Litku Klemetti ponkaisi marginaalista suurten festivaalien lavoille: "Ihan sama, mitä genreä musiikki on, kunhan se on jännää"

Kun Sanna Klemetti tutkii vastakulttuuria yliopistossa, villitsee Litku Klemetti festivaalikansaa punkhenkisellä Finnhitsrockilla. Molemmat ovat samalla asialla.

Suomalainen punk
Sanna Klemetti.
Sanna Klemetti on ujompi kuin rokkari Litku.Tapio Rissanen/Yle

Litku Klemetin bänditreenien kuvaamisessa on ylimääräinen jännitysmomentti. Vuokrasopimus jyväskyläläisessä purkutalossa on irtisanottu, sähköt voivat katketa koska tahansa. Sisällä on ahdasta, kylmää ja sotkuista juuri sillä tavalla kuin treenikämppäkliseeseen kuuluu. Tupakkapaikalla ajelehtii tumppeja, oluttölkkien hylsyjä ja roinaa vanhasta televisiosta lähtien.

Uusi treenipaikka on jo katsottuna, mutta siellä ehditään tulevina kuukausina hädin tuskin käydä kääntymässä. Litku Klemetti esiintyy paitsi lähes kaikissa kesän vastakulttuurikarkeloissa niin myös isoimmilla festivaaleilla. Se on iso juttu, sillä runsas vuosi sitten bändistä ei juuri kukaan ollut kuullutkaan. Keikoilla kävi lähinnä kymmenen parasta kaveria.

– Se on kyllä todella uutta, että meidän keikoilla käy ihmisiä.

Basisti Juho Kalliolahti, Sanna Klemetti, kitaristi Aleksi Muhonen ja rumpali Sami Keinänen.
Basisti Juho Kalliolahti, Sanna Klemetti, kitaristi Aleksi Muhonen ja rumpali Sami Keinänen.Tapio Rissanen/Yle

Litku Klemetti ja Tuntematon numero julkaisi ensimmäisen albuminsa, Horror '15 (siirryt toiseen palveluun) ,viime vuonna. Punkhenkisen iskelmärocklevyn hiomaton soundi yhdistettyinä lyriikoiden ihmissuhdesekoiluihin sai indiepiirit hyppimään innosta tasajalkaa. Litku Klemetti pokkasi levystä Soundi-lehden (siirryt toiseen palveluun) vuoden tulokas palkinnon. Menestystä ryyditti railakkaista live-esiintymisistä kiirinyt sana.

Omista säännöistä ei tingitä

Tammikuussa ilmestynyt, bändilevyä iskelmähenkisempi soolo, kumarsi humoristisesti Finnhitsien kulta-ajalle. Juna Kainuuseen (siirryt toiseen palveluun) sulatti lopullisesti yleisön sydämet. Monissa arviossa on viitattu siihen, että musiikin lumo perustuu pitkälti 70-luvun nostalgiaan. Litku Klemetin mielestä asia ei ole niin yksinkertainen.

– Mua kiinnostaa kaikki hylätty ja mennyt, ja nykyisyys ja tulevaisuus, ajassa matkustaminen. Mun musiikkini on genretöntä ja perustuu jonkinlaiseen oivallukseen. Luulen, että meidän meiningistä huokuva kova innostus vetoaa ihmisiin.

Liian kauas tee-se-itse –meiningistä ja punk-kulttuurista ei yhtye aio liukua. Siellä on yhteisö ja siellä on vapaus, Klemetti kuvailee.

– Suomipunk-skene on todella elävä. Me olemme osa sitä yhteisöä ja meidän suhde siihen on lämmin. Mä aion pitää sen päätöksen, että me tehdään omaa juttua samalla meiningillä suosiosta riippumatta. Siihen on hyviä esikuvia, Leevi and the Leavings teki aina sitä omaa systeemiään. Jenkeissä taas Ariel Pink on sellainen, joka tekee musaa todella lo-fi –tyylillä ja silti iso nimi.

Sanna Klemetti on paitsi muusikko, myös akateeminen musiikintutkija.
Sanna Klemetille Litku Klemetti on elämänmittainen taideprojekti.Tapio Rissanen/Yle

Ihan sama, mikä genre on, kunhan on jännää

Litku Klemetti on tehnyt musiikkia yli kymmenen vuotta erilaisissa kokoonpanoissa ja käynyt läpi jokseenkin kaikki mahdolliset genret ja niiden hybridit. Teini-iän ensimmäinen suuri rakkaus oli proge (siirryt toiseen palveluun).

– Jos miettii tärkeimpiä musiikillisia idoleita, niin aina alitajunnasta puskee Jukka Gustavson ja Wigwam, myöskin King Crimson. Mua kiinnostaa rehellinen elämäntunne, joka tulee musiikista. King Crimsonissa kiinnostavat myös ne tiukat ideologiset rajat, joissa se musiikki toimii.

Klemetin mielestä hänen musiikkinsa ei ole niin kaukana progessiivisesta rockista, kuin ensi kuulemalta luulisi.

– Me ollaan menossa yhtyeenä sellaiseen suuntaan, jossa voi käyttää kaikenlaista. Mä tykkään jännästä musiikista. On tavallaan ihan sama, mitä genreä se on, jos se on jännää.

Litku Klemetti touhuaa kiireisen keikkakesän lomassa myös punk-kollektiivi Mäsässä. Sen lisäksi hänellä on enemmän tai vähemmän telakalla oleva kokoonpano Zorse, jonka musiikki on sekoitus krautia, poppia ja psykedeliaa, syvän pään kokeiluja.

Basisti Juho Kalliolahti on soittanut Sanna Klemetin kanssa useissa kokoonpanoissa.
Basisti Juho Kalliolahti on soittanut Sanna Klemetin kanssa useissa kokoonpanoissa.Tapio Rissanen/Yle

Tutkija keikkalavalla ja akatemiassa

Musiikillisten seikkailujen osaselitys on akateeminen uteliaisuus. Rehvakkaan Litku Klemetti -rocktähden takaa löytyy hiukan ujonoloinen Jyväskylän yliopiston tohtoriopiskelija Sanna Klemetti.

– Litku oli alun perin lempinimi, jonka annoin vitsinä itselleni, kun mulla ei ollut lempinimeä. Käytin sitä karaokessa ja aloin sitten kuvitella, että olen rocktähti Litku Klemetti. Se on hahmo, joka tulee esiin etenkin keikoilla, se on paljon rohkeampi ja rajumpi kuin minä.

Sanna Klemetin tekeillä olevan väitöskirjan aihe on kansikuvien vaikutus musiikkiin ja musiikin estetiikkaan. Gradussaan Klemetti tutki suomalaisen indie- ja undergroundmusiikin ja sen yhteisöjen estetiikkaa ja kokeellisuutta.

Klemetti summaa tekevänsä taiteilijana samaa, mitä haluaa tehdä tutkijana.

– Koen olevani tutkija myös musiikintekijänä ja arvostan ihmisiä, jotka ovat perehtyneitä musiikkiin ja kiinnostuneita siitä ilmiönä. Ajattelen olevani akateeminen tutkija ja samalla musiikkimaailmoja tutkiva taiteilija.

Klemetti on viihtynyt yliopistossa hyvin, mutta lauluopinnot konservatoriossa herättivät aikanaan kapinamieltä.

– Kun musiikkiopistoissa opetetaan populaarimusiikkia, niin samalla opetetaan sellaisia tapoja laulaa ja soittaa, jotka ovat itsessään aivan älyttömiä. Miksi en voisi laulaa jollain toisella tavalla, jos se on mun mielestäni siistiä?

Litku Klemetti treenikämpällä.
Purkutalon treenikämpälle jätetään pian hyvästit.Tapio Rissanen/Yle

"Voisin tehdä levyjä koko ajan"

Klemetti on halunnut luoda omat sääntönsä. Niiden mukaan esimerkiksi balalaika on passeli soitin säveltämiseen, koska sillä ei voi tehdä mitään kauhean mutkikasta. Protestina musiikinopetuksen jähmeydelle Klemetti halusi tehdä lauluja, jotka ovat tieten tahtoen aika kökköjä.

– Mä olen aina ajatellut, että populaarimusiikki on sellainen vapaa kenttä, jossa voi tehdä niin kuin tahtoo. Muiden instituutioiden asettamat säännöt ovat tylsiä.

Olennaisinta on musiikki, ja sitä syntyy tolkuttomia määriä. Klemetin toinen soololevy on yhtä kappaletta vaille sävelletty valmiiksi, syksyllä tulee toinen bändilevy. Niiden lisäksi tehdään töitä 1980-luvun alun legendaarisen Se-yhtyeen kanssa.

Keskinäisen fanituksen tuloksena yhtyeet esittivät ensin toistensa kappaleita ja lähtivät sitten kimpassa keikoille kokoonpanolla Yari & Se Tuntematon Numero. Nyt Klemetti ja Se-yhtyeen Yari tekevät tahoillaan samannimisiä kappaleita ja sitten katsotaan, mitä niistä syntyy. Yhteislevy ainakin.

–Teen jatkuvasti biisejä, se on mun juttu. Kyllä mä voisin tehdä levyjä ihan koko ajan.

Litku Klemetti soittaa koskettimia.
Sanna Klemetin pääinstrumentti on piano, mutta hän säveltää mielellään balalaikalla konstailua välttääkseen.Tapio Rissanen/Yle

Litku Klemetti esintyy tänään perjantaina Helsingin Sideways-festivaaleilla ja lauantaina Kokemäen Vastavirtarockissa.