1. yle.fi
  2. Uutiset
  3. hyvinvointi

"Meillä kaikilla on huono muisti" – Miten varmistat, että muistat elämän kohokohdat?

Muistiin jää ainutkertaisia ja toisaalta usein toistuvia asioita. Paitsi jos huomio on muualla.

hyvinvointi
Miniatyyrihahmo.
AOP

– Meillä kaikilla on huono muisti, pamauttaa muistitutkija Virpi Kalakoski.

Hän kuulostaa hieman turhautuneelta siihen, miten ikääntyneiden oppimiskyvystä yleensä puhutaan.

– Ihmisillä on paljon omaa toimintakykyä heikentäviä käsityksiä siitä, että vanhetessa vaan huononee ja heikkenee kaikki.

Kalakoski muistuttaa, että kaikenikäiset oppivat uutta. Muistaminen on taitolaji, jota voi harjoitella.

Opettele hyvä opiskelutekniikka

Muistamista on kahdenlaista: pitkäaikainen säilömuisti ja lyhytaikainen työmuisti. Kalakosken mukaan me tuppaamme vanhentuessamme turhaan vähättelemään muistiamme.

– Iän myötä tulee myös positiivisia muutoksia. Pystymme kaiken jo olemassaolevan tiedon avulla jäsentämään uusia tilanteita ja asioita, Työterveyslaitoksen erikoistutkija Virpi Kalakoski kuvailee.

Nuorilla uuden oppimiseen tarvittava työmuisti toimii ketterästi. Vanhetessa työmuisti hidastuu.

Ihminen muistaa sen, minkä äärelle pysähtyy.

Virpi Kalakoski, muistitutkija

Se ei kuitenkaan tarkoita, ettei uusien asioiden oppiminen enää onnistuisi.

– Muistaminen ja oppiminen ovat pitkälti taitolajeja. Ikääntyneet, joilla on hyvä opiskelutekniikka, pärjäävät hyvin verrattuna nuoriin, joilla ei ole kunnon opiskelutaitoja.

Muistisairailla oppiminen kuitenkin vaikeutuu jatkuvasti, kunnes se lopulta muuttuu mahdottomaksi.

– Muistisairauden keskivaikeassa vaiheessa ihminen muistaa ne asiat, jotka on laitettu aivojen kovalevylle silloin kun työmuisti on vielä toiminut, selittää HYKSin geriatrian professori Timo Strandberg.

Kerro elämästäsi tarinoita

Aivot ovat mutkikas juttu. Kukaan meistä ei voi varmuudella tietää, mitä asioita unohdamme ja mitä muistamme. Joitakin yleistyksiä voi kuitenkin tehdä.

– Me muistamme parhaiten asioita, jotka toistuvat ja toisaalta asioita, jotka ovat ainutkertaisia, sanoo Virpi Kalakoski.

– Asiat, joissa on mukana paljon tunnetta tai läheisyyden tarvetta, muistetaan myös, täydentää Timo Strandberg.

Meillä on taipumus rakentaa elämästämme tarina, johon liittyviä tapahtumia mielellämme kerromme muille. Kuinka matkustit ensimmäistä kertaa ulkomaille, kuinka sait elämäsi suurimman kalan tai kuinka tapasit puolisosi.

Tarinat ehkä vaan paranevat matkan varrella ja jokainen tarinan kertomishetki painaa tapahtumia paremmin muistiin. Tarinatuokiot ovat siis mainiota muistin virkistystä.

Voiko muistia jumpata?

Eikö olisi mukavaa, jos elämän kivat hetket voisi kiinnittää muistiin? Niihin voisi vanhana palata ja ehkä ne olisivat jäljellä, kun muistisairaus on vienyt kaiken muun. Olisiko aivojumpasta hyötyä?

Tätä juttua varten haastatellut asiantuntijat suhtautuvat varsinaiseen muistijumppaan varauksellisesti. Jos opettelee numerosarjoja, paranee niiden muistaminen, mutta ei muu muistaminen.

Asiat, joissa on mukana paljon tunnetta, muistetaan.

Timo Strandberg, geriatrian professori

Aktiivisesta ja sosiaalisesta elämästä on kuitenkin paitsi iloa, myös hyötyä muistin kannalta. Uusiin ihmisiin tutustuminen ja uusien elämysten kokeminen aktivoivat aivoja.

Tärkeintä hyvien hetkien muistamisessa on todellinen läsnäolo ja keskittyminen.

– Ihminen muistaa sen missä huomio on, minkä äärelle pysähtyy, sanoo muistitutkija Virpi Kalakoski.

Pysähdy luomaan muistoja

Kesken juhlan voi vaikka hetkeksi pysähtyä. Katsella, kuunnella ja tunnustella mitä tapahtuu.

Painaa hetki ja sen tunnelma mieleen. Tämä muisto voi olla myöhemmin paljon voimakkaampi kuin mikään valokuva.

Lopuksi korvaamaton vinkki kevään ja kesän juhlia ajatellen. Haluatko muistaa kunnolla omat syntymäpäiväjuhlasi tai sukulaisen häät? Harmittaako, jos sinulle ei jää muistikuvia kesän parhaasta mökkiviikonlopusta? Vinkki: pane se kännykkä pois.

– Jostain asiasta ei ehkä jää hirveästi muistiin, jos on vaikka valokuvattu tai sometettu koko ajan. Ihmisen huomio on silloin jossain muualla, Kalakoski sanoo.

Aiheesta lisää: Onko sinulla kohonnut riski sairastua dementiaan? Testaa dementiariskisi laskurilla.

Lue seuraavaksi