Facebookissa toimivaan Äitylit-ryhmään, jossa siitä nousi vilkas keskustelu. Osa keskustelijoista ilmoitti tapauksesta poliisille ja lastensuojeluun, minkä jälkeen live-lähetys katkesi.

Pienikin lapsi voi perustaa tilin Periscopeen. Käyttäjätili voidaan kuitenkin poistaa jälkikäteen, jos joku ilmiantaa alle 13-vuotiaan käyttäjän palvelun ylläpidolle. Vahinko on siinä vaiheessa voinut jo tapahtua.

Alastonkuvat levisivät koko koululle

Länsi-Uudellamaalla poliisi sai keväällä ilmoituksia tapauksista, joissa alle 15-vuotias nuori oli lähettänyt itsestään alastonkuvan kaverilleen ja kuvan vastaanottaja alkoi levittää kuvaa. Kuvat levisivät nopeasti koko koulun nähtäville ja muillekin paikkakunnille.

Joissakin tapauksissa kuva oli ladattu julkisesti nimen ja yhteystietojen kera esimerkiksi Instagramiin, ASKfm-yhteisöpalveluun tai Ylilauta-keskustelufoorumille, jossa se on ollut tuhansien ihmisten nähtävänä.

Nuoria on myös kiristetty tällaisten kuvien avulla.

– Nuorille tulisi selvittää kotona ja koulussa se, että kuva ei häviä koskaan kokonaan, jos sen lähettää eteenpäin. Kannattaa harkita, ennen kuin kuvan laittaa sosiaaliseen mediaan tai edes yhdelle ystävälle, muistuttaa vanhempi konstaapeli Mia Louhelainen Länsi-Uudenmaan poliisilaitokselta.

On myös tapauksia, joissa nuori on tutustunut sosiaalisen median kautta johonkin henkilöön ja viestittely on mennyt intiimiksi. Vastapuoli on pyytänyt alastonkuvaa ja alkanut levittää sitä sosiaalisessa mediassa tai kiristänyt nuorta kuvan avulla.

Alastonkuvan levittäminen on rikos.

Äidin tai isän suostumus

EU:n yleistä tietosuoja-asetusta aletaan soveltaa Suomessa toukokuussa 2018. Samalla tulee voimaan kansallinen ikäraja sosiaalisen median palveluihin. Vielä toistaiseksi ikärajan määrittely on kesken.

– Ikäraja on tietosuoja-asetuksessa lähtökohtaisesti 16 vuotta, mutta kansallisesti se voidaan määritellä 13–16 ikävuoden välille, kertoo lainsäädäntöneuvos Anu Talus oikeusministeriöstä.

Tietosuoja.fi (siirryt toiseen palveluun)-sivustolla kerrotaan, että tarkoitus on suojata lapsia painostukselta jakaa henkilötietojaan ilman täyttä ymmärrystä seurauksista. Käytännössä asetuksen käyttöönotto tarkoittaa sitä, että alaikäiseltä käyttäjältä vaaditaan jatkossa äidin, isän tai muun huoltajan suostumus asetuksen alaisiin sosiaalisen median palveluihin.

Olisi toki hyvä olla linjassa muiden relevanttien ikärajojen kanssa.

Anu Talus

Tietosuoja-asetus koskee ennen kaikkea rekisterinpitäjän vastuuta varmistua siitä, että käyttäjä on tietyn ikäinen. Oikeusministeriön mukaan ikäraja ei kuitenkaan ole sidottu rikosoikeudelliseen vastuuikärajaan, joka on Suomessa 15 vuotta.

– Jos käytetään kansallista liikkumavaraa, olisi toki hyvä olla linjassa muiden relevanttien ikärajojen kanssa, pohtii lainsäädäntöneuvos Anu Talus.

Oikeusministeriön asettama työryhmä ehdotti (siirryt toiseen palveluun) juhannuksen alla uutta henkilötietojen suojaa koskevaa tietosuojalakia, joka täydentäisi EU:n yleistä tietosuoja-asetusta. Laki tulisi voimaan niin ikään toukokuussa 2018.

Instagram pyytää ilmiantoja

Instagram ei vastannut Ylen haastattelupyyntöön, mutta nettisivuillaan se ohjeistaa (siirryt toiseen palveluun) käyttäjiä tekemään asiattomista kuvista ja käyttäjätileistä ilmiantoja. Harkinta kuvan tai tilin sopimattomuudesta ja poistamisesta (siirryt toiseen palveluun) jää palvelun ylläpidolle. Alastonkuvia se ei salli.

Ohjeissa muistutetaan, että Instagram ei sovittele palvelua käyttävien ihmisten välisiä kiistoja.

Instagram lupaa poistaa alaikäisen käyttäjän, jos alaikäisyys pystytään todistamaan.Todistaminen voi kuitenkin olla haastavaa, koska palvelu ei vaadi henkilötietoja eikä oman nimen käyttämistä. Facebookissa valeprofiilin ylläpito on vaikeampaa, sillä palvelu seuraa tarkkaan tekaistuiksi epäilemiään profiileja ja tarvittaessa estää niiden käytön.

Lapsi ei myöskään välttämättä kerro vanhemmilleen eri palveluihin perustamistaan tileistä tai niiden kautta saamistaan kyseenalaisista viesteistä. Joihinkin puhelimiin voi tosin tehdä säädön, joka estää sovelluksen latauksen ilman vanhemman hyväksyntää.

Aikuiset eivät aina ole parhaita roolimalleja. Koulun penkki olisi tarpeen kaikille ministereistä lähtien.

Janne Matikainen

Vanhempainliiton mielestä sosiaalisesta mediasta ei saisi tehdä uhkaa, koska muuten lapsi ei välttämättä uskalla kertoa siellä esiin tulevista asiattomuuksista. Liitto myös neuvoo vanhempia keskustelemaan sosiaalisen median käytöstä muiden tuttujen vanhempien kanssa.

– Jos kaveriporukalla on yhteisiä sääntöjä somen käytöstä, mahdolliset ylilyönnit ja ongelmat tulevat helpommin esiin ja yhteisistä säännöistä pidetään porukassa paremmin kiinni, sanoo liiton toiminnanjohtaja Ulla Siimes.

Tutkija: Ikäraja ei paras keino valvoa

Dosentti Janne Matikaisen mielestä ikärajaan perustuva vanhemman suostumus tilin perustamiseen sosiaalisessa mediassa on monella tapaa ongelmallinen.

– Tämä on mediakasvattajan vinkkelistä tosi vaikea juttu. Joku raja olisi vedettävä, mutta ikäraja ei lähtökohtaisesti ole paras keino. Monet perheet käyttävät esimerkiksi Whatsappia sisäiseen viestintään, vaikka siellä ikäraja on 16 vuotta.

Ikäraja on kinkkinen asia myös siksi, että lapset ja nuoret kehittyvät eri tahtiin. Lisäksi ikäraja kaventaa lasten ja nuorten oikeuksia.

– Pitäisi nähdä myös lasten näkökulma, koska siinä harjoitellaan aikuiseksi kasvamista. Jos joku vanhempi noudattaa orjallisesti ikärajoja ja muiden lapset saavat olla palvelussa, voi tämä yksi jäädä kaveriporukassa ulkopuoliseksi.

Pohjois-Korean tapa ei ole hyvä ratkaisu.

Janne Matikainen

Matikaisen mukaan kontrolli edellä meneminen on mahdoton ajatus. Hän pitää esimerkiksi Facebookia melko turvallisena palveluna.

– Tietysti lasten ja nuorten mediankäyttöä halutaan jonkin verran hallita, mutta Pohjois-Korean tapa ei ole hyvä ratkaisu. Kielletty hedelmä houkuttelee kokeilemaan. Lapsilla pitää olla myös yksityisyyttä, iän myötä entistä enemmän.

Lisää mediakasvatusta

Matikainen uskoo, että ratkaisu löytyisi mediakasvatuksesta. Se on ikärajaa vaikeampi, mutta kestävämpi tie. Matikainen muistuttaa, että sosiaalinen media ei ole katoamassa mihinkään.

– Harkintakyky kehittyisi sitä kautta. Nuorten tekniset taidot ovat hyvät, mutta medialukutaito välttämättä ei. Ja aikuiset eivät aina ole parhaita roolimalleja. Koulun penkki olisi tarpeen kaikille ministereistä lähtien.

Myös Vanhempainliitto painottaa mediakasvatuksen merkitystä.

– Mediakasvatus on kotien lisäksi päiväkotien ja koulujen tehtävä. Aikuisen täytyisi pitää huolta siitä, että oma ymmärrys sosiaalisen median käytöstä ja turvataidoista on jollain tavalla ajan tasalla. Tässä meillä aikuisillakin on paljon oppimista, sanoo Vanhempainliiton toiminnanjohtaja Ulla Siimes.

Dosentti Janne Matikainen muistuttaa, että mediakasvatuksen lisääntyminen vaatisi paljon täydennyskoulutusta myös opettajille.

– Sitten tullaankin rahakysymykseen eli siihen, onko kunnilla varaa kouluttaa.