Vapaaehtoisesti vai pakolla, itseisarvo vai ei – Eläinsuojelulain muutos herättää ristiriitoja

Maataloustuottajilla ja eläinsuojelijoilla on erimielisyyttä siirtymäajasta ja siitä, pitäisikö eläinten oloja parantaa vapaaehtoisesti vai pakolla.

eläinsuojelulaki
Lehmä lähikuvassa
AOP

Eläinsuojelulakiin kaavaillut muutokset jakavat mielipiteitä. Ylen Radio 1:n Ykkösaamussa torstaina keskustelemassa olleet Maa- ja metsätaloustuottajain Keskusliiton MTK:n asiantuntijaeläinlääkäri Leena Suojala ja SEY Suomen Eläinsuojeluyhdistysten liiton toiminnanjohtaja, eläinlääkäri Kati Pulli olivat eri linjoilla monesta lakiin kaavaillusta muutoksesta.

Uudistuvaan lakiin halutaan kirjata maininta eläinten itseisarvosta, mutta vain lakiluonnoksen perusteluihin, ei varsinaiseen lakitekstiin.

MTK:n Suojala piti kysymystä eläinten itseisarvosta ongelmallisena tuottajille, sillä siihen liittyy epävarmuutta tulkinnoista ja siitä, mitä se tulee juridisesti merkitsemään.

– Tuottajien täytyy ymmärtää, mitä lakipykälä tarkoittaa käytännön toimessa.

SEY:n Pullin mielestä taas ylipäänsä pitäisi tunnustaa, että eläimillä on välineellisen arvon lisäksi itseisarvo.

– Itseisarvon tunnustaminen voisi auttaa siinä, että pahoissa eläinten kaltoinkohteluissa siirryttäisiin oikeuskäytännössä tiukempiin rangaistuksiin.

Tiineytyshäkeille kielto siirtymäajalla

Uudessa eläinsuojelulaissa aiotaan kieltää sikaloiden tiineytyshäkit, mutta siirtymäaika olisi 15 vuotta. Sen sijaan lehmien parsinavettoja ja sikatilojen porsitushäkkejä ei aiota kieltää.

SEY:n Pulli ei pidä näitä linjauksia riittävänä.

– Lakiteksti selvästi sanoo, että eläimen täytyy päästä liikkumaan, ja täytyy saada toteuttaa tärkeitä käyttäytymistarpeitaan kuten liikkumista, mutta silti sallitaan parvet ja porsitushäkit, joista pitäisi päästä eroon, Pulli kommentoi Ykkösaamussa.

Pulli pitää siemennyshäkkien kieltoa hyvänä, mutta siirtymäaikaa liian pitkänä. MTK:n mielestä 15 vuoden siirtymäaika taas on liian lyhyt.

Vapaaehtoisesti vai pakolla?

Erimielisyyttä oli myös siitä, missä määrin muutoksia pitää ohjata lakien ja säädösten tasolta. MTK katsoo, että ala pystyy korjaamaan itse käytäntöjään.

– Kun nostetaan standardeja lakitasolla, on vaikeaa tehdä mitään vapaaehtoisia järjestelmiä, esimerkiksi laatujärjestelmiä tai eläinten hyvinvointimerkkiä, jos lakitaso vedetään niin sanotusti tappiin, perusteli MTK:n Suojala Ykkösaamussa.

Suojala muistuttaa, että toiminnan kannattavuus ja se, saako siitä riittävän elannon ovat tärkeitä kysymyksiä tuottajille.

– Jos tilan ja yrittäjän saama taloudellinen tuotto ei ole riittävää, tai on jopa negatiivinen, heijastuu se heti eläinten hyvinvointiin, Suojala kertoo.

SEY:n Pulli taas pitää tärkeänä että lailla asetetaan kunnollinen minimitaso.

– Se koskee jokaista eläinyksilöä, kun vapaaehtoiset toimet koskevat vain osaa eläimistä. Suhtaudun positiivisesti kannustimiin kuten hyvinvointitukeen ja että valtio auttaa paljon maksavissa investoinneissa, Pulli toteaa.

Hän katsoo, että olisi hienoa jos koko eläintuotanto Suomessa olisi niin hyvää, ettei esimerkiksi erillistä hyvinvointimerkkiä tarvittaisi.

Juomavettä saatava "jatkuvasti" vai "riittävästi"

Eläinlääkäriliitto kommentoi keskiviikkona lakiluonnosta kritisoimalla sitä, ettei lakiin ehdoteta vaatimusta juomaveden jatkuvasta saannista. Liiton mielestä kaikille eläimille pitäisi taata jatkuva juomaveden saanti niiden pysyvissä pitopaikoissa. Eläinlääkäriliiton mukaan ilman lukuisia tarkastuksia on vaikea selvittää, onko eläinten vedensaannista huolehdittu asianmukaisesti.

Ykkösaamun keskustelussa MTK:n Suojala vertasi jatkuvaa sanoihin riittävä ja säännöllinen, eikä pitänyt kirjausta ongelmallisena. Pulli taas mainitsi riittävän olevan jo laissa, mutta se ei kuitenkaan toimi.

– Valvonnassa pitäisi olla pätevät eläinlääkärit jotka pystyvät arvioimaan eläimestä, onko se saanut riittävästi vettä, Suojala totesi.

Syksyllä lausuntokierrokselle, voimaan 2019

Maa- ja metsätalousministeriön kertoi esityksestä uudeksi eläinsuojelulaiksi keskiviikkona. Uudella lailla pyritään edistämään eläinten hyvinvointia ja se koskee kaikkia eläimiä. STT:n mukaan laissa huomioidaan keskeisten lajityypillisten käyttäytymistarpeiden, kuten liikkumisen, tyydyttäminen.

Hevosten pilttuut kielletään viiden vuoden siirtymäajalla. Uudesta laista jäisivät pois koirien ja kissojen tunnistusmerkintä ja rekisteröinti.

Syksyllä laki menee lausuntokierrokselle ja eduskuntaan helmikuussa. Lain kaavaillaan astuvan voimaan vuonna 2019.

Lue myös

Eläinlääkärin töihin muutkin kuin itse eläinlääkärit – "Tämä on murheellista"