Väitös: järven pohjamuta paljastaa ilmastomuutokset

Tutkijat pystyvät pohjamudan perusteella rekonstruoimaan tuhansia vuosia sitten ilmastossa tapahtuneita muutoksia.

järvet
Vettä.
YLE / Toni Pitkänen

Ilmastonmuutosta tutkitaan nyt sananmukaisesti pohjamutia myöten. Turun yliopistossa maanantaina tarkastettavan Saija Saarnin väitöskirjan mukaan järvimudasta voi päätellä jopa tuhansia vuosia sitten ilmastossa tapahtuneita muutoksia.

Saarnin mukaan ilmasto on ollut suhteellisen vakaa sen jälkeen, kun viimeinen jääkausi päättyi 11 700 vuotta sitten. Ajanjaksoon mahtuu kuitenkin poikkeuksellisen lämmin keskiaika sekä viileä, vasta 1800-luvulla päättynyt pieneksi jääkaudeksi kutsuttu ajanjakso.

– Suomessakin menetettiin satoja koleiden kesien seurauksena, Saija Saarni muistuttaa.

Nykyistä ilmastoa ja ilmastonmuutosten seurauksia voidaan Saarnin mukaan ennustaa paremmin, kun katse käännetään menneeseen. Tämä mennyt löytyy järven pohjasta.

Mutakerrokset kuin puun vuosirenkaita

Järvien pohjalle kerrostuu lustosedimenttejä, jotka muistuttavat puiden vuosirenkaita. Järvilustot syntyvät vuodenaikojen suurten erojen vaikutuksesta ja niiden avulla on mahdollista analysoida ilmastossa tapahtuneita muutoksia.

Lumien sulamisen aiheuttama kevättulva esimerkiksi huuhtoo keväisin valuma-alueelta järviin mineraalipitoista ainesta. Kasvukauden aikana taas järven pohjalle kerrostuu pääosin eloperäistä ainesta.

– Mineraalikerroksen paksuus antaa viitteitä lumimäärien vaihtelusta ja uusimpien tutkimustulosten perusteella myös roudan muodostumisesta routaherkillä alueilla.

Auringon aktiivisuus näkyy juankoskelaisessa järvessä

Väitöstutkimuksen aineisto koostuu viidestä järvestä, jotka Viitasaaren Kalliojärveä lukuun ottamatta sijaitsevat kaikki Pohjois-Savossa: Juankosken Kuninkaisenlampi, Maaningan Linnanlampi, Kiuruveden Kantele ja Suonenjoen Kallio-Kourujärvi.

Kuopion ympäristön järvet sijaitsevat routaherkillä alueilla, mikä näkyy järven pohjaan kerrostuneessa mudassa.

– Juankosken Kuninkaisenlampi heijastelee erittäin herkästi auringon aktiivisuudessa tapahtuneita muutoksia. Kun auringon aktiivisuus on heikoimmillaan, alueella vallitsee useammin korkeapaineen selänne – talvet ovat silloin kylmiä ja vähälumisia, Saarni selittää.

Viitasaarella ja Suonenjoella sijaitsevat järvet eivät sen sijaan ole erityisen herkkiä roudalle. Tämä näkyy Saarnin mukaan näiden järvien pohjamudassa: auringon aktiivisuudessa tapahtuneet muutokset eivät ole tallentuneet niihin.

Mukana jopa 4000 vuotta vanhaa aineistoa

Saija Saarni laski lustoja Juankoskella, Viitasaarella ja Suonenjoella 3000–4000 vuotta taaksepäin. Maaningalla ja Kiuruvedellä tutkimuksen aikajänne oli huomattavasti lyhyempi eli viimeiset sata vuotta.

Tutkijan näkökulmasta myös tuoreet kerrostumat olivat tutkimisen arvoisia.

– Viimeisen sadan vuoden aikaiset kerrostumat ovat mielenkiintoisia myös ihmistoiminnan aiheuttamien maankäytön muutosten kannalta.