Säkkijärvenpolkkaa, taidetta ja hakkoopiirakkaa – täysin tuhottu suomalainen paikkakunta jätti paljon jälkeensä

Entisen Viipurinlahden mahtipitäjän Säkkijärven muisto elää yhä vahvana Suomessa. Nyt myös nuorempien kiinnostus rajantakaisiin juuriin on lisääntymässä.

Kotimaa
Säkkijärven keskustaa, lentäjäsankari Kondratejevin patsas
Nykyistä Säkkijärven keskustaa. Kari Kosonen, Yle

Puusukset nojaavat liiterin seinään Etelä-Karjalan Lemillä. Sivakoiden malli on 1960-luvulta. Niissä ei ole nimeä, mutta voisi olla. Esimerkiksi Ala-Outinen tai vaikka Säkkijärvi.

Suksien tekijä on Martti Ala-Outinen. Hän syntyi Säkkijärvellä Ala-Outisen kylässä vuonna 1930.

– Suksien teko oli siellä Säkkijärvellä sellainen lisäelinkeino, jolla saatiin osa ruoasta pöytään, 87-vuotias Ala-Outinen kertoo.

Säkkijärvellä opittu taito lähti mukana evakkotaipaleelle. Elinkeinoa jatkettiin sodan jälkeen aina 1960-luvulle kunnes muovisukset syrjäyttivät puusukset.

Martti Ala-Outinen kädessä on heidän suvun tekemät sukset
Martti Ala-OutinenKari Kosonen/Yle

Äidin herkkuruoat

Säkkijärveltä tuli mukaan muutakin. Esimerkiksi ruokareseptit.

– Hapanlohkoja ja hakkoopiirakkaa. Ne oli sellaisia herkkuruokia, mitä äiti teki, Ala-Outinen muistelee suu leveässä hymyssä.

Hakkoopiirakasta muodostui myöhemmin naapurikunnan Ylämaan perinneruoka, kun Suomen puolelle jäänyt pieni osa Säkkijärveä liitettettiin Ylämaahan. Ylämaa on nykyään puolestaan osa Lappeenrantaa.

hakkoopiirakka
Teuvo Tielinen

Hakkoopiirakka on vähän niin kuin ruiskukko, mutta sisällä on perunahakkoa ja silavaa.

Pitäjä jyrättiin sodassa pariin kertaan

Vanhasta säkkijärvestä ei ole käytännössä mitään jäljellä. Pitäjä jyrättiin maan tasalle pariinkin otteeseen viime sotien aikana. Mitä venäläiset eivät pommittaneet, sen suomalaiset polttivat perääntyessään talvi- ja jatkosodassa.

Kirkon raunion seinät olivat vielä pystyssä 1970-luvulla kunnes ne päätettiin turvallisuussyistä kaataa maahan. Vanhan Säkkijärven tuhon viimeisteli neuvostoviranomaisten päätös asuttaa paikalliset asukkaat jäljelle jääneistä vanhoista suomalaistaloista kerrostaloihin vanhan Säkkijärven keskustaan. Suomalaistalot purettiin.

Raunioromantiikan ylistyslauluna ränsistyneiden kerrostalojen keskellä törröttää neuvostoliittolaisen lentäjäsankari Kondratjevin rintakuva. Säkkijärvi on saanut uuden Kondratjevo-nimensä miehen mukaan, jolla ei ole mitään yhteyttä paikkakuntaan.

Säkkijärven kirkon rauniot
Säkkijärven kirkon rauniotKari Kosonen/Yle

Viipurinlahti ikuistui maalauksiin

Viipurinlahden tyyntä vedenpintaa säröttää vain pienet laineet. Mikään ei näytä muuttuneen yli sataan vuoteen.

Hugo Simberg maalaamassa Niemenlauta kartanon rannalla Säkkijärvellä
Hugo Simberg maalaamassa Niemenlautan kartanon rannalla Säkkijärvellä.Kansallisgallerian arkistokokoelmat

Rantakivikolle voisi kuvitella suomalaisen taiteen kultakauden mestarimaalarin Hugo Simbergin maalaustelineensä kanssa.

Samanlainen veden öljymäinen pinta, samanlainen valo, samat kivet.

Hugo Simberg maalasi näissä maisemissa Säkkijärvellä
Viipurinlahti nykyään. Kari kosonen/Yle

Simberg maalasi Niemenlautan kartanon mailla. Itse kartanosta ei ole käytännössä mitään jäljellä kuten ei juuri muustakaan vanhasta Säkkijärvestä.

Kotiseutumatkailun uusi tuleminen

Entisen kartanon rannalle on kerääntynyt joukko kotiseutumatkailijoita. Matkan järjestäjänä on Säkkijärvi-säätiö. Alkuperäisten säkkijärveläisten rivit ovat jo harvenneet. Nyt mukaan on kuitenkin saatu uutta verta.

– Kymmenisen vuotta sitten tämä kotiseutumatkailu alkoi jo hiipua, kun täältä lähtenyt sukupolvi oli nämä paikat jo nähnyt. Nyt nuorisoa on alkanut jälleen kiinnostaa, Säkkijärvi-säätiön puheenjohtaja Pekka Tommiska kertoo.

Säkkijärvestä suurin osa jäi Venäjän puolelle
Vanhasta Säkkijärven kunnasta jäi Suomen puolelle vain nokare.Mikko Savolainen/Yle

Nuorisolla Tommiska tarkoittaa 40 vuotiaita ja vanhempia. Tähän ryhmään kuuluu myös Kouvolasta kotoisin oleva Arto Ahlberg, joka on myös lähtenyt mukaan matkalle.

Arto Ahlbergin sukujuuret ovat Säkkijärveltä.
Arto AhlbergKari Kosonen/Yle

– Juurien hakemista se varmaan on. Olen ollut jo useammilla tällaisilla retkillä ja tiedän jo aika hyvin nämä paikat. Tiedän esimerkiksi sen, että täällä Niemenlautan kartanossa on ollut viisi tai kuusi sukupolvea sitten töissä sukulaiseni Abraham Ahlberg, Arto Ahlberg kertoo.

Muistot elivät pitkään

Säkkijärvestä jäi myös osa Suomen puolelle. Väkevälän kylässä muistot vanhasta Säkkijärvestä elivät pitkään.

– Ainahan se oli mielessä se Säkkijärvi, Pertti Väkevä kertoo.

– Tässä naapurissakin, kun vanhemmat miehet alottivat haastelemaan vielä 1970-luvulla. Ne aloittivat ensin tämän päivän asioista, mutta jo puolen tunnin perästä ne olivat jo Säkkijärvellä ennen sotia.

– Niinhän se taitaa olla minullakin nykyään, vuonna 1936 syntynyt Pertti Väkevä kertoo.

Etelä-Karjalan Lemille muutti paljon vanhoja säkkijärveläisiä pitäjän jäätyä rajan taakse. Viikonloppuna Lemillä järjestetään jälleen Säkkijärvijuhla.

Pertti Väkevä tietää Säkkijärven asioista paljon.
Pertti VäkeväKari Kosonen/Yle