Kymmenet kunnat rikkovat lakia jättämällä nuoret pois päätöksenteosta – "Ei nähdä tärkeänä"

Monissa kunnissa on herätty lain vaatimuksiin liian myöhään. Kaikkialla nuorten vaikuttamista ei nähdä riittävän tärkeänä.

nuorisovaltuustot
Kuvassa Kaustisen valtuuston istuntosali
Juha Kemppainen / Yle

Kymmenistä Suomen kunnista puuttuu kuntalain edellyttämä nuorisovaltuusto. Suomen Nuorisovaltuustojen Liiton tekemän selvityksen mukaan Manner-Suomen 65 kunnassa ei ole toukokuun loppuun mennessä perustettu nuorisovaltuustoa tai tehty siihen liittyviä valmisteluja.

Kuntalain mukaan kuntien on perustettava nuorisovaltuusto tai muu vaikuttajaryhmä nuorten osallistumis- ja vaikuttamismahdollisuuksien takaamiseksi. Uuden kuntalain kahden vuoden siirtymäaika päättyi kesäkuun alussa.

– Moni kunta tulee jälkijunassa, vaikka toimivan nuorisovaltuuston olisi pitänyt olla jo arkipäivää. Asiaa ei ole nähty riittävän tärkeänä nopean toimeenpanon kannalta, toteaa Suomen Nuorisovaltuustojen Liiton puheenjohtaja Kimi Uosukainen.

Syynä voivat olla kuntien arkikiireet tai se, että asia on uusi. Osassa kuntia toimet ovat kuitenkin käynnissä ja nuorisovaltuustovaalit tulossa.

– Valitettavasti meillä on vieläkin kuntia, jotka eivät ehkä näe nuorten osallistumista niin tärkeänä asiana, että siihen haluttaisi erityisesti panostaa. Lain toivotaan muuttavan näiden kuntien ajattelua. Nuorisovaltuusto ei ole pakkopullaa vaan tuo lisäarvoa, Uosukainen huomauttaa.

Nuoret eivät innostuneet vaikuttamisesta

Esimerkiksi Kymenlaaksossa nuorisovaltuusto puuttuu kahdesta kunnasta. Virolahdelta syyksi kerrotaan se, ettei innostuneita nuoria ole ollut riittävästi.

Viime syksynä Kaakon kaksikon kunnissa Virolahdella ja Miehikkälässä järjestettiin yläkouluilla esittelytilaisuus, jossa oli mukana Haminan nuorisovaltuusto ja kuntien nuorisotyöntekijöitä. Koulujen kautta nuorisovaltuustoon tavoiteltiin nuoria myös toiselta asteelta.

Valitettavasti meillä on vieläkin kuntia, jotka eivät ehkä näe nuorten osallistumista niin tärkeänä asiana, että siihen haluttaisi erityisesti panostaa.

Kimi Uosukainen

Miehikkälässä seitsemän ilmoittautui nuorisovaltuustotoimintaan, mutta Virolahdella vain yksi.

– On vaikea sanoa, miksei nuoria ilmoittautunut enempää. Ehkä yleinen mielipide on tai nuoret eivät ymmärtäneet, mitä vaikuttamistoiminta voi olla, pohtii vapaa-aikapalvelupäällikkö Sari Rasi.

Virolahden yläkoululla toimii oppilaskunta ja nuorisotilassa talotoimikunta, jonka kautta nuoret pääsevät vaikuttamaan talon toimintaan. Rasi arvelee, että laajempi vaikuttaminen voi olla vieraampaa.

– Keväällä tuli valtuustoaloitekin, että kutsuisimme nuorisovaltuuston kasaan, mutta se ei ole niin helppoa, Rasi huomauttaa.

Hän on kuitenkin toiveikas. Seutukunnallisen nuorisotyön kehittämishankkeen kautta vaikuttamistoimintaa on tuotu esille varsinkin 9.-luokkalaisille. Tämä on Rasin mukaan saanut aikaan mielenkiintoa ja uusia ilmoittautumisia nuorisovaltuustoon aiotaan ottaa vastaan jälleen syksyllä.

Työpajat korvaavat valtuuston

Iitissä vuosia toiminut nuorisovaltuusto on ollut tauolla noin vuoden verran, koska edellisestä valtuustosta valtaosa lähti opiskelemaan muualle. Nuorisovaltuusto aiotaan toistaiseksi korvata syksyllä alkavilla työpajoilla, joihin osallistuu nuorten lisäksi kuntien päättäjiä ja virkamiehiä.

– Tämä ihan siitä syystä, että teen nuorisotyötä Iitissä yksin, ja nuorisovaltuustotoiminnan lisäksi on paljon muutakin tekemistä, kertoo nuoriso-ohjaaja Tanja Lehtimäki.

Asikkalan nuorisovaltuuston asialista.
Yle

Pajoja on tarkoitus järjestää kahtena lauantaina ja niihin järjestetään ennakkoilmoittautumisten perusteella kyyditykset Iitin kyliltä. Syksyn työpajan pääteema on koulussa viihtyminen ja koulukiusaamisen vastainen työ.

Pajoissa muun muassa suunnitellaan kouluille yhteisiä projekteja ja tempauksia, joissa myös kunnan ihmiset voisivat olla mukana. Lisäksi nuorista kerätään aktiiviporukka.

– Meille tulee vähän väliä kysymyksiä, keitä nuoria voisi tulla edustamaan erilaisiin tapahtumiin tai vaikkapa haastattelemaan tulevia nuorisotilan ohjaajia. Aktiiviporukasta voimme pyytää nuoria tällaisiin tehtäviin, Lehtimäki selvittää.

Lisäksi nuorisotyö on syksyllä kirjastoauton mukana kiertämässä Iitin kylillä ja tarjoamassa nuorille muun muassa neuvontaa.

Nuoret ovat tienraivaajia

Suomen Nuorisovaltuustojen Liiton kolme vuotta sitten tekemässä kyselyssä selvisi, että nuorisovaltuustoissa toimivat kokevat suurimmaksi vaikuttamisen esteeksi päättäjien asenteet.

– Monissa kunnissa valtuustossa tai lautakunnissa on nuorisovaltuustojen edustajia. Joissain kunnissa on todettu, että se olisi lainvastaista tai mahdotonta hallintosäännön puitteissa. Juridista estettä ei kuitenkaan ole, sanoo puheenjohtaja Kimi Uosukainen.

Keväällä tuli valtuustoaloitekin, että kutsuisimme nuorisovaltuuston kasaan, mutta se ei ole niin helppoa.

Sari Rasi

Viime vuonna liitto julkaisi yhdessä Kuntaliiton kanssa ohjeita nuorisovaltuuston perustamiseen ja toimintasäännön laatimiseen. Uosukaisella on näkemys, miten uusien kuntapäättäjien ennakkoluuloja voisi hälventää.

– He voisivat käydä tutustumassa nuorten toimintaan ja osallistumiseen vaikka oppilaskunnissa, jos nuorisovaltuustoa ei ole. Kun aletaan toimia yhdessä, ennakkoluulot hälvenevät pikkuhiljaa.

Lakimuutos on Uosukaisen mielestä tuonut jokaiselle nuorelle yhdenvertaiset mahdollisuudet vaikuttaa oman nuorisovaltuustonsa kautta.

– Nuorisovaltuustot ovat olleet esitaistelijoita muidenkin kuntalaisten vaikuttamiselle, sillä nuoret ovat olleet monesti ensimmäisenä kolkuttelemassa päätöksenteon avoimuutta ja osallisuutta.