Räjähdysvaara kytee vanhalla, lopetetulla kaatopaikalla – alueita on myös pystytty hyödyntämään

Suomessa on lopetettu paljon kaatopaikkoja, ja lopetaan jatkossa myös lisää, sillä yhdyskuntajätteitä vastaanottavat kaatopaikat ovat pian historiaa.

kaatopaikat
Maaston entinen kaatopaikka Kajaanissa
Maaston entinen kaatopaikka Kajaanissa. Tällä hetkellä lakkautettua kaatopaikkaa käytetään maa-aineksen jättöpaikkana.Arto Loukasmäki / Yle

KajaaniYhdyskuntajätteille eli kotitalousjätteille tarkoitettuja kaatopaikkoja ei ole kohta Suomessa. Tästä pitää huolen viime vuonna voimaan tullut orgaanisten jätteiden kielto (siirryt toiseen palveluun) (ympäristöministeriö).

Lajittelusta huolimatta yhdyskuntajätteet sisältävät aina jokin verran orgaanista jätettä, joka menee muun yhdyskuntajätteen mukana polttoon eli energiatuotantoon. Tämän vuoksi Suomessa on kaatopaikkojen sijaan jatkossa energiatuotannon jätteiden loppusijoituspaikkoja.

– Kiertotalouden hengessä poltosta syntynyt kuona yritetään mahdollisuuksien mukaan ohjata hyötykäyttöön, kertoo diplomi-insinööri ja yliopisto-opettaja Minna Leppänen Tampereen teknillisestä yliopistosta.

Jäteasioissa kiertotaloudella onkin vahva leima ja on mahdollista, että vanhojen kaatopaikkojen läjitettyjä kasoja aletaan penkoa uudelleen. Tällä toimenpiteellä pyritään poistamaan polttokelpoinen jäte sekä löytämään kierrätyskelpoista jätettä, kuten harvinaisia metalleja, joita käytetään esimerkiksi tietotekniikassa.

– Tämä ei ole arkipäivää Suomessa, mutta maailmalla on, Leppänen muistuttaa.

Riikinvoiman rakennus.
Riikinvoiman ekovoimalaitoksella Leppävirralla polttokelpoinen jäte muuttuu energiaksi.Antti Karhunen / Yle

Suomessa yhdyskuntajätteille tarkoitettuja kaatopaikkoja on ajallisesti katsottuna kolmenlaisia. Vanhoja kaatopaikkoja oli aikoinaan joka kylässä. Niiden syntymiseen riitti sopiva monttu, johon jätteet kipattiin.

Vasta 1970- ja 1980-luvuilla ryhdyttiin pohtimaan toimintaa vähän fiksummalla tavalla ja tiedostamaan ympäristövaikutuksia. Isoin muutos tapahtui EU-kaatopaikkadirektiivin myötä. Vaatimukset tiukentuivat ja tämä tiesi monelle kaatopaikalle sulkemista ja porttien laittamista kiinni.

– Vuonna 1996 lopetettiin satoja kaatopaikkoja, kun siirryttiin kuntien perustamiin jätehuoltoyrityksiin, koska kunnalla on vastuu jätehuollon järjestämisestä. Vaatimusten tiukentuessa jätehuoltoyhtiöt pääsivät aloittamaan puhtaalta pöydältä, kun todella vanhat kaatopaikat jäivät kuntien kontolle, kertoo Leppänen.

Yhdyskuntajätteille tarkoitettujen kaatopaikkojen lisäksi Suomessa on myös teollisuusjätteille tarkoitettuja kaatopaikkoja sekä omat kaatopaikat kaivannaisjätteille.

Lupamenettelyn puute lisää riskiä

Kaatopaikkoja on suljettu tiheään tahtiin varsinkin sen jälkeen, kun niitä koskevan yksityisten säännöstöjen eli direktiivien valmistelu alkoi EU:n komissiossa 1990-luvun alussa.

Kajaanissa sijaitseva ja vuonna 1955 toiminnan aloittanut Maaston kaatopaikka päätettiin sulkea jo paljon ennen Euroopan Unioniin liittymistä, vuonna 1983. Kaatopaikalle oli viety vuosikymmenten kuluessa kaikenlaisia jätteitä ja se sai riskiluokituksen 80- sekä 90-luvulla tehdyissä tutkimuksissa.

Kaatopaikan tilannetta on seurattu ja tutkittu moneen otteeseen tämän jälkeen. Sen ympärille asennettiin 90-luvulla suotosalaojat, joilla katkaistiin pohjaveden ja pintaveden reitti asutukselle päin. Vuonna 2015 tehtiin laaja arviointi, joka perustui täytön ja pohjaveden tutkimuksiin kaatopaikka-alueella ja sen lähiympäristössä.

– Sinne asennettiin 10 pohjavesiputkea, joista otettiin näytteet ja tutkittiin myös täyttöaines. Täytössä tapahtuu vielä hajoamista ja metaanipäästöjä tulee, vaikka osa alueesta on asettunut lopulliseen olotilaan, kertoo Kajaanin kaupungin ympäristönsuojelusuunnittelija Inkeri Neuvonen.

Maaston läjitysalueen kyltti
Maaston lakkautettu kaatopaikka toimii nyt maa-aineksen jättöpaikkana.Arto Loukasmäki / Yle

Kaatopaikasta aiheutuu jonkinasteista ympäristökuormitusta (siirryt toiseen palveluun) (SYKE) niin kauan kuin jätetäytössä on liukenemiselle, kemialliselle muuntumiselle tai hajoamiselle alttiita aineita. Jätteen hajoaminen kaatopaikalla ja siitä aiheutuva ympäristökuormitus kestää vuosikymmeniä, esimerkiksi orgaanisen aineen osalta noin 35 vuotta, ammoniumtypen osalta yli 50 vuotta ja raskasmetallien sekä kloridien osalta satoja vuosia. Tarkkailua ja seurantaa voi olla tarpeen jatkaa hyvin pitkään.

Kaikkein vanhimmista kaatopaikoista aiheutuvia riskejä lisää se, että minkäänlaista niitä koskevaa lupamenettelyä ei ole ollut. Lisäksi yleinen tietous jätteistä aiheutuvista riskeistä on ollut vähäinen.

Tällä hetkellä Maaston lakkautettua kaatopaikkaa käytetään maa-aineksen jättöpaikkana.

– Tätä tarkoitusta varten sillä on oma ympäristölupa, jossa säädetään mille alueelle ja miten paljon täyttömaata voidaan viedä, kertoo Neuvonen.

Vaikka vuonna 2015 tehdyissä mittauksissa Maaston entisen kaatopaikan täytössä raskasmetallipitoisuudet olivat koholla, niin pohjavesiputkista saaduissa näytteissä aineiden liukoisuus oli pientä. Lähistöllä sijaitsevan Lohtajan kaupunginosan asutukselle ja ympäristölle suljetusta kaatopaikasta ei aiheudu haittaa.

– Sellaiset olivat riskiarvion loppupäätelmät ja mihinkään toimenpiteisiin ei tarvitse ryhtyä, sanoo Neuvonen.

Täytössä tapahtuu vielä hajoamista ja metaanipäästöjä vielä tulee.

Inkeri Neuvonen

Kajaanin vanhan kaatopaikan laajoissa tutkimuksissa käytettiin monia mittauspisteitä. Silti yleisellä tasolla tutkimuksista voidaan olla montaa mieltä. Tampereen teknillisen yliopiston diplomi-insinööri Minna Leppäsen mielestä kaatopaikka on hyvin heterogeeninen eli epäyhtenäinen ja siellä voi olla monenlaista tavaraa, jolloin yhden pisteen perusteella ei voida määritellä mitä sieltä löytyy.

– Pistemäisen löydön perusteella ei voi tehdä liian suuria yleistyksiä ja tuomita aluetta todella pahaksi, sanoo Leppänen.

Suomessa lopetettujen kaatopaikkojen lukumäärä on kasvanut, kun niitä on poistettu käytöstä tai on löytynyt aiemmin tilastoimattomia kaatopaikkoja. Esimerkiksi vuonna 1992 (siirryt toiseen palveluun) (SYKE) Suomessa oli 1 015 lopetettua kaatopaikkaa, kun vuonna 2016 niitä oli 2 170.

Kaatopaikasta golfkenttä

Vanhan kaatopaikan päälle ei voi suunnitella mitä tahansa.

Hyvä esimerkki on Helsingin Myllypurossa sijaitseva asuinalue, joka rakennettiin 70-luvulla. Osa asuinalueen kerrostaloista jouduttiin purkamaan, sillä noin 20 vuotta rakentamisen jälkeen tapahtui maan vajoamista. Maaperästä nousi myös kaasua, jonka epäiltiin aiheuttaneen osalle asukkaista kohonnutta riskiä sairastua syöpään.

Pistemäisen löydön perusteella ei voi tehdä liian suuria yleistyksiä.

Minna Leppänen

Tuorein tapaus on Pälkäneellä (siirryt toiseen palveluun) (Sydän-Hämeen Lehti), jossa maankaatopaikan päälle rakennetut talot ovat painuneet hallitsemattomasti. Tampereen teknillisen yliopiston diplomi-insinööri Minna Leppänen ei lähtisi rakentamaan mitään pysyviä rakenteita minkään kaatopaikan tai jäteläjityspaikan päälle.

– Jätetäyttö on erittäin huono rakennusalusta. Siellä on kaasuongelma, jos täytteessä on hitaasti hajoavaa orgaanista ainesta, joka muodostaa metaanikaasua. Hajuhaittojen lisäksi voi olla myös räjähdysvaara, sanoo Leppänen.

Esimerkkejä kuitenkin löytyy siitä, miten lopetetun kaatopaikan alue on pystytty hyödyntämään.

Mankkaan kaatopaikka Espoossa on tällainen. Sinne on rakennettu korkealaatuinen golfkenttä ja sulkemisrakenteissa on huomioitu jälkikäyttö. Suomessa on rakennettu myös koirapuistoja ja virkistysalueita, eli aika lailla kevyttä rakentamista, sanoo Leppänen.

golf pallo ja reikä
Lopetetuille kaatopaikoille on rakennettu muun muassa virkistysalueita, koirapuistoja ja golf-kenttä. AOP

Olivatpa suunnitelmat kaatopaikan suhteen mitä tahansa, kaatopaikan käytöstä poistaminen ja jälkihoito aiheuttavat aina kustannuksia. Sulkemisvaiheen toimista vastaa kaatopaikan pitäjä ja niitä valvoo alueellinen ympäristökeskus.

Kun kaatopaikan tai sen osan käyttö lopetetaan, tulee se välittömästi esipeittää ja muotoilla kuivatuksen kannalta edulliseen muotoon. Rakenteen pitää olla tiivis, niin ettei sadevesi huuhtele kaatopaikkaa ja sitä kautta irrota haitta-aineita pohjavesiin, myös maisemoinnilla on omat vaikutukset.

– Isoja puita ei voi kasvaa, ettei juuristo riko pintarakenteita, jotka sinne on hyvinkin usein kalliilla rahalla tehty. Jos kaatopaikka on kuitenkin hyvin hoidettu, niin siitä ei pitäisi ongelmia lähiympäristölle aiheutua, muistuttaa Kajaanin kaupungin ympäristönsuojelusuunnittelija Inkeri Neuvonen.

Lue lisää:

Kovan onnen kaatopaikka vuotaa yhä jätevettä – Salamat särkevät laitteita, kalliossa ruhjeita

Kuningaskuluttaja: Suljetuilla kaatopaikoilla tonneittain hyödyntämiskelpoista jätettä

Vaipat ovat kierrättäjän murheenkryyni – jatkossa nekin kaatopaikan sijaan poltettavaksi

Uusi asetus hämmentää – mitä tapahtuu kymmenille miljoonille kiloille tekstiilijätettä?