Koe uusi yle.fi

Fossiililöytö: Ihmislaji vanheni sadallatuhannella vuodella – "Heillä oli kasvot jotka voisit tavata junassa New Yorkissa"

Marokosta löydettyjen fossiilien perusteella Homo sapiens -laji oli olemassa jo 300 000 vuotta sitten.

Ulkomaat
An undated handout photo made available by the Max Planck Institute for Evolutionary Anthropology (MPI EVA) on 07 June 2017 shows an almost complete adult mandible discovered at the Jebel Irhoud site in Morocco
Marokosta löydetty alaleuka todettiin tutkimuksessa kuuluvan Homo sapiens -lajille.MPI EVA Leipzig / EPA

Käsitys ihmisen alkuperästä kääntyi keskiviikkona päälaelleen, kun ryhmä evoluutioantropologeja julkaisi Nature-lehdessä (siirryt toiseen palveluun) päätelmänsä siitä, että marokkolaiselta mäenrinteeltä löydetyt luut kuuluivat ihmiselle. Uusi päätelmä ulottaa ihmisen historian noin 100 000 vuotta aiemmaksi kuin ennen tiedettiin.

Tutkijoiden mukaan Marokosta löydetyt, ainakin viidelle yksilölle kuuluneet kallot, raajojen luut, hampaat sekä työvälineet olivat noin 300 000 vuotta vanhoja. Edellistä ennätystä piti hallussaan 195 000 vanhat ihmisluut, joiden löytöpaikka on Etiopiassa, tuhansien kilometrien päässä Marokosta. Löytöjen perusteella erillisiä Homo sapiens -yhdyskuntia eli samanaikaisesti eri puolilla Afrikan mannerta sen sijaan, että ne olisivat asuneet vain tietyssä paikassa, kuten tähän asti on uskottu. Aiemmin vastaavien työkalujen on luultu kuuluneen muille ihmislajeille, jotka elivät samaan aikaan.

Marokosta löytyneillä ihmisillä oli samankokoiset aivot kuin nykyisinkin, mutta niiden muoto oli ohuempi ja pidempi.Tutkimuksessa mukana olleen Jean-Jaques Hublinin mukaan 300 000 vuotta sitten elänyttä ihmistä ei kuitenkaan erottaisi kadulla, jos tällä olisi hattu päässään. Hublin toimii evoluutioantropologina saksalaisessa Max Planck -instituutissa.

– He eivät olleet aivan kuin me, mutta heillä oli kasvot, jotka voisit tavata junassa New Yorkissa, Hublin sanoo.

Tutkijoiden mukaan ihmisen aivokopan nykyisen pyöreän muodon kehittymiseen kului noin 100 000 vuotta.

– Lajimme tarina viimeisten 300 000 vuoden aikana on enimmäkseen yhtä kuin aivojemme evoluutio, Hublin kertoo.

Luita eri vuosikymmeniltä

Ensimmäiset luulöydöt Marrakeschin lähellä sijaitsevalta Jebel Irhoundin esihistorialliselta leiripaikalta tekivät kaivostyöläiset 1960-luvulla. Ne ajoitettiin aluksi 40 000 vuoden taakse ja myöhemmin 160 000 vuoden taakse. Uudessa tutkimuksessa tukeuduttiin vanhoihin löytöihin, mutta myös uudempiin, joita on on tehty kaivauksissa vuoden 2004 jälkeen. Fossiilien tarkka ajoitus tehtiin termoluminisenssimenetelmällä.

Tutkimustulokset saattavat myös mullistaa käsityksen ihmisen evoluution kulusta. Hublin ei uutistoimisto Reutersin mukaan lähtenyt arvailemaan, kuinka kauan aikaa sitten ensimmäiset ihmiset elivät maapallolla. Hänen mukaansa se ei kuitenkaan voinut olla yli 650 000 vuotta sitten, jolloin Homo sapiensiin johtava evoluutiolinja erottui omakseen Neandertalilaisista.

Sen jälkeinen ihmisen kehityslinja on pitkälti epäselvä.

Lähteet: STT, AP, AFP, Reuters